MariPSRantanen

Kirje Helsingin kotihoidosta

Sain sähköpostiini Helsingin kotihoidon työntekijöiden avunhuudon. Heidän luvallaan julkaisen alla koko kirjeen, mutta olen poistanut kirjelmästä tiedon mistä päin Helsinkiä huoli tulee sillä se koskettaa koko kaupunkia.

Mitä ihmettä Helsingissä tapahtuu? Kirjoituspöydän takaa ja esittelykalvoilla kaikki näyttää olevan hyvin, mutta sitten totuus kentällä on tämä? Miten voi olla mahdollista, että Helsinki ei kykene parempaan vanhustenhoidossa? Kun samaan aikaa liehutaan pitkin maailmaa kehuskelemassa ja mainostamassa Helsinkiä, maalataan linnunpönttöjä, rakennetaan pyöriä ja huolletaan niitä veronmaksajien rahoilla? Pitäisikö kuitenkin palata kunnan ydintehtäviin eli palveluiden järjestämiseen etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja niille joista yhteiskunnan tulisi pitää huolta?

Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 25.4 ryhmäaloitteen, jossa vaaditaan vanhustenhoidon selvitystä, mieluiten riippumatonta. Nyt toivon todella, että myös muut puolueet tulevat näihin talkoisiin mukaan, jotta kaupunkimme kunniajäsenille taataan inhimillinen ja turvallinen vanhuus sekä vanhustenhuollon työntekijöillemme sellaiset työolot, joissa on hyvä työskennellä.

Nyt tilanne on nolo, hävettävä ja vähintäänkin pöyristyttävä ja poliitikkojen on kannettava vastuu, jotta vanhustenhoito nostetaan sille kuuluvalle tasolle ja arvostukselle. Kuka on mukana? Kuka kantaa vastuun?  Voiko olla mitään tämän kiireisempää hoidettavaa kaupungissamme?

 

KOTIHOIDON HUOLI ASIAKKAIDEN LAADUKKAASTA JA TURVALLISESTA HOIDOSTA HELSINGIN KOTIHOIDOSSA

 

Sosiaalihuolto- sekä vanhuspalvelulain tarkoitus on tukea ja mahdollistaa ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista. Lain puitteissa ikääntyneillä on siis oikeus saada laadukasta ja yksilöllisten tarpeiden mukaista hoitoa.

Nämä lain edellyttämät palvelut ja hoito, eivät mielestämme toteudu tällä hetkellä Helsingin kaupungin kotihoidossa. Tästä meillä hoitajilla on suuri huoli.

Kotihoidon työkuorman kasvu ja kiire ovat johtaneet siihen, että hoitovirheet ovat lähes päivittäisiä(unohtuneita kauppalistoja, teillä lojuvia asiakaslistoja, antamatta jääneitä lääkkeitä etc). Jopa asiakasturvallisuus on vaarantunut kiireessä ja mikä ikävintä, on saattanut johtaa kotihoidon asiakkaan kuolemantapaukseen.

Kotihoidon työlistat laaditaan minuuttiaikataululla, käyntejä suunnitellaan päällekkäin, eikä huomioida hoitajien siirtymisiä asiakkaalta toiselle tai muita ennalta odottamattomia, akuutteja tilanteita asiakkaan kotona(sairaalaan lähetys, asiakkaan yt-lasku tai muut sosiaaliset ongelmatilanteet). Vakituisia hoitajia työllistävät myös vastuuasiakkaiden hoitosuunnitelmien teko ja päivitys, asiakkaiden toimintakykymittareiden, muistitutkimusten yms. teko. Sairaanhoitajilla lisäksi lääkärin konsultaatiot ja kotikäynnit, Marevan määritykset, lääkehoitonäyttöjen vastaanotot, erilaisten lausuntojen kirjoitukset ja SAP yms. moniammatilliset yhteistyökokoukset ja kotikäynnit. Millä ajalla nämä kaikki työt asiakaskäyntien lisäksi tehdään?

Ylitöitä ja tuplavuoroja tehdään paljon, ruokataukoja ei ehditä pitää, hoitajat uupuvat työtaakan alle, jäävät sairaslomille ja yhä useampi irtisanoutuu kokonaan. Hoitajat haluavat tehdä laadukasta hoitotyötä, joka ei kuitenkaan nykytilanteessa ole mahdollista. Sijaisia ja keikkalaisia on paljon, mikä osaltaan heikentää asiakasturvallisuutta. Toisaalta ammattitaitoisia ja motivoituneita sijaisia on yhä vaikeampi saada. Äkillisiä sairaslomia tulee lähes päivittäin, sijaisia ei saada ja työt joudutaan jakamaan paikalla olevien hoitajien kesken. Työmäärä saattaa tuplaantua tai jopa triplaantua ja hoitajat juoksevat kieli vyön alla kelloa vilkuillen, jolloin asiakkaiden palvelu-ja hoitosuunnitelmat eivät toteudu. Tämä luonnollisesti johtaa siihen, että välitön työaika asiakkaan luona jää suunniteltua lyhyemmäksi kiireestä johtuen. Johdolle tämä kiire ei tunnu välittyvän tilastoista, jotka eivät näytä koko totuutta. Tilastot eivät kerro, miksi asiakkaiden käyntiajat jäävät suunniteltua lyhyemmiksi. Onko tämä vanhuspalvelulain edellyttämää laadukasta hoitoa?

Yhä huonokuntoisempia ja monisairaita vanhuksia sekä moniongelmaisia asiakkaita hoidetaan kotona liian pitkään, koska laitospaikkoja ei ole tarjota. Kotihoidon keinoin ei useinkaan pystytä vastaamaan asiakkaiden laaja-alaisiin tarpeisiin.

Kotihoitoa ei ole kehitetty eikä henkilöstöä mitoitettu vastaamaan yhä kasvavaan kotihoidon asiakaskuntaan. Kotihoitoa kehittävät tahot, jotka eivät tunne käytännön työtä ja kehitystyötä tehdään kustannussäästöt edellä, joka ei todellakaan ratkaise ongelmia. Hoitajien vaikutusmahdollisuudet oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen ovat heikentyneet, samalla kun työnantajan kontrolli ja vaatimukset ovat kasvaneet. Asiakkaiden ja omaisten huoli ja tyytymättömyys ovat lisääntyneet ja he purkavat väsymystään, turhautumistaan ja hätäänsä hoitajille. Hoitajat tekevät haitta- ja vaarailmoituksia toinen toisensa perään, lähettävät sen mm. esimiehelle, esimiehen esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, liiton edustajalle, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Me olemme jo tarpeeksi odottaneet! Pelkällä kiitoksella ei kohenneta asiakkaan saaman hoidon laatua tai kehitetä kotihoidon työtä. Tarvitaan järeitä, konkreettisia toimenpiteitä ja ehdottomasti henkilökuntaa lisää huolehtimaan nopeasti ikääntyvän väestön kasvaviin hoivatarpeisiin! Työnantajalla on viime kädessä velvollisuus ja vastuu taata, että kotihoidon asiakkaat saavat hyvää ja laadukasta kotihoitoa sekä tukea kotihoidon henkilökuntaa työssä jaksamisessa.

 

Helsingissä 23.4.2018

kotihoidon henkilökunta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Helsinki tuottaa joka vuosi ylijäämää yli 400 milj euroa. Jos siitä otettaisiin esim. 200 milj. niin kuinka paljon hoitoa tarvitsevalle vanhukselle siitä saataisiin lisärahaa per vanhus?

Eli paljonko hoitoa tarvitsevia vanhuksia on?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Politiikkaa, politiikan ratkaisuja ja arvovalintoja edustuksellisessa enemmistödemokratiassa.

1)Kunnanvaltuusto hyväksyy tuloskortit kriteereineen aina ja mukisematta vaikka niillä juuri saadaan näyttämään mikä vain miltä vain, omena meloonilta. Tällöin virkamies toteaa, että statistiikat näyttävät olevan määritellyissä raja-arvoissa vaikka valitettavia yksittäistapauksia toki onkin (kuten a-studiossa taannon oliko Espoon sosiaalijohtaja totesi). Pointti on, että jos sanookin, että työnnä tuloskorttisi sinne missä aurinko ei paista on valitettava fakta kuitenkin se, että tuloskortit ovat kunnanvaltuuston hyväksymiä.

2)Kotihoidossa palkka on surkea sillä ei tule toimeen millään pääkaupunkiseudulla ilman muita sosiaalitukia kuten asumistukea. Kaikki eivät vain moisia saa jos puoliso on töissä. Pääkaupunkiseudun asumismenot ovat oma aiheensa ja tietysti heijastuvat minimipalkkaan joka alkaa olla 3000€/kk Helsingissä. Mikään ei anna osvittaa siihen että HKI:n asuntokupla puhkaistaisiin tarkoituksella ehkä sitten seuraavan kriisin / laman aikaan pakosta ja melko työ saada palkkoja nostettua 1000€/kk/nuppi.

3)Ainoa mikä tilanteeseen voisi auttaa on lakko, lakot joka on aika masentava vaihtoehto mutta kaiketi ainoa joka toisi jotain konkreettista poliittisen diipa-daapan sijaan.

3)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä alla keinoja omaisille vanhuksen, vammaisen tai muistisairaan asioiden kohentamiseksi:

Katsoin, että "Laki potilaan asemasta ja oikeuksista" (17.8.1992/785) sanoo näin:

10 § Muistutus (12.12.2014/1101):

Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jos potilas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava potilailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen heille mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä.

Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava asian laadun edellyttämällä tavalla.

Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhuollon valvontaviranomaisille.

Jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/1986) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa (412/1974) tarkoitettu vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädännössä tarkoitettu ammatinharjoittamisoikeuksien poistaminen, rajoittaminen tai kurinpitomenettely taikka muussa laissa säädetty kurinpitomenettely, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä.

10 a § Kantelu (12.12.2014/1101)

Kanteluun sovelletaan mitä hallintolain (434/2003) 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta.

Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian asianomaiseen toimintayksikköön käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle.

Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.

11 § Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on:

1) neuvoa potilaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa;

2) avustaa potilasta 10 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa;

3) tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi."

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset