Jatkoa piikkihuonekeskusteluun

Olin mukana to 15.11 A-talkissa keskustelemassa Helsingin suunnitelmista perustaa huumausaineiden käyttötiloja, joissa voi käyttää huumeita terveydenhuoltohenkilöstön valvonnassa ja jossa voidaan opastaa mm oikeita pistotekniikoita.

https://areena.yle.fi/1-4233699

Olen saanut ohjelmasta runsaasti positiivista palautetta mm. lastensuojelusta, huumetyöntekijöiltä, entisiltä käyttäjiltä, huumausaineiden käyttäjien perheiltä sekä päihdelääketieteen edustajilta. Nähtävästi kyseiset käyttötilat eivät saa varauksetonta ihastelua sen enempää käyttäjäkunnassa kuin ammattilaisissakaan.

Muutama palaute on käsitellyt kylmää suhtautumistani sekä hymytöntä naamaani. Aiheeseen ei hymyily sopinut. Aihe on kuolemanvakava ja koskettaa rajulla tavalla juuri tälläkin hetkellä suurta joukkoa perheitä aiheuttaen valtavan määrän inhimillistä hätää ja surua.

On hyvä selventää muutama seikka jos ne eivät tulleet ohjelmassa esiin. Ensinnäkin totean, että Kati Juva on varmasti tehnyt aloitteensa ajatellen vain hyvää. Mutta niin minäkin, kantani lähtee siitä, että haluaisin jokaisella huumeidenkäyttäjällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Hyvä elämä ei ole sitä, että ainoa merkitsevä asia on seuraava käyttöannos. Sen vuoksi meidän poliitikkojen on luotava mahdollisuudet päästä pois tuosta sysipimeästä maailmasta. Hoitoa on oltava saatavilla nopeasti ja riittävän pitkään. Tämä on inhimillisyyttä ja ihmisarvoa korostava linja. Linja, joka uskoo ihmiseen ja mahdollisuuksiin. Avun käsi vetää ylös kun ihminen tarttuu ja kiipeää sitä pitkin.

Ohjelmassa saattoi myös jäädä käsitys että muuta mahdollisuutta ei ole kuin piikkihuoneet. Helsingissä on jo puhtaiden käyttövälineiden vaihtopisteitä, Hiv-positiivisille suonensisäisten huumeiden käyttäjille matalan kynnyksen palveluja ja myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on käytettävissä. Minä tai muutkaan poliitikot eivät ole näitä epäämässä keneltäkään. Tietenkään.

Ohjelmassa tuli myös esiin halu dekriminalisoida huumausaineiden käyttö ja jakaa huumausainereseptejä tai vieroitushoidossa käytettävää lääkeainetta ilman sitoutumista kuntoutukseen tai hoitoon ja testata laittomat huumausaineet. Tämä on selkeä jatko piikkihuoneille, joiden vaatimuksia tulemme näkemään hyvin pian. 

Usein kuulee, ettei sairaita ihmisiä saa rangaista. Mutta eikö silloin voi olettaa että sairaita ihmisiä tulee hoitaa? Näinhän nyt jo tehdään. Mikäli huumausaineen käyttörikoksesta epäilty valitsee hoidon, jätetään hänet rankaisematta eli jo nyt voi valita rangaistuksen tai hoidon. Näin kai sen pitääkin olla.

Lopuksi haluan todeta, että tähän kysymykseen ei ole löytynyt yhtään viisasten kiveä, missään. Ei ole yhtä tapaa vastata tähän kysymykseen, on vain arvovalintoja ja valintoja miten yhteiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jos viisasten kivi olisi, olisi keinot käytössä ympäri maailmaa.

Keskustelu varmasti jatkuu ja hyvä niin. Mutta olisi hyvä myös nostaa keskusteluun vaikkapa Hus:n tilanne, jossa leikkaus- ja anestesiaosastolta puuttuu henkilöstöä, se ettei Hus:lla ole enää 24/7 teho-osastoa jossa jokaiselle potilaalle olisi oma hoitaja. Nämä asiat kun rahoitetaan samasta budjetista kun mahdolliset piikkihuoneet. Toisesta lainsäädäntö vaatii julkisen vallan huolehtivan ja toinen on voimassaolevan lainsäädännön mukaan laitonta.

Siitä politiikka onkin pirullista, että on laitettava asioita vastakkain ja valittava. Ellei sitten anna epärehelliseen tapaan ymmärtää, että raha tulee seinästä ja mikään lisäys ei ole muualta pois. 

MariRantanen1
Perussuomalaiset Helsinki

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, ensihoitaja
www.marirantanen.fi
mari.rantanen@eduskunta.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu