MariPSRantanen

Hursti ulos, Helsingin Diakonissalaitos sisään?

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään hyväksyä selvityksen vaihtoehtoisten keinojen löytämisestä leipäjonoille.

https://www.hel.fi/…/Selvitys_vaihtoehtoisten_keinojen_loyt…

https://www.hel.fi/…/AC1009E8-3BD2-CBA2-8DBE-63D3…/Liite.pdf

Nyt keksitään pyörä uudelleen siten, että toimintaan perustetaan uusi organisaatio. Aloitetaan homma alusta ja otetaan touhuun mukaan sellaisia tahoja ja ihmisiä, jotka eivät ole olleet toiminnassa mukana. Ja se kyllä näkyy tässä esityksessä. Homma maksaa ensimmäisenä vuonna 781 000 euroa ja seuraavina vuosina yli 300 000 euroa. Sen sijaan, että tämä raha olisi käytetty heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, nyt palkataan väkeä. Keksitään pyörää uudelleen vähän kalliimmalla.

Tuetaan hävikkiruokaloita ja ravintoloita, on siinä mukava Arskan tulla Pitkänsillan alta syömään kalliolaisen hipsterin kanssa, jutun juurta varmaan löytyy. Molemmat ovat varmaan katsoneet ravintelipaikan älypuhelimen ladattavasta applikaatiosta, jonne Arska voi rekisteröityä ja sitten nähdä mistä pöperöä saa ilmaiseksi. Ihan olisin vain kysynyt, milloin tämä kauhukomedia päättyy?

Tein kokouksessa seuraavan palautusesityksen, jota ei luonnollisesti kukaan kannattanut. Jätin asiassa eriävän mielipiteen.

Esitän selvitystä palautettavaksi seuraavin perustein:

 

Selvitys ei ole tuonut varsinaisesti esiin nykyisen järjestelmän vikoja, jonka vuoksi koko ruoka-avun jakaminen tulisi rakentaa lähes kokonaan uudelleen. Esitystekstissä todetaan, että henkilöstöresurssien puute sekä asiakasohjaus on ollut nykyisen järjestelmän heikkous.

 

Selvitys esittää, että ruoka-avun jakelu organisoidaan kokonaan uudelleen ja tähän perustettaisiin uusi organisaatio sen sijaan, että nykyisen toiminnan puutteita vahvistettaisiin. Kaupunki on esittämässä uutta organisaatiota ja uusia tehtäviä järjestelmään, joiden kustannusarvio ensimmäisenä vuonna on 781 000 euroa ja seuraavina vuosina yli 300 000 euroa. Sen sijaan, että rahaa käytettäisiin hallinnon ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen, olisi mielekkäämpää käyttää tämä raha köyhien auttamiseen, ruoka-apuun tai täydentävään toimeentulotukeen.

 

Selvitys ei esitä nykyisten resurssien käyttämistä asiakasohjaukseen vaan kaupunki haluaa rakentaa uuden järjestelmän tähän. Jalkautuva ja etsivä sosiaalityö voisi olla jo olemassaolevana toimintana sopiva tapa.

 

Selvitys ei ota huomioon sellaisia asiakkaita, jotka eivät halua palveluja tai apua. Vaikka kyseessä on todenäköisesti pieni joukko, tulee ihmisellä olla mahdollisuus valita ruoka-apu ilman tarjottuja palveluja mikäli ihminen näin haluaa. On hyväksyttävä, että kaikki ihmiset eivät halua olla osa yhteisöllistä ruokailua tai osa yhteisöllistä ruoka-apua.

 

Ruoka-apu ja siihen liittyvä ruoanjakelu tulee jatkossakin olla ilmaista eikä siitä saa periä maksua. Asiakas voitaisiin tunnistaa kela-kortilla. Ruoka-apua on saatava ilman uskonnollista toimintaa avun taustalla.

 

Leipäjonojen poistaminen ulkona jonottamisesta on sinänsä erinomainen tavoite, kunhan se ei ole itsetarkoitus siirtää kaupungin heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pois kaupunkikuvasta.

 

Selvityksessä ei saatu ruoka-avun käyttäjiä mukaan kehitystyöhön. Käyttäjien mielipiteet ruoka-avun jakelusta ovat korvaamattomia palveluita kehitettäessä ja niitä olisi kerättävä ennen kuin kaupunki esittää selvityksen hyväksymistä ja toimeenpanoa.

 

Erilaiset applikaatiot älykännyköihin ja niiden hyödyntäminen juuri heikoimmassa asemassa oleville on kyseenalaista. Mikäli tarkoitus ei ole suunnata ruoka-apua ja hävikkiruokaa aivan muille kuin kaikkein köyhimmille, ei ruokajakelu voi olla kännykkäsovelluksen takana vaan ruoka-avun jakelu tulee olla tiedossa muiden kanavien kautta. Selkeintä on se, että tietyissä paikoissa ruoka-apua on saatavilla joka viikko samaan aikaan.

 

Ruoka-avun ja sen jakelun osalta lienee hyvä lisätä yhteistyötä eri organisaatioiden kesken ja keskittää esimerkiksi varastointia, mutta tässäkin olisi hyvä käyttää hyödyksi nykyisten toimijoiden kokemusta ja osaamista mikäli toimijoilla ei ole tosiasiallisia ongelmia toiminnassaan tai taloudessaan.

 

Tällaista on edustuksellinen demokratia. Sinä päätät. Siksi Ps.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Mitä ihmettä te siellä Helsingissä ryssitte? Oli kyse sitten rakennushankkeista tai ruoka-avusta, täällä Tampereella hommat hoituu sen suurempia ihmettelemättä. Maamme pääkaupunki ei tunnu saavan mitään aikaan ilman hirveää mohellusta.

Hävetkää, ja ennenkaikkea lähettäkää muutama edustaja meillepäin tutkimaan, miten hommat oikeasti hoidetaan. Älkää kuitenkaan kaikki tulko, verovaroista kun pitäisi matkat maksaa. Ja osa teistä ei oppisi kuitenkaan.

https://www.aamulehti.fi/moro/yksinkertaisen-idean...

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/380143-paiv...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pitäisi tutkia ennenkuin sählätään. Pitäisi ottaa se leipäjonollinen ihmisiä ja käydä tulot sekä menot läpi. Saataisiin vastauksia esimerkiksi siihen, mistä ruoka-avun tarve johtuu.

Jos se johtuu liian pienistä tuista, nostetaan tukia.

Jos se johtuu siitä että ihmiset eivät osaa hakea tukia, opetetaan se.

Jos se johtuu siitä että ihmiset törsäävät tuet asioihin joihin niitä ei ole tarkoitettu, jokin tukien korvaaminen esimerkilsi yhteisöruokailulla voisi olla erinomainen vaihtoehto. Yhteiskunnan asia ei voi olla juottaa juoppoa ja sen jälkeen vielä erikseen jakaa ruokaa.

Leipöjonotutkimukset ovat järjestäen ala-arvoisia. Ne eivät anna mitään tukea päätöksentekoon.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Joskus harvoin olen Pekka Pylkkösen kanssa samaa mieltä. Niin tälläkin kerralla.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Ruoka-apua on saatava ilman uskonnollista toimintaa avun taustalla.»

Olen tästä hyvinkin samaa mieltä. Helsingin Diakonissalaitos pompsahtelee jatkuvasti esiin näissä jutuissa, joissa Helsingin kaupunki ostaa perustaltaan uskonnolliselta toimijalta julkisia palveluita.

Siitä voidaan ehkä jaaritella onko diakonia lähetystyötä vai ei. Periaatteessa nämä ovat kirkossa erillisiä toimintamuotoja, mutta diakonian merkitys lähetystyön tarkoituksessa on melko selvä. Helsingin Diakonissalaitos onkin aikoinaan perustettu nimenomaisesti lähetystyön tarkoituksiin.

Käytännössä kaupunki siten rahoittaa lähetystyötä ja tarjoaa sille kanavan, silloin kun se tehdään palvelun varjolla.

Helsingissähän oli aikoinaan erikoinen tilanne, että Helsingin sosiaalijohtajana toiminut Paavo Voutilainen oli Helsingin diakonissalaitoksen entinen johtaja ja kaupungin toimessaan järjesteli herkullisia palvelusopimuksia diakonissalaitokselle.

Onkin mielenkiintoinen kysymys, paljonko Suomessa on aatteellista korruptiota, jossa virkamiehet järjestävät palvelusopimuksia omilta uskonnollisilta järjestöiltään. Sellaiseen on ainakin suuri riski sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämisessä, joissa uskonnollisilla toimijoilla on merkittävä jalansija.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

On selvä, että, eivät seurakunnat, eivätkä yhdistykset tee ruokajakelua maksutta.

Vapaaehtoisia ruuanjakelijoita toki yhdistyksillä ja seurakunnilla on, mutta vapaaehtoisuus on aina maksullista.

Köyhyyttään häpeävä kansalainen, joka on jonottanut ns, ilmaista ruokaa, on hän samalla tukenut yhdistyksiä ja seurakuntia, jotka ovat saaneet kymmenyksensä joko kunnilta tai kirkolta.

Mikään tässä maassa ei ole ilmaista.

Aina joku maksaa.

Nykyisen käytännön oppiminen saattaa viedä aikaa ja ruumiita tulee.

Nälkään kuoleminen oli joskus katovuosina normaalia. Nykyisen ruuantarjonnan yltäkylläisyydessä, kuollaan yhä nälkään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset