Oi niitä aikoja
Muistan erinomaisesti ensimmäisen työharjoitteluni kotihoidossa 90-luvun alkupuolella. Tuolloin kotihoidon palveluihin kuului kaikki. Imurointi, tiskaus, suihkutus, kaupassakäynti, ruoan lämmittäminen, lääkkeiden oton valvonta tarvittaessa ja mikä ihmeellisintä, myös kahvittelu ja seurustelu niiden asiakkaiden luona jotka sitä toivoivat. Kaikki kotona asuvat vanhukset olivat liikuntakykyisiä ja muistinsa kanssa sellaisia, että kotona asuminen oli turvallista. Siihen aikaan kotihoito ja kotisairaanhoito työskentelivät samoissa tiloissa ja tiedonkulku oli saumatonta. Ilman suurempia byrokratioita kotisairaanhoito kävi tarkistamassa asiakkaan tilan mikäli kotihoitaja näki sen tarpeelliseksi. Kotisairaanhoito jakoi lääkkeet, hoiti haavat ja muut kotona hoidettavat terveyspulmat. Tämä kaikki siis kahdella asiakasmaksulla, yksi kotihoidosta ja toinen kotisairaanhoidosta. Tuohon aikaan vanhusten rahat riittivät siis tarvittaviin palveluihin. Meillä oli myös muita vaihtoehtoja asumiseen kuin epäinhimillinen ja tehoton koti-ambulanssi-päivystys-koti-ralli. Meillä oli kotihoito, vanhustentalot, vanhainkodit ja viimeisenä mahdollisuutena terveyskeskuksen vuodeosasto, joita voitiin käyttää portaittain ihmisen kunnon mukaan. Mitä meillä nyt on?
Olemme tulleet noista ajoista noin 20 vuotta eteenpäin ja Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. Miten voi olla niin, että tänä päivänä vanhukset kuolee kotiinsa ilman että siellä käydään viikkokausiin, jäävät ilman ruokaa ja hoitoa useiksi päiviksi, rahat eivät riitä palveluihin ja lääkkeisiin ja ympärivuorokautiseen hoivaan ei pääse? Meillähän pitäisi olla rahaa ja mahdollisuus hoitaa vanhuksemme hyvin?
Katsotaanpa vaikka Helsingin palveluja nettisivuilta. Etusivulla ehdotetaan ”tule tekemään linnunpönttö Kinaporiin”, ”senioreille hyvinvointitreenit Pohjois-Haagassa”. Kiva asia askarrella linnunpönttökin, mutta kaupungissamme on lukuisa määrä niitä heikoimmassa asemassa olevia vanhuksia, jotka tarvitsevat palveluja selvitäkseen hengissä. On kotihoito ja kotihoidon kotipalvelu, kauppapalvelu, ateriapalvelu, siivouspalvelu, lääkejakopalvelu, turvapuhelin ja niin edelleen. Käytännössä nämä kaikki on siis eriytetty eri tuotantoon ja näin ollen maksutkin määräytyvät eri paikkoihin.
https://www.hel.fi/seniorit/fi
https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/Pohjoinen.pdf
Onko nyt käynyt siten, että markkinaehtoistuneessa yhteiskunnassamme on tullut tärkeämmäksi jakaa veroeuroja ja asiakasmaksuja mahdollisimman monelle taholle ja tosiasiallinen tavoite, inhimillinen ja turvallinen loppuelämä on vanhustenhoidossa unohtunut? Jos vanhuksen asiat aiemmin hoitui kahdella työntekijällä ja asiakasmaksulla, on nyt raha jaettu haulien tavoin sinne tänne. Eikä vanhuksen asiat ole enää kenenkään hallussa saati että voitaisiin puhua kokonaisvaltaisesta hoitotyöstä, jossa voitaisiin ottaa yksilön tarpeet ja niiden muutokset huomioon joustavasti ja oikea-aikaisesti.
Tätäkö me todella haluamme? Usein yhteiskunnassa puhutaan kehityksestä ja eteenpäin katsomisesta, mutta tässä asiassa haluaisin katsoa taaksepäin. Me olemme velkaa tässä maassa vain yhdelle ihmisryhmälle ja he ovat meidän vanhuksemme. Heidän tulee olla kunniakansalaisiamme myös päätöksenteossa, ei vain juhlapuheissa ja paperilla. Tämä suunta on ollut poliittinen päätös. Tämän suunnan kääntäminen on poliittinen päätös, johon uskaltanen luvata Perussuomalaisten olevan valmiita.
Oi niitä aikoja. Kun vanhuus oli vielä arvokas.
Emme maksa velkaamme vanhalle sukupolvelle
samalla teemme uutta velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Tämä sukupolvi on ahne ja itsekäs sukupolvi,
se riistää sekä vanhalta sukupolvelta että tulevilta sukupolvilta
omien pohjattomien itsekkäiden ja kyltymättömien tarpeittensa tyydyttämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole velan tekemisestä vaan asioiden tekemisestä siten, että voimme taata vanhuksille arvokkaan ja inhimillisen loppuelämän. Minusta meidän tehtävä on pitää vanhemmasta sukupolvesta huolta ja samalla pyrkiä jättämään lapsillemme mahdollisimman eheä, turvallinen ja hyvässä taloudessa oleva yhteiskunta. Se ei ole mahdotonta, mutta vaatii sydäntä ja järkeä. Nyt molempia tuntuu uupuvan.
Ilmoita asiaton viesti
”Se ei ole mahdotonta, mutta vaatii sydäntä ja järkeä. Nyt molempia tuntuu uupuvan.”
Ihmiset eivät tee vanhusten palvelutyötä pelkästään sydämmellä ja järjellä, he vaativat työstään korvauksen, siis palkkaa.
Kun hallituksella ja kunnilla ei sitä ylimääräistä rahaa ole, se pitää lainata ja se laina on aina tulevilta sukupolvilta, sillä he sen lainan maksavat.
Tällä en tarkoita nyt sitä että vanhukset pitää jättää hoitamatta, mutta näin se vaan menee.
Ennen vanhukset hoidettiin sukulaisten voimin, tai vapaaehtoisvoimin, tänä päivänä siihen tarvitaan yhteiskunnan panostusta, mikä ei hoidu ilman rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan käytössä on aina kyse priorisoinnista. Jos oikein priorisoidaan niin vanhustenhoitoon on helposti rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Rahan käytössä on aina kyse priorisoinnista. Jos oikein priorisoidaan niin vanhustenhoitoon on helposti rahaa.”
Tästä juuri onkin kysymys.
Ihmiset valitettavasti priorisoivat omat mukavuutensa vanhystenhoidon edelle.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon, että perussuomalaiset lähtisivät mukaan kannattamaan kansalaisaloitetta ”Vanhusasiainvaltuutettu Suomeen”. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3086
Mielestäni meidän kaikkien velvollisuus on huolehtia siitä, että vanhuksemme saavat arvokkaan loppuelämän ja uskon, että vanhusasianvaltuutettu edistäisi tätä kehitystä.
Yhteiskunnan tilan näkee siitä, miten vanhuksiamme kohdellaan. He eivät enää jaksa puolustaa itseään, joten meidän, jotka vielä siihen kykenemme, on se tehtävä.
Ilmoita asiaton viesti
”Toivon, että perussuomalaiset lähtisivät mukaan kannattamaan kansalaisaloitetta ”Vanhusasiainvaltuutettu Suomeen”.”
Tyhjänpäiväistä retoriikkaa ja hurskastelua.
Vanhusvaltuutettu on taas vain yksi osasto lisää siinä byrokratian viidakossa joka oikeasti syö niitä varoja joita pitäisi käyttää vanhuksista huolehtimiseen.
Vanhuksista huolehtiminen ei onnistu muuten kuin lisäämällä rahaa vanhuspalveluihin, eikä siinä asiassa voi vanhusvaltuutettu tehdä mitään, ainoastaan hallitus ja eduskunta voi.
Jos ei ole rahaa vanhustyöhön, eikä sitä varten haluta tehdä lisää lainaa tulevien sukupolvien maksettavakasi, rahat on otettava tältä sukupolvelta, eikä se tapahdu muuten kuin veroja kiristämällä, tai muiden kuin vanhusten tukia karsimalla.
Koska tämä nykyinen sukupolvi ei ole tähän uhraukseen valmis, vanhukset saavat jatkossakin tyytyä puutteellisiin palveluihin, tai sitten vanhuspalveluita lisätään, mutta kustannukset sysätään tuleville sukupolville.
Ilmoita asiaton viesti
Esitinkin tuon toiveeni perussuomalaisille, koska näyttää että heidän joukoissaan on ihmisiä, joita vanhusten kohtelu yhteiskunnassamme kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Esitinkin tuon toiveeni perussuomalaisille, koska näyttää että heidän joukoissaan on ihmisiä, joita vanhusten kohtelu yhteiskunnassamme kiinnostaa.”
Kaikki haluaisivat että vanhuksia hoidettaisiin paremmin, mutta kaikki eivät halua että heidän pitäisi tinkiä omasta mukavasta elämästään vahusten paremmasta huolenpidosta aiheutuvien lisäkustannusten takia.
Siitä on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikki haluaisivat että vanhuksia hoidettaisiin paremmin, mutta kaikki eivät halua että heidän pitäisi tinkiä omasta mukavasta elämästään”
Joku voisi ajatella ettei Suomen ole pakko tarjota täysihoitoa kaikille tänne eksyville muukalaisille vaan käyttää ne rahat vanhustenhoitoon. Tämä on priorisointia.
Ilmoita asiaton viesti
”Joku voisi ajatella ettei Suomen ole pakko tarjota täysihoitoa kaikille tänne eksyville muukalaisille vaan käyttää ne rahat vanhustenhoitoon. Tämä on priorisointia.”
Tämä oli odotettu kommentti Jarmolta.
Joku voisi ajatella että vain meidän kylän väestä pitää huolehtia, muut huolehtikoot omistaan.
Helsinki, Varsinaissuomi ja Uusimaa ovat kasvukeskuksia.
Siellä voitaisiin ajatella että pitäkööt syrjäkylillä huolta omista vanhuksistaan, me teemme kaikki työt täällä, ja haluamme lomalla matkustaa jonnekin Tahitille. Ei me niitä rahoja haluta muille antaa.
Pakolaisista huolehtiminen on yhteinen päätös. Ei auta jos persut eivät siihen halua rahaa antaa, jos muut haluavat. Meillä on myös muita tarvitsevia.
Kaikki eläkeläiset, heitä on yli 20% suomalaisista, siis yli miljoona, monet virkeitä ja hyväkuntoisia, matkustelevat ulkomailla ja asuvat siellä, ovat valtava kustannus Suomen yhteiskunnalle.
Ulkomaalaisia Suomessa on alle kolmesataa tuhatta, joista viidesosa virolaisia, paljon venäläisiä ja ruotsalaisia. Luonnollisesti Suomen lähialueilta tulevat ovat pääasiassa työssä käyviä, koska se on oleskelun edellytys, jos joku muu ei elätä.
Ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa edellytys sille että työt tulevat täällä tehtyä ja valtio saa näistä työtunneista verotuloja, joilla se kustantaa yhteiskunnan palveluita, mm. vanhuspalveluita.
—————
Elätettäviä, eli turvapaikanhakijoita, Suomeen pyrki viime vuonna noin 5000 kappaletta, joista puolet palautettaneen. Turvapaikanhakijoilta rajat sulkemalla ei elätetä miljoonan eläkeläisten joukkoa, joista osa tarvitsee erityispalveluita ennenkuin he lakkaavat olemasta kustannuseriä.
Näiden vanhusten erityispalveluiden kustantamisesta on nyt tässä blogissa kysymys ja heidän määränsä en nyt löytänyt, mutta arvaan, kun en tiedä, että heitä lienee muutamia satoja tuhansia. He saavat eläkkeensä normaalisti, mutta sen lisäksi tulevat ne erityispalvelut yhteiskunnan kustannettaviksi.
Persut haluavat poistaa turvapaikanhakijoilta mahdollisuuden hakea turvapaikkaa Suomesta, se on selvä asia ja tullut selväksi näissä keskusteluissa. Muut puolueet eivät sitä halua, eivätkä persut pysty alle 10%:n äänimäärällään sellaista lainsäädäntöä aikaansaamaan, niin että turha täällä on siitä jatkuvasti rähistä ja väittää että kansa on persujen puolella, kun se ei sitä ole.
Vanhuksista silti pitäisi huolehtia paremmin ja sitä haluaa koko kansa, mutta se ei vain halua luopua omista mukavuuksistaan, jotta vanhukset saisivat parempaa hoitoa.
Ilmoita asiaton viesti
” Oi niitä aikoja.”
Arto Vihavainen, en syyllistäisi koko nykyistä sukupolvea ahnaaksi vaan syyttävä sormeni osoittaa hallituksien ja eläkerahaostojen johtajien suuntaan. He eivät halua luopua omista eduistaan.
On pakko mennä ajassa taaksepäin aina vuosituhannen vaihteeseen. Silloiset päättäjät halusivat viedä Suomen EU:n päättäjä pöytiin hinnalla millä hyvänsä. Ja se hinta on ollut Suomen tavalliselle kansalaiselle kova.
Eläkkeensaajien toimeentulon perusteiden heikentäminen oli 1990-luvulla hallitusten kynnyskysymyksiä. Eduskunta oli eläkepolitiikan toteuttajana. Silloin alkoi eläkeindeksien manipulointi. Indeksitarkastuksia on leikattu paljon vähän kerrallaan napsittaessa. Lisäksi maan hallitukset ovat syöneet sanansa TEL-indeksien leikkausesityksissä.
Leikkaukset ovat syöneet eläkeläisten ostovoimaa vuosi vuodelta. Ja työeläkerahastot ovat kasvaneet. Ns. taitettu indeksi otettiin käyttöön v.1996. Vuonna 1995 eläkerahastoissa oli 38,1 miljardia ja eläkemenot 12.6 miljardia oli maksettu. Eläkkeiden maksun jälkeen 38,1 miljardin potti oli kertynyt 33 vuodessa.
Vuonna 2017 eläkerahastot ovat 200 miljardia ja eläkemenot 27,5 miljardia. Eli 21 vuodessa eläkerahastot ovat nousseet 161,9 miljardia ja eläkemenot ovat nousseet 14,9 miljardia. Rahastothan ovat suurimmaksi osaksi sijoitettu Eurooppaan.
Suuri joukko eläkeläisiä haluaisi, että leikatut indeksit palautettaisiin jotta eläkeläisten ostovoima parantuisi. Nythän he joutuvat turvautumaan valtion kukkaroon, jossa ei ole rahaa vanhuksille.
Ilmoita asiaton viesti
”Arto Vihavainen, en syyllistäisi koko nykyistä sukupolvea ahnaaksi vaan syyttävä sormeni osoittaa hallituksien ja eläkerahaostojen johtajien suuntaan. He eivät halua luopua omista eduistaan.”
Eläkerahastojen johtajilla ei ole mitään tekemistä vanhusten kotipalveluiden kanssa. Nämä palvelut eivät liity eläkejärjestelmään, vaan pikemminkin terveydenhoitojärjestelmään.
Vanhukset jotka eivät ole fyysisesti tai psyykkisesti kykeneviä hoitamaan omia asioitaan tarvitsevat näoitä kotihoidon palveluita. Vaihtoehtona olisi laitoshoito, mikä tulisi vielä kalliimmaksi.
Kotihoidon palvelut eivät kuitenkaan ole riittävät, mikä on käynyt ilmi monella tavalla. Hoitajien palkka on pieni, mikä ei houkuta alalle päteviä ja motivoituneita työntekijöitä. Alalle ei saada riittävästi työntekijöitä, eikä myöskään ole rahaa palkata lisää. Myöskään toimintaa ei ilmeisesti valvota riittävästi, siihenkin pitäisi siis satsata lisää rahaa.
Sen takia kotihoidon tuen tarpeessa olevat vanhukset ovat heitteillä, ellei heillä ole sukulaisia jotka huolehtivat siitä minkä yhteiskunta jättää huolehtimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta pakiset.
Rahaa tarvitsevat niin eläkeläiset/vanhukset kuin hoitajatkin. Ja rahaa on, mutta sitä ei haluta kohdentaa vanhusten tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Muille ihmisille kuin vanhuksille omat tarpeet ovat tärkeämpiä kuin tukea elämäänsä tarvitsevien vanhusten tarpeet.
Ilmoita asiaton viesti
[…] Oi niitä aikoja | Uusi Suomi Puheenvuoro – ” Oi niitä aikoja.” Arto Vihavainen, en syyllistäisi koko nykyistä sukupolvea ahnaaksi vaan syyttävä sormeni osoittaa hallituksien ja eläkerahaostojen johtajien suuntaan. He eivät halua luopua omista eduistaan. On pakko mennä ajassa taaksepäin aina vuosituhannen vaihteeseen. […]
Ilmoita asiaton viesti