MariPSRantanen

Börje Börgelsson iltavuorossa

Kilpailutettujen hoivapalveluiden ongelmat lävähtivät ”yllätyksenä” kaiken kansan tietoisuuteen viime päivien aikana. Taas ollaan pöyristytty ja järkytytty oikein kunnolla, kuulematta hiljaisia viestejä. Vaikka niitä on kyllä ollut ihan kovaan ääneen ja kirjaimin saatavissa jo vuosia. Eikä tämä ongelma koske vain vanhusten hoivaa vaan vammaiset ja lapset on monissa eri palveluissa myyty.

Nyt jokaisesta puolueesta on todettu, että vanhuspalvelulakiin on saatava hoitajamitoitus. Siis vähimmäismäärä hoitajia kirjattaisiin lakiin. Valitettavasti tämä yksin ei auta sillä jo nyt on tiedossa, että hoivalaitoksissa käytetään niin kutsuttuja haamuhoitajia listoilla. Börje Börgelssön on aamuvuorossa. Työvuorolistoihin merkitään niin yksikönpäälliköitä kuin aluepäälliköitä töihin, he eivät ole lähelläkään hoidon tarpeessa olevia ihmisiä. Näin olleen pelkkä lakiin kirjattava hoitajien määrä ei ratkaise systeemistä ongelmaa, joka on kilpailutetuissa palveluissa ja asenteissa sekä arvoissa. Eikä tämä ongelma koske vain vanhusten hoivaa vaan vammaiset ja lapset on monissa eri palveluissa myyty.

Ongelma lakiin kirjattavassa hoitajamitoituksessa olisi myös se, että minimistä tulee maksimi ja tällöin hoidettavien hoidon ja hoivan määrä ei vastaakaan välttämättä ihmisen tarpeita. Kuten hyvin tiedämme omaishoitajien minimivapaapäivät on maksimi, vaikeavammaisten kuljetusmäärissä minimi on maksimi. Tämä ei pelkillä numeroilla ratkea, valitettavasti. Joissain paikoissa 0,5 hoitajaa riittää hoidettaville, mutta mitäs sitten tehdään kun tarvitaan 0,7 tai 1,0? Sitä ei tule, kun laissa on 0,5, jolla vaatimus täytetään.  Jos hoitajamitoitus tehdään, on se tehtävä tekstillä, ei numeroilla.

Suurin ongelma on systeeminen. Väännän nyt rautalangasta. Ajatellaan, että hoitovuorokausi ilman voiton tavoittelua maksaa 100 euroa kunnan tuottamana. Palvelu kilpailutetaan niin, että hinta on 80 euroa ja tästä yksityisen on saatava voittoa alalla, jossa kulurakenteesta 80% on henkilöstömenoja. Miten se voitto tehdään? Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säästää henkilöstömenoissa vähentämällä henkilöstöä, käyttämällä epäpätevää tai kielitaidotonta omia oikeuksia tuntemattomia ihmisiä ja laittamalla työvuorolistoihin ihmisiä, joita ei ole töissä. Tämä fakta ei häviä yhtään mihinkään eikä tule poistumaan hoitajamitoituksilla tai valvonnalla.

On syytä käynnistää keskustelu siitä mitkä palvelut sopivat ylipäänsä kilpailuttamiseen. Kun puhumme kaikkein puolustuskyvyttömimpien palveluista, kuten lapset, vanhukset ja vammaiset ovat, on syytä nyt vakavasti harkita sitä, että nämä palvelut tuotetaan itse julkisella puolella tai siten, ettei hinta ole määräävä tekijä. Lisäksi hankintalaista on poistettava #ei myytävänä-kansalaisaloitteen vaatima kirjaus, jossa soveltamisalan ulkopuolelle rajataan niin vammaisten, vanhusten ja lasten välttämättömän huolenpidon ja asumisen palvelut.

Tähän meillä on varaa. Ja niin olisi anteeksipyyntöökin, niin moraalittomista yrityksistä kuin poliitikoiltakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Mutta kun esimerkiksi Helsingissä julkinen hoitovuorokausi maksaa 170€ ja yksityinen 130€. Silti yksityinen tekee voittoa ja saa asiakkailta, omaisilta ja omahoitajilta paremmat arviot.

Kuinka vastuuton pitää poliitikon olla jotta hän puolustaa julkista tuotantoa? Erittäin vastuuton.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen
Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Pekka siinä tutkimuksessa joka noin sanoo täytyy olla jotain mätää, sillä:

https://yle.fi/uutiset/3-10620627

"Lapin aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Salminen kertoo, että heille tulleiden epäkohtailmoitusten perusteella yksityisellä puolella on enemmän ongelmia, mutta ongelmia on myös julkisellakin puolella. Hänen mukaansa tilanne on suunnilleen samankaltainen koko maassa"

Samaa kuuluu muiltakin tarkastajilta.

Olisko sen tutkimuksen/kysen vastaukset tuleet suoraan yksityisen yrityksen johtoportasta?

Pekka Pylkkönen

Tuosta puuttuu toki logiikka. Se että yksityinen saa keskimäärin asiakkailta paremmat arviot ei sulje pois mahdollisuutta useampiin epäkohtailmoituksiin. Sama Päivi Salminen sanoi Iltalehdelle että julkisesta on vireillä enemmän kanteluita- joka on siis vakavampi valitus.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #10

Pekka, kyllä noita samoja viestejä tulee joka puolelta.

https://yle.fi/uutiset/3-10620131

"Kyllä julkisellakin puolella säästöt ovat tehneet tehtävänsä, mutta se on minimaalista verrattuna yhteydenottoihin, joita meille tulee yksityiseltä puolelta, sanoo johtava lakimies Vappu Okkeri terveysalan ammattijärjestöstä Tehystä"

"Asiantuntija Elina Kiuru lähi- ja perushoitajaliitto Superista sanoo, että 80 prosenttia yhteydenotoista tulee yksityiseltä sektorilta. Hänen mukaansa julkiselta puolelta tulevat yhteydenotot liittyvät työntekijöiden kuormittumiseen ja henkilöstömitoitukseen, mutta yksityiseltä puolelta tulevat yhteydenotot ovat erilaisia ja vakavampia."

Jos yksityiseltä puoleta tulee 80 prossaa enemmän valituksia on erittäin vaikea uskoa, että asiakkaat olisivat tyytyväisempiä yksityiseen puoleen.

Yksi asia mikä voisi toisaalta selittää sen tutkimuksen tulokset on, että yksityisellä sektorillä toimivat pienet vanhainkodit, niissä vanhuksia hoidetaan yleensä hyvin. Suuryritykset ovat niitä ongelmatapauksia.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Ehkä julkisen työntekijät ovat tottuneet leppoisempaan työtahtiin eivätkä halua sörkkiä muurahaispesää.

THL kuitenkin kysyi asiaa tuhansilta vanhuksilta, heidän omaisiltaan sekä omahoitajiltaan ja tuo se tulos oli.

Tuossa voi olla myös vähän selvennystä asiaan. Aamulehti haastatteli paria hoitajaa jotka kertoivat että syy vanhusten huonoon hoivaan olisi ehkä jossain muualla:

"Vanhustenhoidossa olisi paljon tehostettavaa, sanovat hoitajat. Useissa kunnallisissa hoivakodeissa kiire on lappilaisten hoitajien mielestä usein tekaistua ja töitä laiminlyödään toistuvasti.

Lukuisissa vanhustenhoitoyksiköissä eri puolilla Suomea työskennelleet kolarilaiset hoitajat Minna Heiskanen ja Maaret Rantapelkonen jakavat Suomen lähi- ja perushoitajien liiton huolen siitä, että tällä hetkellä hoidon laatu ei ole Suomessa sellainen, joka tukisi ikääntyneen kuntoutusta. Syistä he ovat kuitenkin täysin eri mieltä.

- Hoitajat menevät jatkuvasti kiireen taakse, vaikka joissain paikoissa heillä on kahdeksan tunnin työvuorossa aikaa istua tauoilla jopa kaksi ja puoli tuntia. Olen itse kellosta katsonut, sanoo sairaanhoitajaksi valmistuva ja nykyisin lähihoitajana työskentelevä Heiskanen.

- Ruokataukoja vietetään hoitajien kesken yhtäaikaa, vaikka tapa olisi kielletty. Ruokaa voisi ihan hyvin syödä vanhusten seurassakin ja samalla hoitajat toimisivat esimerkkinä, ehdottaa itsekin hoiva-alalla yrittäjänä toiminut Rantapelkonen.

Vanhusten pitkiksi venyvät yöpaastot ovat Heiskasen ja Rantapelkosen mukaan yksi alan epäkohdista, jotka olisi korjattavissa maalaisjärjellä. He puhuvat hoitajien laitostumisesta asukkaiden mukana.

- Yöhoitaja voisi saattaa nukkumaan pidempään valvovat ja vastaavasti auttaa aamutoimissa aamuvirkkuja. Ei kaikkien vanhusten tarvitse noudattaa hoitoyksikön aikatauluja kellontarkasti – kuten ei monissa yksityisissä hoivakodeissa tehdäkään, he kertovat.

Haastateltujen hoitajien mukaan ylipitkät tauot ja hoitotehtävien laiminlyönti koskettavat erityisesti kunnallisia hoitoyksiköitä, joissa työkulttuuri on usein löysää.

- Mitä suurempi yksikkö, sen enemmän hoitajat luottavat toisten tekemisiin ja siirtelevät vastuuta, sanoo Heiskanen, jonka mukaan ongelmia on myös isoissa yksityisissä ketjuissa.

Hoitajien kokemuksen mukaan yksityisissä pienissä hoivakodeissa viidentoista vanhuksen hoidosta saattaa selvitä kahden vuorossa olevan hoitajan turvin, kun kunnallisella puolella sama määrä hoitajia voi olla kymmenelle asukkaalle.

- Silti yksityisessä tarjottu hoito on usein laadukkaampaa, sanoo Rantapelkonen.

Hän muistelee tapausta, jossa yksikön vammais- ja vanhuspuolen asukkaat olivat sisällä ja osa avun tarpeessa, kun yksikön vuorossa olleesta viidestä hoitajasta neljä näkyi olevan ulkona tupakalla – kiellosta huolimatta.

- Tapaus johti pikapalaveriin ja tiukempaan kuriin, mutta viikon päästä asiat olivat taas ennallaan."

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&u...

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #12

Tossahan hoitajat nimenomaan esimerkin pienestä yksityisestä yrityksestä. Voin hyvin uskoa, että joku pieni firmä, jonka omistaja on ottanut elämäntyökseen vanhustenhuidon pyöritää vanhainkotia paremmin, kuin leipääntynyt kunnallisen päiväkodin johtaja, mutta monikansalliset pörssiyritykset ovat sitten asia erikseen ja nehän nimenomaan ovat olleet julkisuudessa.

Kannattaa myös muistaa, että julkisella puolelella palkat ovat parempia. Voisi kuvitella, että siellä on näin myös paremmat hoitajat.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Se, että lakiin kirjataan vaatimus entistä useammasta terveystieteiden maisterista vanhusta kohti ei ole välttämättä osa ongelmaa. Se on pahimmillaan osa ratkaisua.

Olen itse ollut vapaaehtoisena vanhainkodissa töissä. Kunnioitan suuresti ammattitaitoisten hoitajien tekemää hyvää työtä, joka ainakin tässä kotikuntani yksikössä oli todella hyvää. Mutta samalla saatoi huomata, että on myös paljon sellaisia tehtäviä, joista minäkin suoriudun, vaikka en omaa minkäänlaista sosiaali- tai hoiva-alan koulutusta.

Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei ole työtä. Monet heistä voisivat tehdä tätä avustavaa hoivatyötä. Mutta jos kalliimpipalkkaiset ns. pätevät ovat jo kuluttaneet koko budjetin, ei ole varaa palkata vähemmän koulutettuja apukäsiä.

Ainahan budjettia voidaan toki lisätä, mutta mistä sitten leikataan: opetuksesta, päivähoidosta, terveyskeskuksista? Sote-menot ovat suurin osa kuntien menoista. Opetus tulee toisena. Sitten ei tule pitkään aikaan mitään, kunnes tulee tekninen toimi. Jätetäänkö vesilaitos huoltamatta?

Verojahan voidaan aina nostaa. Ongelmana on vain se, että suurituloisimmat muuttavat silloin Kauniaisiin. Tutkimuksen mukaan enemmistö olisi valmis veronkorotuksiin, jos palvelut paranisivat. Uskon sen. Vahinko vain, että sen vähemmistön muodostavat ne, joilta verot olisi tarkoitus kerätä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Rantanen, kaupunginvaltuutettuna olet vastuussa Helsingin vanhushoidon kehnosta tilanteesta ja kotihoidon ala-arvoisesta hoitamisesta.

Televisiossa keskustellaan hoitomitoituksen välttämättömyydestä hoivapalveluyrityksissä. Helsingin kotihoidon yksiköistä yhdessäkään ei hoitajaresurssia ole riittävästi. Jokaisessa kotihoidon yksikössä on toteumavaatimus suurempi kuin hoitajien työtuntien yhteismäärä. Börge Börgelsson hoitaa paitsi hoivayristen, myös Helsingin kotihoidon asiakkaita. Ehtivä kaveri.

Kerroit, Rantanen, että meillä olisi varaa parempaan hoitoon. Varaa olisi mielestäsi anteeksipyyntöönkin moraalittomilta poliitikoilta. Jokainen poliitikko, joka on hyväksynyt nykytilanteen, on moraaliton. Varsinkin, kun kerrot, että meillä olisi ollut parempaan varaa.

Rantanen, odotan anteeksipyyntöäsi.

Käyttäjän MariRantanen1 kuva
Mari Rantanen

Kaupunginvaltuutettuna olen yrittänyt tehdä asialle jo pidempään muutoksia mutta valitettavasti se ei ole johtanut lopputulokseen, valtuustoryhmämme 4 jäsentä ei voita mitään äänestyksiä.

Olen tehnyt myös sotelautakunnassa sen mitä olen voinut mm. ympärivuorokautisen hoivan lisäämiseksi, sen puute kun aiheuttaa yhä huonokuntoisten avnhusten kotona asumista silloinkin kun se ei ole turvallista.

Muistutan myös, että ps valtuustoryhmä teki jo viime keväänä aloitteen vanhuspalveluiden ja kotihoidon selvittämisestä ja tulevaisuuden tarpeista. Silloin vastaus oli, kaikki on hyvin ja täällä ei ole mitään nähtävää, palautusehdotustamme ei kukaan muu kannattanut. Nämä kaikki asiat löytyvät kokouspöytäkirjoista.

Ongelmaa tässä asiassa ei löydy nyt kyllä perussuomalaisten valtuustoryhmästä, se on jossain muualla.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ymmärrän, anteeksi et siis pyydä, ettet saa aikaan mitään. Kukapa sitten on se moraaliton poliitikko, jonka pitäisi vastuu kantaa?

Ja ettehän saa muuta aikaiseksi kuin kannattamattomia selvitysaloitteita. Onko se oikeasti tarpeeksi? Kätenne on pestyt?

Kannattaako teidän edes saapua kokouksiin?

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Vaaditko Kai yhtä topakasti kaikkien muittenkin puolueitten valtuutetuilta anteeksipyyntöä? Vai onko Rantanen nyt ihan erityisen syyllinen?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Rantanen on ainoa päättäjä joka vaatii päättäjiltä anteeksipyyntöä.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Minua vaivaa yksi juttu, mitä kukaan ei ole ottanut esiin. Nimittäin eikö Börje Börgelssonin merkkaaminen hoitovuoroon ole ihan yksinkertaisesti rikos? Jos kunta on tietyillä ehdoilla ostanut tiettyä palvelua, ja joku keksii työvuorolistaan haamuja omien voittojensa maksimoimiseksi, eikö ketään voi vetää oikeuteen petoksesta? Niin kauan kun ihan mitä tahansa saa tehdä, ja pahin seuraus tekosista on vain julkiset päivittelyt somessa ja A-studiossa, ei tietenkään mikään parane mihinkään. Haluan Aarnio-Isohannin kiven sisään.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Vaikka ehdottomasta minimistä 0,7 tulisikin maksimi, niin on sekin parempi kuin suositusmaksimi 0,5. Totta kai esimerkiksi joissakin vaikeavammaisten laitoksissa keskiarvonkin tulee olla suurempi, mutta se pitää toteuttaa sitten muilla sopimusehdoilla. Suurehkoissa laitoksissa, joissa hoidokit edustavat normaalijakautumaa, vähemmän hoitoa vaativilta jää hoitoaikaa käytettäväksi vaikeammin hoidettaville.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kynnys rikkoa lakia vs suositusta on merkittävästi suurempi. Määräämällä sanktio lain rikkomisesta sekä tehostamalla valvontaa voitaisiin päästä parempaan tilanteeseen.

Eihän se toki kaikkea ratkaise, mutta veisi asioita askeleen eteenpäin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset