Jatkoa piikkihuonekeskusteluun
Olin mukana to 15.11 A-talkissa keskustelemassa Helsingin suunnitelmista perustaa huumausaineiden käyttötiloja, joissa voi käyttää huumeita terveydenhuoltohenkilöstön valvonnassa ja jossa voidaan opastaa mm oikeita pistotekniikoita.
https://areena.yle.fi/1-4233699
Olen saanut ohjelmasta runsaasti positiivista palautetta mm. lastensuojelusta, huumetyöntekijöiltä, entisiltä käyttäjiltä, huumausaineiden käyttäjien perheiltä sekä päihdelääketieteen edustajilta. Nähtävästi kyseiset käyttötilat eivät saa varauksetonta ihastelua sen enempää käyttäjäkunnassa kuin ammattilaisissakaan.
Muutama palaute on käsitellyt kylmää suhtautumistani sekä hymytöntä naamaani. Aiheeseen ei hymyily sopinut. Aihe on kuolemanvakava ja koskettaa rajulla tavalla juuri tälläkin hetkellä suurta joukkoa perheitä aiheuttaen valtavan määrän inhimillistä hätää ja surua.
On hyvä selventää muutama seikka jos ne eivät tulleet ohjelmassa esiin. Ensinnäkin totean, että Kati Juva on varmasti tehnyt aloitteensa ajatellen vain hyvää. Mutta niin minäkin, kantani lähtee siitä, että haluaisin jokaisella huumeidenkäyttäjällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Hyvä elämä ei ole sitä, että ainoa merkitsevä asia on seuraava käyttöannos. Sen vuoksi meidän poliitikkojen on luotava mahdollisuudet päästä pois tuosta sysipimeästä maailmasta. Hoitoa on oltava saatavilla nopeasti ja riittävän pitkään. Tämä on inhimillisyyttä ja ihmisarvoa korostava linja. Linja, joka uskoo ihmiseen ja mahdollisuuksiin. Avun käsi vetää ylös kun ihminen tarttuu ja kiipeää sitä pitkin.
Ohjelmassa saattoi myös jäädä käsitys että muuta mahdollisuutta ei ole kuin piikkihuoneet. Helsingissä on jo puhtaiden käyttövälineiden vaihtopisteitä, Hiv-positiivisille suonensisäisten huumeiden käyttäjille matalan kynnyksen palveluja ja myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on käytettävissä. Minä tai muutkaan poliitikot eivät ole näitä epäämässä keneltäkään. Tietenkään.
Ohjelmassa tuli myös esiin halu dekriminalisoida huumausaineiden käyttö ja jakaa huumausainereseptejä tai vieroitushoidossa käytettävää lääkeainetta ilman sitoutumista kuntoutukseen tai hoitoon ja testata laittomat huumausaineet. Tämä on selkeä jatko piikkihuoneille, joiden vaatimuksia tulemme näkemään hyvin pian.
Usein kuulee, ettei sairaita ihmisiä saa rangaista. Mutta eikö silloin voi olettaa että sairaita ihmisiä tulee hoitaa? Näinhän nyt jo tehdään. Mikäli huumausaineen käyttörikoksesta epäilty valitsee hoidon, jätetään hänet rankaisematta eli jo nyt voi valita rangaistuksen tai hoidon. Näin kai sen pitääkin olla.
Lopuksi haluan todeta, että tähän kysymykseen ei ole löytynyt yhtään viisasten kiveä, missään. Ei ole yhtä tapaa vastata tähän kysymykseen, on vain arvovalintoja ja valintoja miten yhteiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jos viisasten kivi olisi, olisi keinot käytössä ympäri maailmaa.
Keskustelu varmasti jatkuu ja hyvä niin. Mutta olisi hyvä myös nostaa keskusteluun vaikkapa Hus:n tilanne, jossa leikkaus- ja anestesiaosastolta puuttuu henkilöstöä, se ettei Hus:lla ole enää 24/7 teho-osastoa jossa jokaiselle potilaalle olisi oma hoitaja. Nämä asiat kun rahoitetaan samasta budjetista kun mahdolliset piikkihuoneet. Toisesta lainsäädäntö vaatii julkisen vallan huolehtivan ja toinen on voimassaolevan lainsäädännön mukaan laitonta.
Siitä politiikka onkin pirullista, että on laitettava asioita vastakkain ja valittava. Ellei sitten anna epärehelliseen tapaan ymmärtää, että raha tulee seinästä ja mikään lisäys ei ole muualta pois.
Sinulta ei tullut mitään uutta. Jauhat samaa vanhaa jo kokeilua toimintaa joka ei vaan toimi. Surullista mutta totta. Poliisi ei huumeongelmia ratkaise. Totta on että hoitoonohjaus on olemassa, se vaan ei toimi halutulla tavalla.
Hoitopaikkoja ei ole tarpeeksi.
Ďekriminalisointi olisi todella järkevä päätös. Silloin poliisin resurssit voidaan kohdentaa paremmin. Ja säästettävät rahatt voidaan ohjata hoidon kehittämisén.
Ilmoita asiaton viesti
Teppo hyvä,
Sama levy soi meillä molemmilla.
Kiitos kun otit esiin hoitopaikkojen puutteen, niitä minäkin penäsin myös ohjelmassa. Vieroitukseen ei pääse kun paikkoja ei ole. Kuten totesin, hoitoa tulee olla saatavilla nopeasti ja riittävän pitkään. Se tarkoittaa pnostusta niihin, ei huumeidenkäytön jatkamiseen. Olemme sittenkin jostain asiasta samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen pitäisi ottaa oppia Portugalista. Muistutan myös, että suurin osa käyttäjistä ei ole ongelmakäyttäjiä.
Sitten yksi huomio, josta saa viikoittain lukea. Alaikäisten huumeidenkäyttö on lisääntynyt ilmeisen paljon, miten se saataisiin kuriin?
Kysynkin onko järkevää ylläpitää verorahoin järjestelmää joka ei toimi ja tuottaa enemmä haittaa kuin hyötyjä?
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin että kumpikin teistä ajaa parannusta nykytilanteeseen – omista lähtökohdistaan. Tällä hetkellä kallistuisin enemmän Syvärilän kantoihin (en kaikkia kantoja jaa mutta pääosin). Monesta maasta on jo saatu esimerkkejä siitä, että asiat voidaan hoitaa paremmin kuin Suomessa nyt. Nykymalli kaiken lisäksi suosii rikollisia, haittaa kansalaisia ja näen hyvät mahdollisuudet verotulojenkin kasvuun ja huumeiden haittapuolien vähentämiseen.. kunhan otetaan mallia mm. monista USA:n osavaltioista. Myös Portugalin ja osin muutaman muun maan menestystarinat tukevat enemmän Syvärilän kantoja.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Singaporen malli on vaihtoehto. Vaikka luvuissa onkin epäselvyyksiä, huumeiden haitat ovat siellä todennäköisesti maailman pienimmät.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Ihmiskunnan historian valossa myös hyvin julmalla tavalla voidaan saada ihmiset ruotuun ja tottelevaisiksi. Voisin antaa siitä paljonkin esimerkkejä. En kannata ylettömän julmia metodeita, koska parempiakin on aiheuttaen vähemmän tuskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ei se unelmatilanne ole, mutta se on kuitenkin osoitus siitä että myös kieltolakipolitiikka voi toimia ainakin äärimmilleen viritettynä.
Lähinnä päihdepolitiikka tarvitsee ihan oikeasti määritellyt tavoitteet. Valtiolla ei ole mitään syytä tehdä toimenpiteitä jotka edesauttavat päihteiden käyttöä – mutta ei toisaalta myöskään rangaista heitä joiden käyttö ei häiritse muita.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tyytyä Singaporen malliin huumausainepolitiikassa, kun voitaisiin siirtyä saman tien Filippiinien malliin ja alkoholipolitiikassa Saudi-Arabian systeemiin?
Niin kauan kuin Suomi on demokraattinen valtio, jossa valtio ei omista ihmistä, on jotkin huumausaine- ja alkoholipoliittiset suuntaukset jätettävä sinne, missä paikallinen ihmiskäsitys paremmin tukee sellaisen politiikan olemassaoloa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on yksi ongelmatyyppi, josta on päästävä eroon. Meillä ei saisi tehdä sankareita niistä, jotka eivät kykene hallitsemaan viinan, tai huumeidenkäyttöä. Eikä myöskään pidä tehdä sankareita niistä, jotka ovat kyenneet irtautumaan koukuistaan.
Miten suhtautuvat lapset ja nuoret, joiden eteen koulussa tuotetaan hyväkuntoinen ja hyvä suuvärkistään oleva entinen juoppo, tai nisti luennoimaan aineiden epäkohdista.
Joillekin nuorille se on ikäänkuin positiivinen malli, miten aineitten alta pääsee ylös ja miten mukavia ne onkaan sen jälkeen.
Ei lapsille ja nuorille pidä mallintaa mitään sankarikuviota, vaan reaalinen kuva siitä surullisesta enemmistöstä, joka pysyttelee jotenkin hengissä, kunnes tuoni korjaa raihnaisen kalmon.
Lienee syytä valistaa nuoria ja lapsia kaikesta, mitä pahaa nämä ”sankarit” ovat saaneet aikaan ympäristössään ja omaistensa kohdalla. Sen tiedon antamiseen ei tarvita ”sankareita”, vaan niitä, joilla on sopiva koulutus ja asiantuntemus.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä surullinen enemmistö se on? Ongelmakäyttäjätkö? He eivät alkoholissa, eivätkä huumeissa edusta enemmistöä. On toki suuriakin eroja aineissa siitä, millainen on ongelmakäyttäjien osuus, ja kuinka pahasti aineet koukuttavat, mutta tosiasia on, että kaikki käyttäjät mukaanlukien ongelmakäyttäjät edustavat huumeissa jotain 10-20% luokkaa jos sitäkään.
Valehtelusta päihdevalistuksessa on jo nähty mitä siitä seuraa, ja jälki ei ole kaunista. Vielä vähemmän sillä on uskottavuutta internetin ja helpon faktojen tarkistuksen aikakaudella.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos korjauksesta, en itsekkään tiedä, mitä enemmistöllä olen tarkoittanut. Korvaa ”ryhmä” ilmaisulla.
Pahoillani mokasta.
Ilmoita asiaton viesti
#11
huumeiden haitat ovat siellä todennäköisesti maailman pienimmät.
………………
Siitä meillä ei ole tietoa. Singapore ei avoimesti käsittele huumetietoja.
Mutta kaikissahan asioissahan mitä ihminen tekee on hyötynsä ja haittansa.
Mihin perustuu se, että sinun mielestäsi huumeiden käyttäjät käyttävät huumeita vain siksi, että se on heille haitallista?
Ilmoita asiaton viesti
Singapore on tosiaankin huono esimerkki, koska luotettavia tilastoja ei sieltä ole saatavissa. Sen sijaan voi lukea tilastoja sellaisten kovan huumepolitiikan harjoittajamaista kuten Thaimaa, Laos, Malesia ja Filippiinit. Kovin heppoiselta vaikuttaa käsitys, että mahdollisimman julma politiikka olisi jokin ratkaisu.
Ainoa yhteiskunnallinen malli, missä huumeongelma onnistuttiin aikoinaan pitämään kurissa, oli kommunismi. Täydellisessä eristyksessä elävä kansalaisyhteisö ei tiennyt huumeista mitään. Tosin Neuvostoliitossa painittiin valtaisan alkoholiongelman kanssa, ja niin tehdään Venäjällä edelleen. Se on sitten jo makuasia, kumpi ongelma on rankempi, huume- vai alkoholiongelma… asiaahan on jonkin verran tutkittu – monelle yllättävällä tuloksella.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Vieroitukseen ei pääse kun paikkoja ei ole
……………..
Mihin yhden kerran kannabista käyttänyt on sairastunut koska hän mielestäsi tarvitsee siihen hoitoa?
Täällä saa käydä vuoropuhelua ja vastata kysymyksiin, vai ovatko liian hankalia?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea todellakin ymmärtää, että hyvän elämän eväät löytyvät piikkihuoneesta.
P.S. Onko suunnitelmissa asettaa jokin alaikäraja piikkihuoneeseen pääsylle ja näin epätasa-arvoistaa
huumeiden ”turvallisempi” käyttö eri ikäryhmissä ?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvän elämän eväät on vakavasti päihdeongelmaisilla olemattomat, tukiverkkoja harvalla jäljellä, kuten myöskään luottamusta viranomaisiin.
Näin luottoa saataisiin lisättyä, sen jälkeen on helpompi ohjata hoitoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin – kuntoutumisen tielle.
Rangaistuksien ja leimaantumisen pelko saa addikteja välttelemään palveluita, myös haitat ja yliannostuskuolemat lisääntyvät, jos käyttäjät julkisissa vessoissa tms piikittävät, eikä ne käytetyt neulatkaan mitään kivoja löytöjä ole.
Kahden raiteen politiikka missä käyttäjä on rikollisen asemassa ei luo mitään positiivista, mutta voi estää mm. lainsäädännöllisesti tämänkaltaiset, haittoja ehkäisevät kokeilut.
Toivottavasti tähän joku järki tulee ja siirrytään haittoja ja kuluja lisäävästä rangaistuspolitiikasta toimivampaan malliin.
Ilmoita asiaton viesti
Entä se piikkihuoneen alaikäraja ?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä palvelua ei tule nuoret / kokeilijat käyttämään, vaan tulee niiden kaikista heikoimmassa olevien tueksi.
Päihdepalveluita tarvitsee toki myös alaikäiset, mutta tämä ei ole heidän tarpeita varten suunniteltu, sen tietäisit jos vähän jaksaisit näsäviisaiden trollauksiesi ja vitsikkäiden kysymyksiesi lisäksi ottaa asioista selvää.
Ilmoita asiaton viesti
En miellä lainkaan vitsikkääksi kysymystäni siitä, onko piikkihuone auki tasa-arvoisesti kaikille huumeiden käyttäjille ja mihin mahdollisesti laitetaan ikäraja koskien nuoria käyttäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten ensimmäisessä vastauksessani sanoin, tämä ei ole edes tarkoitettu kaikille käyttäjille, vaan heikoimmassa asemassa oleville, niille jotka yleensäkin yleisissä tiloissa huumeita käyttää.
Et nää kysymyksenasettelussasi parannettavaa?
Ilmoita asiaton viesti
Näiden heikoimmassa asemassa olevien joukossa ei siis ilmeisestikään ole ainoatakaan varhaisnuorta. Suomen tilanne ei vaikutakaan niin huonolta kuin on annettu ymmärtää.
Onko piikkihuone tarkoitettu ainoastaan Suomen kansalaisille ?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on yhdet länsimaiden nuorimmat iv-huumeiden käyttäjät, joten tarvetta varmaan on jonkinlaiselle kohdistetulle palvelulle, mutta en koe että tämä on heille se oikea paikka. Alaikäisiä olisi kuitenkin tarkoitus saada ja he pääsevätkin helpommin hoidon piiriin, täysi-ikäisiltä on paha kieltää itsetuhoistakaan käytöstä, eikä pakkohoito edes toimi, ellei omaa tahtoa. Nuorien mt-palveluihin, sekä muihin matalan kynnyksen palveluihin olisi kyllä syytä panostaa, vaikka suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan ja ovat raittiita, se osa jolla menee huonosti menee todella huonosti.
Tämä piikkihuone siis on käsittääkseni ensisijaisesti tarkoitettu käyttäjille, joilla pitkä käyttöhistoria, eikä muuta paikkaa missä piikittää. Yleensä nuoret piikkihuumeidenkin käyttäjät omaa jonkinlaisen turvaverkon, toki osalta se puuttuu täysin ja hyvähän se aina olisi puuttua, ennen kuin ongelmat kasautuvat ja on tarvetta tällaiselle palvelulle.
Ilmoita asiaton viesti
Silloinhan jokin ilmoitettu tai määrätty alaikäraja on mahdoton valvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ikäkysymys on hyvä kysymys. Käsittääkseni alaikäinen huumeiden ongelmakäyttäjä voidaan laittaa pakkohoitoon. Vaikea sanoa, kuinka paljon IV-käyttäjistä on alaikäisiä, varmaankin melko pieni prosentti, mutta heitä kyllä on olemassa. Ikäraja on luonnollisesti 18 vuotta, koska eikö alaikäisyys pääty juuri siihen.
Näihin alaikäisiin olisi joka tapauksessa hyvä saada luottosuhde aikaiseksi. Nythän he ovat kaiken inhimmillisen avun saavuttamattomissa.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä poliisi ei juuri tarjoa tai anna mahdollisuutta valita hoitoa rangaistuksen sijaan. Monissa piireissä Suomessa ei käytännössä koskaan, joissain piireissä erittäin harvoissa tapauksissa. Liikutaan prosenttien luokissa keskiarvona. Aiheesta on kyllä uutisoitu lähiaikoina.
Dekriminalisointi on ollut valtava menestystarina Portugalissa, ja sen myötä niin huumeongelmat kuin huumekuolematkin ovat vähentyneet, kuolemat jopa dramaattisesti.
Lisäksi ei ole mitään kestävää perustetta rangaista ketään käytöstä. Se on niin perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kannalta kestämätöntä kuin myös huumehaittoja lisäävää toimintaa, jota on myös moraalisesti ja filosofisesti mahdotonta puolustaa. Kun otetaan huomioon myös se, että siitä aiheutuu yhteiskunnallisia haittoja, ei rankaisemisen puolustamisen syyksi voi löytyä kuin joko sokea ideologisuus ja halu rangaista vihattua ihmisryhmää, tai sitten tietämättömyys ja ymmärtämättömyys.
Piikkihuoneet muuten käsittääkseni säästäisivät rahaa muusta sairaanhoidosta ehkäisten kalliimpaa hoitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jungell jauhaa paskaa.
Poliisi ei voi kävellä syyttäjien tai tuomioistuimen päätösvallan yli. Jos huumausaineen käyttörikoksesta epäilty ilmoittaa haluavansa hoitoon, poliisi ei voi kuitenkaan kirjoittaa hänelle suoraan sakkoa, vaan asia tulee hoitaa rikosilmoitusmenettelyn kautta syyttäjän harkittavaksi.
Rikoksesta epäillyn tulee toimittaa todistus hoitoon hakeutumisesta syyttäjälle, jolloin tämä voi tehdä asiassa jonkin päätöksen. Useimmiten syyttämättäjättämisratkaisun, mikäli puhutaan ns. vähemmän vaarallisista huumausaineista.
Suurissa kaupungeissa, joissa myös huumausaineen käyttörikoskiinniotot ovat yleisiä, poliisi käsittelee mm. vähäisen marihuanan hallussapidon useimmiten huomautuksella, kuten ohjeistus opastaa tekemään.
https://www.tusky.fi/pdf/kayttorikos.pdf
Tosiasia on, että suurin osa huumausaineen käyttäjistä on yhtä halukkaita hakeutumaan hoitoon kuin kiinnijääneistä rattijuopoista, eli ei juurikaan kukaan, koska vain harvat myöntävät olemassa olevaa ongelmaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Usemmiten huomatus? Anna mun nauraa. Kun käyttörikos tuotiin erikseen lakiin, siitä tosiaan piti seurata huomautus, tai korkeintaan pikasakot, mutta toisin on käynyt. Pienistäkin kannabis määristä pengotaan kämpät jne.
Hoitoa ei saa edes sitä haluavat, että olisihan se nyt täydellisen typerää jos viihde-kohtuukäyttäjät joutuisi hoitoon sitoutumaan ilman päihdeongelmaa ja näin veisi paikan sitä tarvitsevalta. Suurin osa käyttäjistä on kuitenkin satunnaisesti käyttäviä, eivätkä mitään hoitoa tarvitse.
Ilmoita asiaton viesti
OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 219: SEURAAMUSKÄYTÄNTÖ
HUUMAUSAINEEN KÄYTTÖRIKOKSISSA:
”Huumausaineen käyttörikosuudistuksen jälkeen syyttämättä jätettyjen
määrä on laskenut. Vuonna 2001 syyttämättä jätettyjä oli noin 1 400. Tämän
jälkeen heidän lukumääränsä on vuosi vuodelta vähentynyt. Vuonna 2002
syyttämättä jätettyjen määrä putosi kolmanneksella, noin 900 syyttämättä
jätettyyn. Seuraavana vuonna heitä oli enää viitisensataa. Vuonna 2004
syyttämättä jätettyjen lukumäärä väheni edelleen, alle 450:een.
Syyttämättä jätettyjen määrää tarkasteltaessa on otettava huomioon, kuinka
paljon poliisin tietoon on tullut huumausainerikoksia. Kun syyttämättä
jättämisten määrä 1990-luvulla lisääntyi, myös tilastoitu huumausainerikolli
suus oli voimakkaassa kasvussa. Suomalaisessa huumausainekontrollissa on
kohdistettu varsin paljon voimavaroja huumeiden käyttäjien kiinnisaamiseen.
Useissa poliisin tietoon saamissa huumausainerikoksissa onkin ollut kysymys
huumeiden käyttämisestä tai omaan käyttöön liittyvästä muusta huu-
mausainerikoksena rangaistavasta toiminnasta, kuten huumeiden hallussapitä-
misestä omaa käyttöä varten. Tästä syystä syyttäjien ratkaistavaksi on tullut
varsin paljon sellaisia tapauksia, joissa on ollut mahdollista
harkita toimenpiteistä luopumista. Syyttämättä jättäminen ei ole kuitenkaan missään vaiheessa muodostunut yleiseksi seuraamukseksi. Tarkasteltaessa syyttämättä jättämisten määrääsuhteessa poliisin tietoon saamiin
huumausainerikoksiin havaitaan, että enimmillään joka kymmenes poliisin tie
toon saamista huumausainerikoksistajätettiin syyttämättä (ks. taulukko 5)
. Viime vuosina syyttämättä jättämisen käyttö on selkeästi vähentynyt. Vuonna 2004 jätettiin poliisin tietoon tulleista huumausainerikoksista enää kolmisen prosenttia syyttämättä.
…
Huumausaineen käyttörikosuudistuksen myötä syyttämättä jättäminen on
vähentynyt. Jotta huumeiden käyttämiseen syyllistynyt henkilö pystyisi
välttämään rangaistusmääräysmenettelyssä kirjoitettavan sakon, pitäisi
esitutkinnassa ilmetä jotain erityisiä syyttämättä jättämistä puoltavia seikkoja.
Jos kysymyksessä on huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jäänyt alaikäi-
nen on mahdollista, että hänet jätetään syyttämättä. Samalla tavalla voi käydä, jos huumeiden käyttäjä ilmaisee poliisille halukkuutensa
hakeutua hoidettavaksi.”
”Tärkeää on huomata, että hoitoon hakeutuminen ei ole mikään ”automaatti”, jolla rikosoikeudellisesta seuraamuksesta ja toimenpiteistä luovutaan. Syyttäjällä ja tuomioistuimella on itsenäinen harkintavalta arvioida onko syyttämättä tai tuomitsematta jättäminen perusteltua mikäli rikoksentekijä on hakeutunut hoitoon. Hyväksyttyyn hoitoon hakeutuneen rikoksentekijän etu koskien rangaistusta on useimmiten kuitenkin vain lievempi tuomio. ” -Wikipedia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/18/huumeista…
”Loppuvuodesta 2012 YleX keräsi tiedot seitsemän kaupungin huumausaineiden käyttörikoksista ja vertaili annettujen huomautuksien määrää. Luvut osoittivat että ero eteläisen ja pohjoisemman Suomen välillä voi olla jopa viisinkertainen. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi, että tilanne on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta lain edessä.”
Eli käytäntökin riippuu pitkälti paikasta, suomennettuna viranomaisen omasta suhtautumisesta asiaan. Myönnetään tosin, että olisi pitänyt puhua viranomaisesta poliisin sijaan ensimmäisessä viestissäni, ilmaisuni oli virheellinen.
Tosiasia myöskin on, että suurin osa huumausaineen käyttäjistä ei ole hoidon tarpeessa.
Ilmoita asiaton viesti
#8
Tosiasia on, että suurin osa huumausaineen käyttäjistä on yhtä halukkaita hakeutumaan hoitoon kuin kiinnijääneistä rattijuopoista, eli ei juurikaan kukaan, koska vain harvat myöntävät olemassa olevaa ongelmaansa.
………………….
Ja se ongelma on mikä?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri yksi ihminen tiesi kertoa että on kymmeniä kertoja saanut sakkoja käytöstä, koskaan poliisi ei ole tarjonnut hoitoonohjausta.
Ilmoita asiaton viesti
Aikuinen ihminen varmaan pystyy hakeutumaan hoitoon ilman, että poliisi saattaa hänet hoitopaikan ovelle mikäli motivaatiota löytyy päästä eroon huumausaineista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on siitä, että nykyisessä asenneilmapiirissä ja toimintakäytännössä mieluummin rangaistaan ihmistä sen sijaan että pyrittäisiin auttamaan tätä. Tässä ei ole mitään järkeä, koska rankaiseminen ei ainakaan auta ongelmaista ihmistä tippaakaan, ja se voi pikemminkin pahentaa tilannetta. Ja toisaalta sitä enemmistöä, jolle käyttö ei muuten ole ongelma, on järjetöntä rangaista, koska se taas luo ongelmia joita ei muuten olisi. On äärimmäisen epätodennäköistä että tuomion saaminen saa ihmistä lopettamaan käyttöään, voisi jopa sanoa että päinvastoin. Siinä vaiheessahan on jo ns. paskat housussa, rekisteri hommattu ja ongelma luotu, eipä siinä enää ole paljoa hävittävää käytön suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä joskus miettii, että nykyiset perussuomalaiset saisivat vielä jakautua kahtia liberaalimpaan ja konservatiivisempaan leiriin. Aika rankalta tuntuu äänestää puoluetta jonka edustaja on tv:ssä puollustamassa huumeiden vastaista sotaa, mutta pakko kai se on nykyisessä kaksipuoluejärjestelmässä. Täytynee etsiä joku liberaalimpi ehdokas.
Ilmoita asiaton viesti
Poliisi sai mahdollisuuden sakottaa huumeiden käyttäjiä syksyllä 2001, jolloin rikoslakia muutettiin lisäämällä uusi tunnusmerkistö lieviä huumausainerikoksia varten. Huumausaineen käyttörikosuudistuksen jälkeen seuraamuskäytäntö on kiristynyt, vaikka lakia säädettäessä korostettiin rangaistukselle vaihtoehtoisten seuraamusten käyttämistä.
”Vuonna 2012 Helsingissä käyttörikoksia oli 1 564, ja sen jälkeen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Viime vuonna paljastui jo 2 840 huumeidenkäyttörikosta. Pääkaupunkiseutu on maan huumerikollisuuden ja käytön keskus.”
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703192200088023
Käytön kriminalisoinnilla ollaan saatu huumausainerikollisuuden todellisuus hämärtymään useimmilta ihmisiltä. Valtaosa huumerikoksista on käyttörikoksia. Huumausaineiden maahantuonnin rahoituksesta ja itse tuontitoiminnasta huolehditaan laillisen liiketoiminnan varjossa, ja poliisin toiminta kohdistuu kaikkein vähiten haittaa aiheuttaviin, eli käyttäjiin. Maahantuoja- ja rahoittajaporras rikastuu. Tilastot toki näyttävät huimilta, n. 24 000 huumausainerikosta tilastoitiin vuonna 2017.
Kuten muuallakin, Suomessakin sota huumeita vastaan on jo hävitty, ja sen uhreja ovat käyttäjät. Petosrikoksia oli tilastojen mukaan n. 30 000 vuonna 2017, omaisuusrikoksia (ryöstöt + varkaudet, ajoneuvon käyttövarkaudet) yli 200 000, mutta erityistä sotaa näitä vastaan ei ole julistettu.
Mitä oikeushyvää suojataan käytön kriminalisoinnilla?
Ilmoita asiaton viesti
2017 käyttörikoksia oli muistaakseni 17000kpl.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä oikeushyvää suojataan käytön kriminalisoinnilla?”
Mielestäni ei mitään.En ymmärrä miksi käyttö on kriminalisoitu aikoinaan? Ja miksi (alkoholin) käyttöä ei aikanaan krimininalisoitu ns. kieltolaissa. Mikä oikeusajattelussa on muuttunut vuosikymmenien aikana?
Täysin maallikkona ymmärrän jotenkin että hallussapito on kriminalisoitu koska yhteiskunta haluaa kieltää vaarallisen aineen pitämisen edes hallussa. Mutta sitä että jos ehdoin tahdoin haluan käyttää terveydelle vaarallista ainetta niin sen ei luulisi kuuluvan kuin minulle itselleni.
Ilmoita asiaton viesti
Mun mielipide on jotta jollain muotoa piikitys huonetta olisi suotavaa kokeilla .
Kyl se 17 v teini kun ekat pirit tai heroiini tai kokaiini viivat on vetänyt. Ja jopa Heti jäänyt koukkuun . Mieles ei pyöri kuin mistä heti seuraava annos tavalla tai toisella .
Kyllä minä näkisin jotta olisi hyvä jos hänen aivolohkos olisi ajatus jotta voisi helpotusta saaha tuskaansa jostain turvallisesta osoitteesta.
Se on kuin ajokoira kun vainun saanut jäniksestä . Mistään muusta ei ymmärrä ja mitään muuta ei pyöri mielessä kuin mistä (ko)ka(i)niii lisää .
Rahaahan addiktioonsa joku nätti koukutettu lukio tyttö voi järjestää esim varkauksilla tai myymällä itseänsä ..
Ilmoita asiaton viesti
kantani lähtee siitä, että haluaisin jokaisella huumeidenkäyttäjällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään.
…………………
Lopeta sitten heidän vainoamisensa jos sitä tahdot.
Ilmoita asiaton viesti
Piikkihuoneet on ikuinen kuuma peruna, ja mielipiteet vellovat puolesta ja vastaan.
Luulisi olevan päivänselvää, että yhteiskunnan ylläpitämät ja valvomat piikkihuoneet on parempi vaihtoehto, kuin se, että suonensisäisten huumeiden käyttäjät lainailisivat käytettyjä piikkejä toisilleen ja levittäisivät niiden kautta hepatiittia ja AIDS:ia ympäriinsä.
Ilmoita asiaton viesti
#27
Luulisi olevan päivänselvää, että yhteiskunnan ylläpitämät ja valvomat piikkihuoneet on parempi vaihtoehto,
……………..
Mari Rantaselle huumeiden vastustaminen on ideologinen asia. Hän tavoittelee utopiaa, huumeetonta maailmaa jonka hän kuvittelee joskus toteutuvan, eikä huumeiden käyttäjien kuolemat hänelle mitään merkitse. Onpahan yksi huumeidenkäyttäjä vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäis nähdä tämä näkökulma : Kun joku koukuttaa jonkun . Esim ravintolas kännisel tarjoamal amfetamiinia tai kokaiini . Motiivi on toisinaan se jotta joko fyysisesti päästään hyväksi käyttää ja orjuuttaa . Kamoissaan joku nainen saattaa olla tokkurassaan hyvinkin estoton isommankin porukan käytettävissä . Tai rahastaa koukutettua . Paras olis jos koukutettava tai hänen vanhemmat olisi rikkaita joita lypsää , käyttäjil toleranssithan hirveetä vauhtia nousee. Myös joku poliisin tytär kostoksi voidaan koukuttaa . Myös vääräuskoisil ehkä jotkut voi myös vaikka skitsofreniaa aiheuttavia nappei syöttää . Mitä välii …
Mutta ajatus väylä noiden aivolohkos jotta helpottavan satsin voi turvallises mestas saaha . Voi jonku tyypin sivuraiteelta pelastaa ennenkuin on suohon uponnut ”liikaa” tai peruuttamattomasti .. ja silloin koukuttajan bisnes kusee ..
Ilmoita asiaton viesti
Ei aineisiin noin koukkuun jää, ei mikään aine koukuta kerrasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuhat ja yksi tarinaa on toki . Kunhan heitin yhden näkökulman . Ainahan on oltava ensimmäinen kerta ja askel kaikessa . Mut väitätkö jos laadukasta kokaiinii pääsee sniffaa , jottei tekis mieli helposti uudestaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Täällä Espanjassa olen useastikin bileissä/klubilla saanut kavereilta laadukasta kolaa nokat pari, muttei se seuraavana päivänä ole koskaan ollut mielessä. Täällähän tuo on todella yleinen bilepäihde.
Aineiden addiktiopotentiaalit vaihtelee kannabiksen lähes olemattomasta vahvan addiktiopotentiaalin omaaviin aineisiin kuten kokaiini, silti ongelmakäyttäjien määrä ei juurikaan riippumatta aineesta.
Addiktioon siis ajaa ihan muut asiat kuin itse aine mitä käytetään, joitain aineita vaan käytetään enemmän silloin, kun ongelmia on jo päällä, kuten esim heroiini, amfetamiini jne.
Yleensä addiktion taustalla on jonkin lääkitsemistä, tai turruttamista, on mt-ongelmia, traumoja, huonot sosiaaliset olot, yleensä moniongelmaisia.
Yksi ongelma Suomen päihdehoidossa onkin mun mielestä se, että keskitytään liikaa päihtettömyyteen, eikä syihin mitkä päihteisiin on ylipäätään ajanut. Ei siinä katko auta, jos palaa samaan tilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomea ja espanjaa ei voi verrata suoraan . Tääl Suomes revitän kovemmat mehut ihmisestä. Siel espanjas on esim vähemmän kommunisteja jotka vaatii tunnolisia työteliäitä ihmisiä maksamaan esim työhaluttomien ja ventovieraitten elintasoa maassaan. Siellä ruokäpalkal pakolaiset kerää esim appelsiineja ,meillä ne vois kerätä omenia ja mustikoita mut kun minimi tessi palkka pitäs olla nii ei kerää . Jos tääl jengi rupeis tajuntaa laajentaa aineil niin ne tajuis jotta eihän täs oo mitään järkee . Ja yhteiskunta pysähtyis .
Toisaalta samantyyppiset kuin koksu euforiat voi liikunnan avulla saaha myös . Ja ainakin minä toisinaan saan .
Ilmoita asiaton viesti
kantani lähtee siitä, että haluaisin jokaisella huumeidenkäyttäjällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Hyvä elämä ei ole sitä, että ainoa merkitsevä asia on seuraava käyttöannos.
………………
Totta.
Mutta sinun pitäisi tutustua edes alustavasti käsittelemääsi aiheeseesi, niin tietäisit, että vain noin joka kymmenes on ongelmakäyttäjä.
Puhut koko ajan kuin kaikki huumeidenkäyttäjät olisivat ongelmakäyttäjiä mikä paljastaa täydellisen tietämättömyytesi asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Mari hyvistä ja asiapitoisista argumenteistasi.
Miksi Helsingin kaupunki eikä THL tue lääkkeettömiä toipumistavoitteisia hoitoja? Joiden toipumisprosentti yltää yli 80%?
Eikö toipuminen pitäisi olla jokaisen perusoikeus? Ja ensisijainen oikeus suhteessa haittoja vähentäviin toimenpiteisiin?
Miksi valtuusto ja THL kuuntelee vain käyttäjäjärjestöjä ja -ryhmiä? Ja sivuuttaa toipuvien ja läheisten kokemukset täysin, vaikka toipuva on ainoa, jonka suusta voi kuulla totuuden.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja sivuuttaa toipuvien ja läheisten kokemukset täysin, vaikka toipuva on ainoa, jonka suusta voi kuulla totuuden.”
Yhdyn virkkeen 1. lauseeseen mutta 2. lause kalskahtaa sisäkorvassani pahasti. Toipuva tietää varmaan totuuden omasta toipumisestaan, mutta huom. sana ”omasta”. Tuskin näissä asioissa on yhtä absoluuttista totuutta. Emme voi myöskään pakottaa ketään toipumaan. Nämä lääkkeettömät hoitomuodot lienevät enimmäkseen ns. vertaisapu- ja itseapuryhmiä, joista monet ovat saaneetkin apua, mutta vapaaehtoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Asiallinen huumekeskustelu on perin vaikeaa jo siksikin, koska termit ja käsitteet ovat määrittelemättä. Toisaalta meihin vaikuttaa edelleen 1980-luvun hysteerinen huumepropaganda, jossa huumeet nähdään jonain kansakuntaamme uhkaavana syöpänä.
Hölmöintä on laittaa yhtäläisyysmerkki huumeiden käytön ja ongelmakäytön välille. Valtaosa huumeiden käyttäjistä hallitsee oman käyttönsä, kuka paremmin kuka huonommin. Samahan toteutuu alkoholihuumeen käyttäjissä.
Aineiden suonensisäinen käyttö usein kielii jo olemassa olevasta ongelmasta, vaikka sekään ei ole mikään ehdoton mittari. Esimerkiksi tietyissä rikollisryhmissä ja -jengeissä, aineiden käyttö on sallittu mutta niiden ”piikittely” on ehdottomasti kiellettyä ja se voi aiheuttaa ryhmästä erottamisen.
Asiaa sekoittaa sekin, että huumeiden kirjo on valtava, ja siksi niiden niputtaminen yhden otsikon alle aiheuttaa sen, että heroiinista ja kannabiskasvista saatetaan toisinaan puhua kuin kyse olisi samasta aineesta. Tämä herättää helposti kannabisaktivistien hermon pintaan, mikä sinänsä onkin ymmärrettävää.
Kyllä Marin kannattaisi vakavasti ottaa selkoa, mitä kokemuksia Portugalilla, Hollannilla, Tanskalla ja Sveitsillä on erilaisesta huumepolitiikastaan – erityisesti näiden ongelmakäyttäjien kohdalla, joista hän vakuuttaa kantavansa huolta.
Perusdilemmahan on tämä: onko yksilöllä oikeus käyttää huumetta?
Ja jos hän on siitä riippuvainen, onko meillä oikeus vaatia häntä lopettamaan, jos hän ei halua lopettaa? Pitääkö meidän rangaista häntä siitä?
Vai voimmeko yksinkertaisesti hyväksyä hänet ihmisenä omituisine tapoineen ja antaa hänelle mahdollisuus elää täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnassamme. Miksi emme voisi?
Ilmoita asiaton viesti
Piikittäminen on yksi erittäin selvä rajanveto ja indikaattori käytön suhteen. Ainakin joissain muuten huumeidenkäytön hyväksyvissä alakulttuureissa se on myös se yksi raja, jota ei ole soveliasta ylittää. Voisikin hieman ympäripyöreästi sanoa, että se on se rajaviiva, joka erottaa käyttäjän ja narkkarin, toki tämä on erittäin lavealla pensselillä vedetty rajaviiva, ja poikkeuksia varmasti riittää runsain mitoin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyviä näkökulmia. Oma foorumi on 20v. punttisalilla jossa kävi useita huippu-urheilijoita. Myös firaabeliduunia ravintoloissa aika kauan ja kyllä uskaltaa sanoa että ei niitä kamoja tulla tarjoamaan. Eri juttu jos jotain laitetaan juomaan tms. Kyllä naama pitää olla tuttu ennenkuin pussukka tai nokare heilahtaa kätöseen. Aloin miettimään jo varhain kuinka jotkut ovat niin kuutamolla. Löysin baarin lattialta sitten thjiä lääkeliuskoja joissa luki ”Dormicum` jne.
Jos kamat dekrimonalisoidaan niin voitot romahtavat ja hommasta menee järki. Nyt käypi niin että vaikka pidätetään kerran tunnissa joku niin heti popsahtaa uusi tilalle.
Olen ollut vahtimassa ns. reivejä ja niihin ”muuli” roudaa ”pilleriboxin” ettei kenenkään kasvot joudu mihinkään mihin ne eivät kuuluisi. Tai voimailijapoliisi tuo kassillisen kiliseviä pieniä tölkkeja salille..
Mun kummipoika on ollut pitkään käyttäjä joka saa omat kamat juuri näin. Siellä on sitten maistereita, slurggeja ym. ”värit päällä”.
Tosi vaarallinen ilmiö on ns. viihdekäyttö. Yksi ryhmä nuoria ihmisiä perehtyy hyvin farmakologiaan ja titraa itselleen eri aineista miksauksia eikä tule jullikkaa sitten. Minusta on tosi hölmöä rassata aivokemiaa moisella.
Kannatan ehdottomasti aineiden dekriminalisointia ja jonkinlaista tilaa missä pitkäaikaisaddiktit voisivat käydä lataamassa ja saamassa hoitoa ja ohjeita sekä tukea raitistumisyrityksiin. Pitäisi sitouttaa ainakin osa ihmisistä. Paljon fiksuja hyviä tyyppejä voisi päästä yhteiskunnan rattaisiin. Valitettavasti nämä Mari Rantasen hoidot toteutuvat vain politikkojen juhlapuheissa. Poliisin pitäisi olla paljon enemmän sossutantta. Heitä on mutta lisää tarvitaan. Ei ole mitään järkeä pahassa huumekierteessä olevan ressukan rankaisemiseen. Sitäpaitsi kamatyypeistä iso-osa on ressukoita. Vastaavasti jotkut isot porsaat jotka vetävät metaa ja muuta vahdikasta ovat tosi vaarallisia. Pitkä testokuuripäällä ja vielä amfetamiinia. Silmät kiiluu kuin petoeläimellä. Hyvästi myös mielenterveys pitkässä juoksussa.
Poliisin kukanjahtaaminen on aivan järjetöntä. Täällä kaakossa yksi kasvatti jotain yrttiä ikkunalaudalla ja pam! poliisi tuli sisään. Tällä kertaa sentään avaimella. Käräjäokeus hyväksyi toimen mahdollisen vakavan rikoksen estämisenä.
Tai tuoppas nuuskaa pari tölkkiä ja olet lähes linnakkeessa. Ei sunkaan Pig Pharma ole sotkenut näppejään käyttäessään politikkoja suojelemaan omia nikotiinikorvaustuotteita joilla on suuret markkinat. En kiellä tai kehoita ko. puuhiin mutta on naurettavan läpinäkyvää koko touhu. Poliisilla olisi takuulla parempaakin tekemistä. Pyörähtää vaikka ala-asteen edessä edes näyttäytymässä sen sijaan että kyykkii pusikossa byysat puolitangossa virittelemässä kamera-ansojaan middle of nouvear!
Joku aamukiireessä kaasua painava voisi jopa luulla että liikennettä valvotaankin joskus jopa ja lapset pääsevät turvallisesti kouluun ylittäessään ensin tien suojatietä myöden.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut asiaa Jani!
Jos heivataan sekäkäyttö tai rankka sellainen niin harvoin näkee otsikkoa: ”Henkilö surmasi perheensä poltettuaan parit blossit kukkaa!
Tenu niin hieno seurustelujuoma kuin onkin on ylivoimaisesti vaarallisinta kamaa. Ensin kuiskii kivasti ollen Pirunkusi.
Alkoholiin liittyv’ kaksinaismoraali on todella rajua. Tosiasiassa alkoholi on portti jos portista ylipäätään voidaan puhua. Viikonloppu rällätty kunnolla ja kovan fysiikan omaava henkilö huomaa että tulla tupsahti kunnon ”Pahkura”! Muutaman pitkät sauhut luttuisesta sätkästä tai puolikaskin kymppipami jeesaa mukavasti.
Olen saanut kovia kipulääkkeitä verrattain usein kun kaaduin 8m. korkeudesta sähköpylvään kanssa selälleni. Ne kamat kuten Oksikodoni ja Fentanyyli voivat lävähtää kerrasta ja saada potilaalle superhyvät olot. Kuten mullekin viimeksi kun laitettiin tekonivel niin kyllä onnistui lääkitys. Jaksoin lukea ja passata lonkkaproteesihuonekaveria loputtomiin. Tietenkään se ei ole jatkumo kun toleranssi kiipeää kovaa vauhtia.Voi myös käydä toisinpäin ja tulla pahoinvoivaksi hikoilevaksi kalpeanaamaksi.
Aikaisemmin joku en muista anteeksi vaan kuka perusteli näistä koukuista hyvin mutta voi sanoa että paras lääke niitä vastaan on rakastaa läheisiään ja lapsiaan niin että koskee. On julkaistu jopa METa-analysejä siitä aiheesta kuinka aivojen kemia muuttuu lapsena ja kaltoinkohdellun lapsen tai nuoren aivot ”räjähtävät” käyntiin saadessaan vaikka extasya jossa usein happoa ja metaa tai muuta vauhdikasta. Sotateollisuden luomaa metamfetamiinia Pervitiini tuotenimellä.
Eero Mäntyrantakin muisteloissaan kertoi kun coutsi oli kysynyt ”Puolikas vai täysi? Oli ottanut täyden seurauksena överit tutinoiden kanssa.
Nukkua kun väsyttää jos suinkin mahdollista ja kunnon ravintoa aina kun mahdollista.Pyrkii luomuun elämään. Kääntrlin rautoja aika kovaa parikytv. ja en ikinä napannut mitään. Kaikki me kipataan joskus mutta voi kysyä monelta isolta porsaalta oliko se sen arvoista, olla 140kg sotanorsu. Eikö 115 kg tiukkaa naturaa riitä. Ei jos aikoo kilpailla, siinä iso pulma. On kuitenkin tosi asia että voimailupireissä pyörii reilusti kovia piristeitä ja jopa ”Colaa”.
Ilmoita asiaton viesti