MariPSRantanen

Äidin hätä

Julkaisen alla olevan kirjoituksen huumenuoren äidin pyynnöstä.

Mitä sinä vastaisit tälle äidille, kun hän tiedustelee miksi palveluja ei ole saatavilla kesäaikaan? Mitä vastaisit, kun hän ihmettelee miksi hallitus ministereineen keskittyy lähinnä Al Holin leiriin ja Afrikan asioihin? 

Voisiko Rinteen hallitus tehdä kuten opettaa ministeri Ohisalon johdolla, ottaa vakavasti suomalaisten nuorten syrjäytymisen? Äidin yhteystiedot saa minulta jos hallituksen jäsenet haluavat tavata ja tukea huumenuorten vanhempia.

Poikani täyttää tänä vuonna 17 vuotta. Hänen ongelmansa alkoivat jo yläkoulussa. Pojalla oli opiskelumotivaatio täysin hukassa, kuvaan astui lintsaaminen. Peruskoulu meni rämpimällä läpi ja poika sai opiskelupaikan, mistä alkuun olikin hyvin innoissaan. Innostus ei kauaa kestänyt ja poissaoloja alkoi kertyä. Useita keskusteluja käytiin koulun kanssa ja poika lupasi, että parantaa tapansa ja ottaa opiskelut tosissaan. Pian poissaoloja oli niin paljon, että pojan ja oppilaitoksen kanssa maaliskuussa päätettiin, että eiköhän tämä ole tässä. Jo tässä vaiheessa oli kotonakin enenevässä määrässä ongelmia, epämääräisiä katoamisia keskellä yötä, ei vastata puhelimeen, valehdellaan missä ollaan ja mitä tehdään, ei tulla kotiin kun sovittu. Tiesin ja huomasin kyllä pojan olleen päihtynyt välillä ja aloin epäilemään, että ihan pelkän alkoholin voimin ei enää mennä. Opiskelut ei kiinnosta poikaa edelleenkään. Olen yrittänyt kannustaa hakemaan kouluihin, etsinyt netistä vaikka mitä kurssia minne voisi mennä. Olen sanonut pojalle, että ei näin voi jatkua että vain luuhaat menemään ja nukut päivät. 

 

Tilanteeseen olen hakenut neuvoja huumeiden käyttäjien vanhempia tukevalta järjestöltä. Sen kautta löysinkin yhteisön muista samassa tilassa olevista vanhemmista. Vertaistuki on tärkeää, tämä on totta. On ollut myös järkyttävää huomata, miten paljon ihmisiä on kanssani samassa tilanteessa. Epätoivoisia vanhempia, jotka elävät jatkuvassa pelossa, että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Pelko ei liity vain huoleen nuoresta, vaan koko omaan perheeseen. Huumekuvioissa sattuu ja tapahtuu ja kun kotona asuu huumenuori, nämä ongelmat tulevat usein kotiovelle. Olen löytänyt kotoani huumeiden käyttöön liittyviä asioita sekä minulla on vahva epäilys, ettei poika vain käytä vaan myös välittää huumeita. Omaan perheeseeni kuuluu poikani lisäksi toinen täysi-ikäinen lapseni sekä koiria. Heidän turvallisuudestaan ja myös henkisestä hyvinvoinnistaan huoli kaiken tämän keskellä on välillä tuntunut täysin ylitsepääsemättömältä. On helvetin pelottavaa saada keskellä päivää toiselta lapselta puhelu töihin, että poika laskuissaan riehuu kotona ja rikkoo tavaroita. Lasteni isä asuu perheensä kanssa lähellä meitä. He ovat omalta osaltaan yrittäneet auttaa ja kokeilimme, menisikö pojalla paremmin siellä. Ei mennyt. Heidän perheessään on myös alle kouluikäisiä lapsia, joten sekavan ja arvaamattoman isoveljen läsnäolo siellä on mahdotonta.

 

Vertaistukiryhmän lisäksi olen saanut tukea ystäviltäni ja työyhteisöltäni. Olen ollut avoin asiasta ja halunnut töissäkin kertoa, että minulla on tälläinen tilanne. En halua joutua keksimään valheita sairauslomista, jos tilanne kotona on akuutti. Onneksi minulla on mahdollista tehdä etätöitä minkä vuoksi pystyn olemaan enemmän kotona tarvittaessa. Koska olen avoimesti tilanteesta kertonut olen järkytyksekseni huomannut, miten monia nämä asiat koskettavat. Tukea olen saanut paljon, mutta valitettavasti myös joutunut huomaamaan miten yleisestä ongelmasta on kysymys. Olen hiljakseen myös alkanut ymmärtämään, että vika ei ole minun. Tunneskaala mitä huumenuoren äitinä kokee, on melkoinen. Se on sekoitus pelkoa, häpeää, epäonnistumista. Siihen kuuluu myös paljon kateutta. Tunnustan kadehtivani ihmisiä, kenellä on "normaalit" lapset. Toivoisin saavani kokea samaa ylpeyttä kuin vanhemmat, joiden lapset menestyvät ja saa koulusta hyviä arvosanoja. Se, että toinen lapsistani on juuri päättänyt opiskelut ja on ensimmäisessä työpaikassaan tuo iloa. Se on ehkä ainoa asia mikä saa minut ymmärtämään, että en ole täysin epäonnistunut vanhempi. Olen huomannut poikani luisumista seuranneena iloisesta ja reippaasta pojasta passiiviseksi ja epäluuloiseksi, että minäkin olen muuttunut. Se jatkuva huoli ja pelko muuttaa ihmistä. En uskalla suunnitella mitään, en uskalla oikein lähteä mihinkään. Välillä koen, etten uskalla olla enää ihmisten kanssa edes tekemisissä koska ajattelen, että minua pidetään epäonnistuneena ihmisenä ja kukaan ei jaksa kuunnella. Väsymys on läsnä jatkuvasti. Sitä nukkuu vain puolittain, koska koko ajan kuuntelee jokaista rasahdusta ja oven kolahdusta. Niitä kertoja on monia, kun olen nukkumaan mennessä katsonut, että poika on varmasti huoneessaan ja kaikki on hyvin. Muutamaa tuntia myöhemmin olen herännyt, huone on tyhjä. Puhelimeen ei vastata ja olen lähtenyt ajelemaan päättömästi autolla ympäriinsä poikaani etsien. Väsymys ja stressi tekee ihmisestä ärtyisän ja pelokkaan, joka ei osaa rentoutua missään. 

 

Pojan jätettyä koulun kokonaan on tilanne huonontunut oleellisesti. Päädyin toukokuussa tekemään pojasta lastensuojeluilmoituksen. Kävimme keskustelemassa ja poika sai lähetteen seuloihin. Positiivinen oli, senhän nyt ilman testejäkin tiesi. Muuten en saanut mitään konkreettista apua. Kriisinumeroon voin soittaa, jos akuuttitilanne tai poliisit. Mitään suunnitelmaa pojan avuksi ei tehty. 

 

Muutama viikko sitten poika lähti taas pyynnöistäni huolimatta illalla "pistäytymään kaverilla". Tämä ramppaaminen pistäytymään nopeasti jossain on hyvin tavallinen asia huumenuoren käytöksessä. Muutama tunti kuluu ja alan soittamaan. Ei vastaa. Laittelen viestejä "missä olet, vastaa". Soitan. Ei vastaa. Tulee keskiyö ja puhelin soi. Tuntematon numero. Poliisista hyvää iltaa. Poika otettu kaverinsa kanssa kiinni ja pojan hallusta löytynyt kannabista ja useampi ekstaasitabletti. Kävin yöllä noutamassa pojan kotiin. Poliisi kertoo, että ovat yhteydessä, tutkintaanhan se menee ja pian pojalla on huumetuomio. Aamulla soitin lastensuojeluun, että nyt on pakko tehdä jotain. Kesälomat päällä, laitetaan lähete seulaan ja palataan lomien jälkeen - akuutissa tilanteessa voi soittaa kriisinumeroon. Ymmärrän lastensuojelun resurssit ja kesälomat - mutta tässä on kyse minun pojastani, hänen elämästään ja tulevaisuudesta. Mistä minä sitä apua saan, mitä minä voin tehdä? Seuloissa käyminenkö asian ratkaisee? Kertokaa minulle - minä teen, poikani puolesta ihan mitä tahansa että saadaan tämä alamäki loppumaan ja poika kiinni normaaliin elämään. Olen aktiivisesti itse koittanut löytää eri kanavia mistä apua voisin saada, mutta joka paikassa on seinä vastassa. Vaikuttaa siltä, että vasta siinä vaiheessa, kun jotain todella karmeaa tapahtuu niin apua saa. Hetkellisesti. Huostaanotto akuutissa tilanteessa ei ratkaise kuin sen hetken. Huumenuoret tarvitsevat pitkäaikaista ja suunnitelmallista apua. Myös heidän perheensä tarvitsevat apua ja neuvoja. 

 

Viime päivät on saanut lehdistä lukea kuinka pääministeri Rinne on käynyt tapaamassa ja tukemassa Isis-äitien lähipiiriä. Tasavallan Presidentti Niinistö on pohtinut Isis-lasten kohtaloa. Sisäministeri Ohisalo haluaa ratkaista Välimeren siirtolaiskriisin. Olisikohan mahdollista, että maamme johto kiinnittäisi huomiota myös ihan näihin konkreettisiin ongelmiin täällä kotimaassamme? Pohtisiko presidenttimme välillä nuorisomme kohtaloa? Kävisikö pääministeri Rinne keskustelemassa huumenuorten lähipiirin kanssa? Voisiko sisäministerimme miettiä, miten ratkaistaan lastensuojelun ongelmat ja pysäytetään lisääntyvä nuorison syrjäytyminen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Hieman ohi topicin, mutta...

Piraattipuolueen Teppo Syvärilä varmastikin pian kirjoittaa kommentin siitä, kuinka huumeiden käyttö tulisi dekriminalisoida ja kannabis vapauttaa kauppoihin myytäväksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Se voisi auttaa paljonkin tässä asiassa kun ei tulisi huumetuomioita mitkä estää työn, lainan saamisen, opiskelupaikan ja oikeastaan kaiken muunkin elämän, että ei sitten jää muuta jäljelle kuin syrjäytyneelle muu kuin että syrjäytetään lisää ihan yhteiskunnan puolesta että muuta elämää ei sitten jää kuin päihdeharrastus.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvarila

Sä onneksi teit sen minun puolestani, se olisi tolkun asia jota luulisi myös jokainen äiti ja isä haluavan jopa perussuomalaisten piirissä. Minusta yksikään huumeiden käyttäjä ei ole rikollinen.

Voisi kysyä pitääkö äiti lastansa rikollisena huumeiden käytön takia?

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278475...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kiireellinen sijoitus voidaan kyllä tehdä koska tahansa, eivät sitä lomat estä, samoin lähettää sairaalaan, joskaan siellä ei montaa päivää väkisin pidetä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Nämähän eivät toimenpiteinä kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa, eli nuoren huumausaineiden käyttöä...

Tarkoititko sairaalalla ns. mielisairaalaa?

Millä lähetteellä lähettäisit nuoren addiktin perusterveydenhuoltoon liittyvään sairaalahoitoon, ellei kyse ole yliannostuksen hoitamisesta?

Tehokkain keino olisi lähettää nuori päihdevieroitukseen ja kuntoutukseen riittävän kauas nykyisestä ystäväpiiristään.

Hoitojen kustannustaso ikävä kyllä ylittää yhteiskunnallisen sietorajan, joten vain hyvin harvat saavat kunnan maksusitoumuksen tarvitsemaansa hoitoon.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Nämähän eivät toimenpiteinä kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa, eli nuoren huumausaineiden käyttöä..."

Varsinainen ongelma on se syrjäytyminen. Se sitten johtaa siihen, että kun elämässä ei ole oikein muutakaan jännäää niin sekoitetaan päätä kun muutkin siinä luuseriporukassa tekee.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvarila

Kannabiksen laillistaminen on vähentänyt teinien käyttöä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Lastensuojelulaitosten tai mielisairaaloiden nuorten osastojen mahdollisuus auttaa ovat myös rajallisia. Jos "laitos" mielletään vankilaksi ja olot ovat kuin vankilassa, niin vaikka käyttö saadaan "väkisin" hetkeksi estettyä niin paluu "päihdearkeen" on heti edessä kun vapaus koittaa tai lähdetään hatkoille. Äärimmilleen viedyt (ja useim myös lainvastaiset) käytännöt kuten Loikolan Kartanossa on ilmennyt voivat aiheuttaa lisäksi traumatisoitumista ja pahenevia mielenterveys- ja sosiaalisia ongelmia.

Päihderiippuvuuden ja syrjäytymisen hoitaminen on todella vaikeaa ja erityisesti kallista. Näihin ei ole olemassa mitään helppoja keinoja, ei nuorelle, saati sitten aikuisella. Ihmisen "pakottaminen" eroon päihteistä on lähes mahdotonta, joillakin lääkkeillä voidaan päihderiippuutta "hoitaa" mutta niidenkin teho on rajallinen.

Päihderiippuvuus on helposti vain yksi ja helpoiten huomattava asia monisyisessä ongelmavyyhdissä, mihin liittyy huono elämänhallinta ja syrjäytyminen. Esimerkiksi monella päihderiippuvaisella on ongelmallinen suhde omaan itsetuntoonsa tai kykyyn käsittää/hallita omia tunnetilojaan.

Päihderiippuvaisuuteen ei ole helppoa yleistoimivaa ratkaisua. Itse arvostan ja pidän toimivimpina "yhteisökeskeistä" laitoskuntoutusta ja erilaisia vertaistukitoimintoja. Yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset laitoskuntoutuksen ja muidenkin päihdepalveleluiden suhteen, mutta onneksi vertaistukiryhmistä osa haluavasti löytää apua ja saa tukea.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvarila

Mielisairaalla ei nyt välttämättä ole se paras paikka huumeongelmasta kärsivälle. Keskusteluapu kyllä ja ottaminen käyttäjä ihmisenä ilman ennakkoasennetta.

Koko huume keskusteluun pitää saada asennemuutos.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Voisiko sisäministerimme miettiä, miten ratkaistaan lastensuojelun ongelmat ja pysäytetään lisääntyvä nuorison syrjäytyminen?"

Syrjätymisen kasvun lisääntyminen menee jokseenkin suoraan demografian kehityksen kanssa. Ja oikeastaan alueellisen demografian, että kuinka paljon paikkakunnalla on tyttöjä suhteessa poikiin. Ja se on vaikeaa koska poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä.

Noin niinkuin historian valossa, syrjäytyminen lisääntyy mikäli ylimääräisille nuorille miehille ei saada puuhaa. Kuten aikaisemmin rekrytoitiin armeijaan (se tehtiin aiemmin nuorempana) tai rakennuttivat vaikka pyramideja.

Suomessa näin ei kuitenkaan tehdä että näkyy sitten paljonkin jonkun päihdeharrastuksen kasvuna. Parhaiten tuohon voi vaikuttaa itseasiassa vanhemmat, että pitää huolta siitä ettei nuori ajaudu mihinkään luuseriporukoihin. Se vähän harmillista kun vahinko on jo tapahtunut kun ihmiset tavallisesti muodostavat kestävimmät ystävyyssuhteet yleensä nuorena.

Tähän syrjäytymisilmiöön perustuu oikeastaan myös se miten joku ISIS saa rekrytoitua väkeä.

---

Onko blogistilla ajatuksia sitten mitä hallituksen pitäisi tehdä asialle?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvarila

Aihe on tärkeä. Ihmettelen miksi tähänkin pitää sotkea maahanmuutto, isis.

Kysymys kirjoittajalle. Kuinka sinä päivittäiset päihde/huumepolitiikka.
Tarkoitushan on ehkäistä ja minimoida haittoja joita huumeista saattaa tulla.
Huumehoitoon pääsyä on helpotettava, mutta samalla on tunnistettava että kaikki ei hoitoa tarvitse.
Alaikäisten päihteiden käyttö on onneksi pysynyt samalla tasolla, alkoholin kohdalla on jopa laskua.

Pari faktaa, huumeton Suomi ei ole realistinen vaihtoehto kieltolaki on vain lisännyt ongelmia, ei estä edes lapsien pääsyä aineisiin.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

"Useita keskusteluja käytiin koulun kanssa ja poika lupasi, että parantaa tapansa ja ottaa opiskelut tosissaan. Pian poissaoloja oli niin paljon, että pojan ja oppilaitoksen kanssa maaliskuussa päätettiin, että eiköhän tämä ole tässä."

Syrjäytyminen ja ongelmat elämänhallinnassa olivat sillä tasolla että koulunkäynti ei tahtonut onnistua. Ongelmana nähtiin koulunkäyntiongelmat, vaikka ne olivat vain todellisista ongelmista ja syistä johtuva ilmenemismuoto, kuten "kamankäyttökin".

Näkyvien ongelmien taustalla on yleensä jotain, jonka oireilumuotoina ovat esim. koulunkäyntiongelmat tai liiallinen päihteidenkäyttö. Hyvin usein päihteidenkäytön takana on monisyisiä ongelmia jotka altistavat päihteidenkäytölle.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvarila

Joskus kaikki lähtee perheestä ja sen toimimattomuudesta. Yksi monista syistä joka pitänee tunnustaa.

Ja todellakin yleensä ongemakäyttö on vain oire. Kaikki huumeiden käyttäjät eivät ole kumminkaan ongelmakäyttäjiä, ei edes 17v nuori.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvarila

Sarkastisesti voisi sanoa, että äiti valehtelee. Koska kieltolaki estää huumeiden saatavuuden Suomessa täydellisesti.

Käyttäjän ErikaKeski-Korhonen kuva
Erika Keski-Korhonen

Aivan liian monen lapsen suojelu pettää. Lastensuojelusta avun saaminen on kiinni täysin siitä, missä kunnassa satut asumaan.

Huumeriippuvuuden toipumistavoitteiseen hoitoon pääsy on tehty todella vaikeaksi. Alaikäisestä asti lasten annetaan käyttää huumeita, eikä kukaan auta. Lopulta elämä on teho-osastolta kadulle tai katkolta kadulle, kunnes narkomaani on selvää kauraa korvausainejakrlubisnestä pyörittävien säätiöitetyden yhdistysten ja yhtiöitettyjen säätiöiden asiakkaaksi, mikä tarkoittaa käytön mahdollistamista verorahoin maksetuin ruiskuin, ainein ja tiloin.

Riippuvuudesta on tullut laillista miljoonabisnestä kouralliselle ihmisiä. STM, THL ja yliopistot pitävät yhdessä huolen siitä, ettei sellaisia tilastoja kerätä, eikä tutkimuksia tehdä, jotka voisi estää tätä piiripienipyörii-porukkaa bisneksen riippuvuuksien hyväksikäytöllä.

Ehyt ry suuntaa valistuksen nimissä peruskouluille materiaalia, missä opetetaan huumeiden käyttö ja sanasto, minkä avulla huumeiden ostaminen helpottuu. Sekä rinnastetaan huumeiden käyttökaaren vaiheet ihastumiseen, rakastumiseen, parisuhteeseen ja avioliittoon. Ne on ladattavissa ilmaiseksi Ehty Ry:n sivuilta, mutta osaan materiaalista pitää antaa sähkäpostiosoite ennen kuin materiaalia pääsee lataamaan. Materiaalissa annetaan ymmärtää, ettei lapsen pitäisi kertoa aikuiselle jos havaitsee kouluiaverin käyttävän huumeita, vaan ottamaan itse puheeksi huumeiden käyttö kaverinsa kanssa ja että koulu puuttuu huumeiden käyttöön vasta jos tulee poissaoloja koulusta.

Koko julkisen sektorin päihderiippuvuudenhoitojärjestelmä on rakenteellisesti korruptoitunutta. Samat ihmiset jotka on päättämässä palveluvalikoima- ja hoitosuosituksista, hyötyvät korvausainejakelubisneksistä. THL:n tutkimusprofessorit lisäksi vääristävät kilpailua alalla toimimalla yritysten johdossa, jotka osallistuvat hankintakilpailuihin.

Huumeiden lisäksi ongelmana on myös alaikäisiten psykoosilääkkeiden käytön lisääntyminen. Jos lapsi ei ajaudu huumeporukoihin, nuorisopsykiatrisen lääkärit pitävät kyllä huolen että jokainen lapsi tai nuori saa kouraansa SSRI tai psykoosilääkereseptin, vaikka mitään psykoosia ei olisi. Jos huoltaja yrittää saada psykoterapiaa, nuorisopsykiatrisen lääkärit pyrkivät pääsemään tällaisesta huoltajasta eroon että lääkitys mahdollistuu.

Oikeusasiamiehen kanteluratkaisuistakin löytyy viitteitä siitä, että esim huostaanotetut lapset syövät ketipinoria ja muita aikuisten lääkkeitä ilman psykoterapiatukea.

Tapani Pollari

Onhan se hienompaa ja tyylikkäämppää puhua maailmanparantamisesta kuin omien suomalaisten, siihenhän eduskunta kai tänään valitaan..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset