Ihmisoikeudet http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132793/all Tue, 06 Nov 2018 08:26:15 +0200 fi Eroaako Venäjä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263731-eroaako-venaja-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimesta <p>Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta ei tule sekoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen. Molempien osallistujat valitaan jäsenmaiden parlamenteissa.</p><p>Etyj pyrkii enemmän yhteistyöhön ja Euroopan neuvosto arvolinjauksiin. Niinpä Venäjän äänioikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa jäädytettiin väliaikaisesti vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen.</p><p>Venäjä reagoi jättämällä edustajiensa paikat tyhjiksi, ja viime vuoden syyskuussa se lopetti Euroopan neuvoston jäsenmaksujen maksamisen. Mikäli Venäjä ei maksa kesään 2019 mennessä, se erotetaan.</p><p>Venäjän lähteminen Euroopan neuvostosta merkitsisi, etteivät venäläiset voisi enää vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jota neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hallinnoi. Ihmisoikeustuomioistuimesta on tullut venäläisille tärkeä kanava oikeuksiensa ajamiseen. Venäjä on jo pitkään saanut enemmän langettavia päätöksiä ihmisoikeustuomioistuimesta kuin mikään muu jäsenmaa.<br /><br />(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3984687-eroaako-venaja-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimesta">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3984687-eroaako-venaja-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimesta</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta ei tule sekoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen. Molempien osallistujat valitaan jäsenmaiden parlamenteissa.

Etyj pyrkii enemmän yhteistyöhön ja Euroopan neuvosto arvolinjauksiin. Niinpä Venäjän äänioikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa jäädytettiin väliaikaisesti vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen.

Venäjä reagoi jättämällä edustajiensa paikat tyhjiksi, ja viime vuoden syyskuussa se lopetti Euroopan neuvoston jäsenmaksujen maksamisen. Mikäli Venäjä ei maksa kesään 2019 mennessä, se erotetaan.

Venäjän lähteminen Euroopan neuvostosta merkitsisi, etteivät venäläiset voisi enää vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jota neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hallinnoi. Ihmisoikeustuomioistuimesta on tullut venäläisille tärkeä kanava oikeuksiensa ajamiseen. Venäjä on jo pitkään saanut enemmän langettavia päätöksiä ihmisoikeustuomioistuimesta kuin mikään muu jäsenmaa.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3984687-eroaako-venaja-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimesta)

]]>
1 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263731-eroaako-venaja-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimesta#comments Etyj Ihmisoikeudet Strasbourgin tuomioistuin Venäjä Tue, 06 Nov 2018 06:26:15 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263731-eroaako-venaja-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimesta
Perustuslaki ja HE 179/2018 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263611-perustuslaki-ja-he-1792018 <p>Konkreettinen esimerkki siitä miten HE 179/2018 rikkoisi sellaisenaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta.</p><p>Jos lippaan omistaja on erehdyksessä hukannut lippaan ennen ns. latauslaitteita koskevan lain voimaantuloa, niin hän ei välttämättä kykene luovuttamaan sitä kuuden kuukauden siirtymäaikana. Laissa ei ole velvoitettu pitämään siitä samalla tavalla huolta, kuin ampuma-aseista ja niiden oleellisista osista. Tällöin laki tekisi hänestä hallussapitorikollisen sellaisen laiminlyönnin perusteella, joka on ollut tekohetkellä laillista. Asiaan toki vaikuttaa se, tulkitaanko esineen olevan henkilön hallussa, jos hän ei tiedä missä se on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Konkreettinen esimerkki siitä miten HE 179/2018 rikkoisi sellaisenaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta.

Jos lippaan omistaja on erehdyksessä hukannut lippaan ennen ns. latauslaitteita koskevan lain voimaantuloa, niin hän ei välttämättä kykene luovuttamaan sitä kuuden kuukauden siirtymäaikana. Laissa ei ole velvoitettu pitämään siitä samalla tavalla huolta, kuin ampuma-aseista ja niiden oleellisista osista. Tällöin laki tekisi hänestä hallussapitorikollisen sellaisen laiminlyönnin perusteella, joka on ollut tekohetkellä laillista. Asiaan toki vaikuttaa se, tulkitaanko esineen olevan henkilön hallussa, jos hän ei tiedä missä se on.

]]>
1 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263611-perustuslaki-ja-he-1792018#comments Ampuma-aselaki Asedirektiivi Ihmisoikeudet Perustuslaki Rikosoikeus Sat, 03 Nov 2018 15:41:05 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263611-perustuslaki-ja-he-1792018
Nicaragua punahuulinaiset http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262608-nicaragua-punahuulinaiset <p>Viime sunnuntaina Managuassa pidätettiin yli 40 ihmistä, kun he yrittivät osoittaa mieltään. Pidätettyjen joukossa oli sandinistisen uudistusmielisen liikkeen (MRS:n) puheenjohtaja Suyén Barahona, saman liikkeen entinen puheenjohtaja Ana Margarita Vijil. Pidätettyjen joukossa oli myös useita korkestikoulutettuja naisia, kuten yhteiskuntatieteen lisensiaatti ja terveystieteen maisteri Marlen Chow.</p><p>Kansainvälisestä ja kansallisesta painostuksesta johtuen, suurin osa sunnuntaina pidätetyistä on nyt vapaana.&nbsp; Katsoin hetki sitten<a href="https://www.youtube.com/watch?v=S1pClIeIi20"> Marlen Chown hastettelun. </a>Chow liittyi sandinistiseen liikkeeseen 20 vuotiaana vuonna 1969. Somozan diktatuurin aikana hän joutui vankilaan.</p><p>Televisiohaastattelussa Chow kuvaili Ortegan vankiloissa elettyjä tunteja. Chownin sanojen mukaan Ortegan puolisotilaallisten tai poliisien pidätetyksi joutuminen on helvettiä alusta loppuun. 6 miestä ja naista saartoivat hänet ja repivät joka suuntaan kunnes hänet laitettiin suljettuun ja kuumaan pakettiautoon. Hän ja moni muu pidätetyistä istuivat lattialla, kun autoa ajettiin tahallisesti kuin törmäystestin radalla ja pidätetyt löivät päänsä auton seiniin. Vankilassa heille huudettiin, nöyrytettiin ja lyotiin. Chownin mukaan naisvartijat ovat hyvin machisteja ja alistivat vankeja. Pienissä, likaisissa, haisevissa, kuumissa ja kosteissa sellissä pidäteyt tukivat toisiaan. Pidätetyille ja omaisille ei annettu minkälaista tietoa miksi olivat siellä ja mitä pidätetyille tapahtuisi.&nbsp;</p><p>Pidätyssellissä Chow huomasi, että hänellä oli kirkas huulipuna taskussa. Hän onjesi huulipunan muille pidätetyille ja kun poliisit kysyivät häneltä mihin järjestöön hän kuuluisi, vastauksensa oli, että järjestönsä nimi oli Nicaraguan punahuulinaiset.</p><p>Tänään nicaragualaisten somen seinät ovat täynnä punaisisten&nbsp; huulikuvista Ortegan hallinnon sortoa vastaan.</p><p>Chow puhui myös toimittaja Luis Galeanon ohjelmassa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=rBM7ldUUYqU&amp;t=2851s">Café con vez.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime sunnuntaina Managuassa pidätettiin yli 40 ihmistä, kun he yrittivät osoittaa mieltään. Pidätettyjen joukossa oli sandinistisen uudistusmielisen liikkeen (MRS:n) puheenjohtaja Suyén Barahona, saman liikkeen entinen puheenjohtaja Ana Margarita Vijil. Pidätettyjen joukossa oli myös useita korkestikoulutettuja naisia, kuten yhteiskuntatieteen lisensiaatti ja terveystieteen maisteri Marlen Chow.

Kansainvälisestä ja kansallisesta painostuksesta johtuen, suurin osa sunnuntaina pidätetyistä on nyt vapaana.  Katsoin hetki sitten Marlen Chown hastettelun. Chow liittyi sandinistiseen liikkeeseen 20 vuotiaana vuonna 1969. Somozan diktatuurin aikana hän joutui vankilaan.

Televisiohaastattelussa Chow kuvaili Ortegan vankiloissa elettyjä tunteja. Chownin sanojen mukaan Ortegan puolisotilaallisten tai poliisien pidätetyksi joutuminen on helvettiä alusta loppuun. 6 miestä ja naista saartoivat hänet ja repivät joka suuntaan kunnes hänet laitettiin suljettuun ja kuumaan pakettiautoon. Hän ja moni muu pidätetyistä istuivat lattialla, kun autoa ajettiin tahallisesti kuin törmäystestin radalla ja pidätetyt löivät päänsä auton seiniin. Vankilassa heille huudettiin, nöyrytettiin ja lyotiin. Chownin mukaan naisvartijat ovat hyvin machisteja ja alistivat vankeja. Pienissä, likaisissa, haisevissa, kuumissa ja kosteissa sellissä pidäteyt tukivat toisiaan. Pidätetyille ja omaisille ei annettu minkälaista tietoa miksi olivat siellä ja mitä pidätetyille tapahtuisi. 

Pidätyssellissä Chow huomasi, että hänellä oli kirkas huulipuna taskussa. Hän onjesi huulipunan muille pidätetyille ja kun poliisit kysyivät häneltä mihin järjestöön hän kuuluisi, vastauksensa oli, että järjestönsä nimi oli Nicaraguan punahuulinaiset.

Tänään nicaragualaisten somen seinät ovat täynnä punaisisten  huulikuvista Ortegan hallinnon sortoa vastaan.

Chow puhui myös toimittaja Luis Galeanon ohjelmassa Café con vez.

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262608-nicaragua-punahuulinaiset#comments Ihmisoikeudet Nicaragua Nicaraguan naiset Ortegan hallinnon terrori Tue, 16 Oct 2018 10:29:52 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262608-nicaragua-punahuulinaiset
Ulkoparlamentaarisia voimia http://mikayli-kaakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262585-ulkoparlamentaarisia-voimia <p>Työministeri Jari Lindströmin mukaan meillä on havaittu ulkoparlamentaarisia voimia. Hallituksen suunnitelmat ovat saaneet ay-liikkeeltä täystyrmäyksen, vaikka hallitus on hänen mielestään ollut asian suhteen hyvin sovitteleva. Tule Lindström Sipilän ja muiden kamujesi kanssa käymään Heinolassa, niin minä näytän teille täystyrmäyksen. Tietysti näin ihan verbaalisesti ja kuvainnollisesti. Muutenkin minusta on väärin, että sinä olet hallituksessa vaikkei sinua tai puoluettasi ole kukaan äänestänyt. Eli se siitä parlamentarismista. Ja mitä tulee pääministerin ilmoitukseen ja hallituksen luottamuksen mittaamiseen, niin se on lähinnä säälittävää. Kyllähän hallitus saa&nbsp;eduskunnan&nbsp;luottamuksen, kun kansanedustajat eivät tässä, kuten Soinin tapauksessakaan saa käyttää omia aivojaan. Ja jos tästä tai vaikka soteuudistuksen tarpeellisuudesta järjestettäisiin kansanäänestys, niin saattaisi Sipilänkin hymy viimein hyytyä.</p> <p>Minusta nyt syytetään täysin väärää puuta. Hallitus on itse saanut tilanteen aikaiseksi ajamalla irtisanomislakia, jonka vaikutuksista tai tehosta ei ole mitään tutkittua tietoa. Ei yhteisistä asioista päätetä musta tuntuu -mentaliteetilla, vaan niiden tulee perustua faktoihin. Ainakin silloin kun ollaan jälleen leikkaamassa etuuksia. Se teiltä kyllä onnistuu, kuten nyt esimerkiksi kansaneläkkeen ja muiden etuuksien jäädyttäminen, myös sotaveteraaneilta, joka on minusta todella härskiä. Hallitukselta tuntuu myös unohtuneen, että Suomi on sitoutunut kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukseen sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joissa tällaiset työtaistelut sallitaan. Ne on taattu myös meidän perustuslaissa, josta hallitus ei tunnu piittaavan lainkaan ja se tuntuu aiheuttavan hallitukselle jatkuvasti harmaita hiuksia.</p> <p>Muutenkin sopimusten ja lupauksien pitäminen on tälle hallitukselle ylivoimaista, siitä on hyvänä esimerkkinä työntekijöihin kohdistuneet leikkaukset. Hallitus myös kuvittelee, että kun heidät on demokraattisesti valittu, se antaa heille avoimen mandaatin tehdä ihan mitä lystää, seuraamuksista ja keinoista välittämättä. Sivistysvaltiossa ja yhteisten asioiden hoitamisessa se vaan ei mene niin, vaan asioista sovitaan yhdessä. Pääministeri Juha Sipilän häikäilemätön ja tyyli ajaa omia ja yritysten intressejä on jakamassa kansan kahtia. Vastakkainasettelu on lisääntynyt ja puheet ovat koventuneet puolin sun toisin, myös minun. Tällä menolla ollaan pian samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten. Eikö niistä virheistä opittu yhtään mitään?</p> <p>Jos minulta kysytään, niin tämä hallitus on häpeäksi koko Suomelle. Kovasti paukutellaan henkseleitä kuinka se on muka luonut 115&nbsp;000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa ne ovat syntyneet maailmantalouden kasvusta, ja hallitus on saanut aikaiseksi vain joitain työpaikkoja matalapalkka-aloille, joilla ihmiset eivät tule palkallaan toimeen. Unohdetaan myös, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara ja ilman niitä yritykselläkään ei mene hyvin. Miksi siis pitää jatkaa tuota sanelukulttuuria eikä voi istua saman pöydän ääreen? Ehkä siksi, ettei Sipilä eikä varsinkaan Lindström istu enää seuraavassa hallituksessa ja jälkimmäisen on turha haaveilla eduskuntaan pääsystäkään. Minulla ei tule teitä ikävä ja tuskin kovin monella muullakaan.</p> <p>Mika Yli-Kaakinen</p> <p>Heinolan mies</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työministeri Jari Lindströmin mukaan meillä on havaittu ulkoparlamentaarisia voimia. Hallituksen suunnitelmat ovat saaneet ay-liikkeeltä täystyrmäyksen, vaikka hallitus on hänen mielestään ollut asian suhteen hyvin sovitteleva. Tule Lindström Sipilän ja muiden kamujesi kanssa käymään Heinolassa, niin minä näytän teille täystyrmäyksen. Tietysti näin ihan verbaalisesti ja kuvainnollisesti. Muutenkin minusta on väärin, että sinä olet hallituksessa vaikkei sinua tai puoluettasi ole kukaan äänestänyt. Eli se siitä parlamentarismista. Ja mitä tulee pääministerin ilmoitukseen ja hallituksen luottamuksen mittaamiseen, niin se on lähinnä säälittävää. Kyllähän hallitus saa eduskunnan luottamuksen, kun kansanedustajat eivät tässä, kuten Soinin tapauksessakaan saa käyttää omia aivojaan. Ja jos tästä tai vaikka soteuudistuksen tarpeellisuudesta järjestettäisiin kansanäänestys, niin saattaisi Sipilänkin hymy viimein hyytyä.

Minusta nyt syytetään täysin väärää puuta. Hallitus on itse saanut tilanteen aikaiseksi ajamalla irtisanomislakia, jonka vaikutuksista tai tehosta ei ole mitään tutkittua tietoa. Ei yhteisistä asioista päätetä musta tuntuu -mentaliteetilla, vaan niiden tulee perustua faktoihin. Ainakin silloin kun ollaan jälleen leikkaamassa etuuksia. Se teiltä kyllä onnistuu, kuten nyt esimerkiksi kansaneläkkeen ja muiden etuuksien jäädyttäminen, myös sotaveteraaneilta, joka on minusta todella härskiä. Hallitukselta tuntuu myös unohtuneen, että Suomi on sitoutunut kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukseen sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joissa tällaiset työtaistelut sallitaan. Ne on taattu myös meidän perustuslaissa, josta hallitus ei tunnu piittaavan lainkaan ja se tuntuu aiheuttavan hallitukselle jatkuvasti harmaita hiuksia.

Muutenkin sopimusten ja lupauksien pitäminen on tälle hallitukselle ylivoimaista, siitä on hyvänä esimerkkinä työntekijöihin kohdistuneet leikkaukset. Hallitus myös kuvittelee, että kun heidät on demokraattisesti valittu, se antaa heille avoimen mandaatin tehdä ihan mitä lystää, seuraamuksista ja keinoista välittämättä. Sivistysvaltiossa ja yhteisten asioiden hoitamisessa se vaan ei mene niin, vaan asioista sovitaan yhdessä. Pääministeri Juha Sipilän häikäilemätön ja tyyli ajaa omia ja yritysten intressejä on jakamassa kansan kahtia. Vastakkainasettelu on lisääntynyt ja puheet ovat koventuneet puolin sun toisin, myös minun. Tällä menolla ollaan pian samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten. Eikö niistä virheistä opittu yhtään mitään?

Jos minulta kysytään, niin tämä hallitus on häpeäksi koko Suomelle. Kovasti paukutellaan henkseleitä kuinka se on muka luonut 115 000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa ne ovat syntyneet maailmantalouden kasvusta, ja hallitus on saanut aikaiseksi vain joitain työpaikkoja matalapalkka-aloille, joilla ihmiset eivät tule palkallaan toimeen. Unohdetaan myös, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara ja ilman niitä yritykselläkään ei mene hyvin. Miksi siis pitää jatkaa tuota sanelukulttuuria eikä voi istua saman pöydän ääreen? Ehkä siksi, ettei Sipilä eikä varsinkaan Lindström istu enää seuraavassa hallituksessa ja jälkimmäisen on turha haaveilla eduskuntaan pääsystäkään. Minulla ei tule teitä ikävä ja tuskin kovin monella muullakaan.

Mika Yli-Kaakinen

Heinolan mies

 

 

 

 

]]>
0 Ammattiyhdistysliike Eriarvoisuus tuloerot Sipilän hallitus Ihmisoikeudet Köyhyys Suomessa Vilpillisyys yhteiskunnan syöpä Tue, 16 Oct 2018 00:47:36 +0000 Mika Yli-Kaakinen http://mikayli-kaakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262585-ulkoparlamentaarisia-voimia
Tapaus Pennanen: puolustuksen puheenvuoro http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262442-tapaus-pennanen-puolustuksen-puheenvuoro <p>Aino Pennanen ryhtyi kansalaistottelemattomaksi <em><strong><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005775361.html" target="_blank">ollessaan lähdössä Berliiniin Finnairin lennolla 31.7.2018.</a></strong></em> Hän huomasi lentokoneessa poliisin olevan viemässä nippusitein sidottua ulkomaalaista henkilöä pois maasta, eikä suostunut istumaan paikallensa ellei pakkopalautettavaa henkilöä poistettaisi ensin koneesta. Tämän protestin hän kuvasi suoraan internettiin viivyttäen lentoa 10 minuuttia. Pennasen protesti on sekä hyväksytty että tuomittu. Esitän tässä neljä vahvinta argumenttia, joilla Pennasen kansalaistottelemattomuus on tuomittu, ja vastaan näihin syytöksiin.</p><p>Ensin kuitenkin pohdin kansalaistottelemattomuuden oikeutusta yleisesti. Yleensä kansalaistottelemattomuuden yhteydessä esitetään kysymys, onko tämä toiminta oikeutettua. Tämä kysymys esitetään tavallaan jollekin suurelle toiselle, jumalalle tai jollekin kaikkien yksittäisten mielipiteiden yläpuolella olevalle tuomarille. Kysymys on mieletön, sillä ei ole tällaista ylempää tuomaria. Tietysti on laki, mutta juuri sitä kansalaistottelemattomuudella haastetaan. Tietysti on yksittäiset mielipiteet, mutta ne yleensä asettuvat hyväksymään tai tuomitsemaan kansalaistottelemattomuuden sillä perusteella, mitä mieltä on itse laittoman toiminnan ideologisista tavoitteista. Jos esimerkiksi joku olisi viivyttänyt lentoa 10 minuuttia protestiksi Jussi Halla-ahon saamaa tuomiota vastaan, voitte varmaan arvata keiden mielestä se olisi ollut aivan hyväksyttävää toimintaa.</p><p><em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10334785" target="_blank">Tuija Siltamäki toikin esille kolumnissaan</a></strong></em> tämän asian, että keskusteluissa kansalaistottelemattomuuden hyväksyminen riippuu yleensä siitä, onko lain rikkoja arvioijan mielestä &rdquo;oikeaa&rdquo; vai &rdquo;väärää&rdquo; mieltä. En tiedä voiko tätä sääntöä muuksi muuttaakaan. Yhdet hyväksyy yhdenlaisen lain rikkomisen ja toiset toisenlaisen ja erimieltä olevat aina tuomitsevat sen. Tosin haluan Siltamäelle huomauttaa, että kieltäytyminen jostakin lain velvoittamasta, vain oman vakaumuksensa perusteella ei ainakaan kaikkien tulkintojen mukaan ole varsinaista kansalaistottelemattomuutta. Kyse on yksityisen ja poliittisen toiminnan erosta. Jos esimerkiksi kieltäytyy armeijasta ja siviilipalveluksesta oman vakaumuksensa vuoksi, mutta ei tee asiasta julkista, eikä vaadi koko asevelvollisuuden lakkauttamista, kyse ei ole varsinaisesti kansalaistottelemattomuudesta. Jos lääkäri kieltäytyy tekemästä aborttia, mutta toimii vain omaatuntoaan miellyttääkseen eikä vaadi julkisesti aborttien kieltämistä, kyse ei ole varsinaisesta kansalaistottelemattomuudesta. Kansalaistottelemattomuuden keskeinen piirre on asian tuominen julkisuuteen ja vaatimus jonkin lain muuttamisesta, joten sikäli kaikki omatuntoon vetoavat lainrikkomukset eivät ole samassa mielessä kansalaistottelemattomuutta, eikä niitä sikäli tulisi varsinaiseen kansalaistottelemattomuuteen rinnastaa.</p><p>Kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyyttä arvioitaessa olisi tavallaan loogista erottaa toisistaan kansalaistottelemattomuuden muodollisten kriteerit ja sen poliittinen päämäärä. Muodollisilla kriteereillä tarkoitan niitä ehtoja, jotka määrittävät hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden yleensä. Näitä ehtoja voisi olla esimerkiksi julkisuus, suunnitelmallisuus, väkivallattomuus jne. Poliittinen päämäärä on se, mitä toiminnalla tavoitellaan. Toisaalta tämä erottelu on ehkä kuitenkin mieletön, sillä voidaanko olettaa, että joku hyväksyisi jonkin lain rikkomisen sinänsä oikeutettuna kansalaistottelemattomuutena, mutta ei hyväksyisi sen poliittisia tavoitteita. Kansalaistottelemattomuudessa mennään aina aate edellä, ei toimintatapa edellä. Muodolliset kriteerit ja poliittinen päämäärä sekoittuvat siinä kohtaa, kun määritellään kansalaistottelemattomuudelle oikeutetut tavoitteet ja sen reunaehdot.</p><p>Se että kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen pyritään etsimään jotain lopullista ja oikeaa vastausta kertoo osaltaan ihmisten mustavalkoisuudesta. Epämääräisyyden ja ristiriitaisuuksien hyväksyminen tuntuu vaikealta ja siksi kaikelle pyritään löytämään lopullinen ja oikea tuomio. Kansalaistottelemattomuus kuitenkin kuuluu jonkinlaisen taistelun ja vastakkainasettelun piiriin, jolloin se ei taivu mihinkään valmiisiin oikean ja väärän kategorioihin, vaan tämä oikean ja väärän ristiriita on vain hyväksyttävä sellaisenaan.</p><p><u><strong>Pennasen toiminnan tuomitseminen </strong></u></p><p>Pennasen kansalaistottelemattomuus on tuomittu minun tulkintani mukaan ensisijaisesti sen vuoksi, että on vastustettu turvapaikanhakijoiden pääsyä Suomeen, ja siksi heidän pakkopalauttamiseensa on suhtauduttu myönteisesti. Maahanmuuttajiin myönteisesti suhtautuvat yleensä hyväksyvät Pennasen toiminnan ja maahanmuuttajien vastustajat yleensä vastustavat sitä. Maahanmuuton vastustusta ei kuitenkaan ole nostettu perusteeksi Pennasen kansalaistottelemattomuuden vastustamiselle, eikä se mikään peruste olekaan. Sen sijaan Pennasen protestia on vahvimmin vastustettu seuraavilla argumenteilla:</p><p>1. Kansalaistottelemattomuus horjuttaa demokratiaa, ja jos sitä yleensä milloinkaan tulee hyväksyä, niin ainoastaan viimeisenä keinona, kun kaikki lailliset keinot on jo käytetty.</p><p>2. Kansalaistottelemattomuuden tulee olla harkittua, ei spontaania. Nyt Pennanen eikä hänen tukijansa tienneet kuka koneessa oli, ja miksi häntä oltiin poistamassa maasta.</p><p>3. Kansalaistottelemattomuus on kohdistettava vain ihmisoikeutta loukkaaviin lakeihin, mutta nyt palautus oli lain voimainen ja Irak oli katsottu riittävän turvalliseksi maaksi palauttaa turvapaikanhakijoita. Tässä ei siis loukattu ihmisoikeutta.</p><p>4. Pennasen vertaaminen Rosa Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin tai Suomen vertaaminen natsi-Saksaan ovat älyttömiä vertauksia.</p><p><u><em>Demokratia </em></u></p><p>Esimerkiksi <em><strong><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005777544.html" target="_blank">Iltasanomissa Ulla Appelsin</a></strong></em> luo uhkakuvia demokratian romuttumisesta, jos kansalaistottelemattomuus millään tavalla hyväksytään. Hän myös vetoaa siihen, että Suomessa ei ole itsenäisyyden aikana juuri kansalaistottelemattomuutta harjoitettu, vaan yhteiskuntaa on kehitetty parlamentaarisin keinoin. Kun poliitikot eivät selväsanaisesti tuomitse kansalaistottelemattomuutta, tai jopa hyväksyvät sen, antavat he Appelsinin mukaan viestin: jos tekee mieli ilmaista itseään, niin siitä vaan, menkää ja häiriköikää, unohtakaa eduskunta ja ottakaa laki omiin käsiinne.</p><p>Kansalaistottelemattomuushan ei ole vain lain rikkomista, eikä varsinkaan lain rikkomista ja häiriköintiä omien mielihalujen ohjaamana, kuten tahalliset väärinymmärtäjät asian tulkitsevat. Kansalaistottelemattomuudelle on omat melko yleisesti hyväksytyt ehtonsa, kuten väkivallattomuus, julkisuus ja sen kohdistuminen ihmisoikeuksia loukkaaviin toimiin. On argumentaatiovirhe väittää, näyttämällä vihreää valoa Pennasen seisoskelulle lentokoneessa vihreät ajautuisivat ennemmin tai myöhemmin hyväksymään kaiken muunkin laittomuuden. Vaikka Appelsin paheksuu sitä, että Pennanen kuvasi kamerallaan itseänsä ja protestiansa ja tuomitsee sen hänen omaksi performansikseen, niin juuri se julkisuus osaltaan teki protestista oikeaa kansalaistottelemattomuutta. Jos kaikki tapahtunut olisi jäänyt vain lentokoneessa olevien tietoon, kyse ei olisi sellaisesta julkisesta protestista, joka on vaatimus oikealle kansalaistottelemattomuudelle. Kansalaistottelemattomuuteen kuuluu myös se, että vaikka toiminta itsessään on laitonta, siinä vedotaan enemmistöön, jotta jokin tietty laki saataisiin muutettua ihan laillisin keinoin. Sikälikään se ei ole kovin pahasti ristiriidassa demokratian ja laillisten toimien kanssa.</p><p>Vaikka hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden yhdeksi kriteeriksi usein mainitaan se, että sen tulee olla viimeinen keino asioiden muuttamiseksi, kun kaikki laillinen on ensin kokeiltu, niin tämä ei kuitenkaan ole mielestäni oikein hyvä kriteeri kaikissa tapauksissa. Parlamentarismin tie on kovin hidas, kun kyseessä on esimerkiksi ihmishenkien pelastaminen. Lisäksi demokratia on parhaimmillaankin enemmistön diktatuuria. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että äärioikeisto on nousussa ympäri Eurooppaa ja siten myös sen ajatukset ja tavoitteet ovat leviämässä laajalle. Tässä tilanteessa ei ole odotettavissa, että toisinajatteleva vähemmistö saisi parlamentaarisesti ääntään kovinkaan pian kuuluviin. Turvapaikanhakijat eivät myöskään pääse itse osallistumaan vaaleihin oman asiansa ajamiseksi, joten sikälikin demokratia on tässä asiassa riittämätöntä. Ihan noin yleisestikin olen sitä mieltä, että demokratia on yliarvostettua. Demokratia ei ole sellainen työkalu, jolla oikeasti yhteiskuntaa tai maailmaa repivät ristiriidat voitaisiin ratkaista, vaan demokratia on eräänlainen palkinto siitä, että oikeat isot ristiriidat on saatu ratkaistua jollain toisella tapaa. Demokratian toimiminen vaatii, että kaikki osapuolet alistuvat tässä &rdquo;yhteiskuntien rakentamis -pelissä&rdquo; samojen sääntöjen alaisuuteen. Ja vielä selvennykseksi väärinymmärtäjille: En tarkoita, että demokratiasta tulisi luopua. Sehän on hyvä jos sellainen palkinto ollaan saavutettu. Sanon vain, että demokratian merkitys on jo solmitun yhteiskuntarauhan ylläpitäminen, eräänlainen muistutus hyvin hoidetusta yhteiskunnan rakennusprojektista. Demokratia itsessään ei ole kovin hyvä työkalu vaativiin olosuhteisiin.</p><p>Olen samaa mieltä Appelsinin kanssa siitä, että Suomessa ei ole itsenäisyyden aikana kovin paljon kansalaistottelemattomuutta harjoitettu, ja olen samaa mieltä siitä, että laillisin keinoin olisi syytä ensisijaisesti asioita ajaa, mutta nyt elämme mielestäni ihan omaa aikaa näine suurine Eurooppaan pyrkivine turvapaikanhakijajoukkoineen. Ei Suomessa ole aiemmin tarvinnut oikeasti tässä laajuudessa ottaa kantaa ihmisoikeuskysymyksiin, vasta nyt olemme tältä osin uuden asian edessä. On ollut helppoa kannattaa mitä tahansa arvoja niin kauan kun se ei ole mitään vaatinut.</p><p><u><em>Harkitsematon toiminta </em></u></p><p>Pennasen protesti oli melkolailla spontaani reaktio hänen näkemäänsä, sitä ei siis oltu suunniteltu etukäteen, ja siksipä se ei mennyt aivan kuin Strömsössä. Eli olen samaa mieltä siitä, ettei Pennasen protestia kannata mihinkään kansalaistottelemattomuuden käsikirjaan esimerkiksi nostaa. Jos Protestin olisi suunnitellut kunnolla, olisi kannattanut ottaa selvää milloin ollaan pakkopalauttamassa jotakuta tiettyä henkilöä heikoin perustein todistettavasti vaarallisiin olosuhteisiin. Mutta ihmisoikeuksien puolustaminen ja ihmishenkien pelastaminen vaatii toisinaan spontaania toimintaa hetken mielijohteesta. Se onkin ainoa asia, missä spontaani toiminta hetken mielijohteesta on mielestäni perusteltua.</p><p>Protesti ei kuitenkaan ollut suunnattu vain yhden pakkopalautettavan pelastamiseen, vaan yleensä kiristettyä turvapaikkapolitiikkaa ja pakkopalautuksia vastaan. Pennanen ehti koneessa ottaa selvää pääpiirteissään siitä, mitä oli tapahtumassa, ja hän varmasti tiesi protestiin alkaessaan, mitä tästä seuraa. Hän varmasti oli tietoinen <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10129234" target="_blank">kiristetystä turvapaikkapolitiikasta</a></strong></em> ja siihen liittyvistä <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9755376" target="_blank">oikeusturvan</a></strong></em> ja <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10072423" target="_blank">ihmisoikeuksien heikentämisistä</a></strong></em>, joita on <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9059285" target="_blank">nostettu esiin</a></strong></em> monien <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10124859" target="_blank">tutkijoiden toimesta</a></strong></em>. Pakkopalautettava toki saattoi olla rikollinen, mutta <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10336746" target="_blank">85 prosenttia poliisin saattaen palauttamista</a></strong></em> ulkomaalaisista on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Nekin turvapaikanhakijat jotka palaavat &rdquo;vapaaehtoisesti&rdquo; ovat puun ja kuoren välissä: joko lähdet vapaaehtoisesti tai viemme sinut pakolla, ole hyvä ja valitse ihan itse. Eli ei tilanne mielestäni ollut sellainen kuin esimerkiksi Siltamäki asian kuvaa, etteikö kukaan olisi tiennyt yhtään mistä on kysymys.</p><p>Kuinka harkittua kansalaistottelemattomuuden tulee olla, ennen kuin se on riittävän harkittua oikeaksi kansalaistottelemattomuudeksi? Eikö siihen saa liittyä mitään spontaania elementtiä? Itse ajattelen niin, että jos rikkoo lakia ymmärtämättä tekoaan ja sen seurauksia, silloin kyse ei ole kansalaistottelemattomuudesta, mutta tämä ei sulje pois sitä, etteikö kansalaistottelemattomuuteen voisi ryhtyä jossain määrin spontaanisti.</p><p>Pennasen spontaanius tuossa tilanteessa oli ehkä heikon lenkki hänen toiminnassaan ja siksi monet Pennasen toiminnan vastustajat ovatkin tähän harkitsemattomuuteen tarttuneet. Mutta entäpä jos Pennanen olisi tehnyt hyvän suunnitelman, jos hän olisi ottanut selvää, milloin joku ollaan lähettämässä vaikkapa Afganistaniin sen vuoksi, ettei hänen tarinaansa väkivallan uhasta ole otettu tosissaan, ja olisi mennyt tälle lennolle protestitarkoituksessa. Olisiko Pennasen tuomitsijat silloin suhtautuneet hänen toimintaansa vähemmän tuomitsevasti?</p><p><u><em>Laillisuus ja Irakin turvallisuus </em></u></p><p>Kuten jo totesin, kansalaistottelemattomuus asettuu aina lakia vastaan, joten jos kansalaistottelemattomuus edes joskus hyväksytään, on hyväksyttävä sen asettuminen lakia vastaan. Irakin turvallisuudesta taas on <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10082136" target="_blank">monenlaista näkemystä</a></strong></em> Maahanmuuttovirasto on toki katsonut vuoden 2015 jälkeen <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10073558" target="_blank">monet osat Irakia riittävän turvallisiksi</a></strong></em>, jotta ihmisiä voidaan sinne palauttaa, ja lisäksi he vetoavat <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9055013" target="_blank">sisäisen paon mahdollisuuteen</a></strong></em>, jolloin melkein kaikki voidaan palauttaa sinne, mutta tätä kiristettyä tulkintaa on kritisoinut mm. <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10072419" target="_blank">YK:n pakolaisjärjestö.</a></strong></em>. Ulkoministeriöhän kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin ja <em><strong><a href="https://um.fi/matkustustiedote/-/c/IQ" target="_blank">sanoo turvallisuustilanteen Irakissa olevan huono</a></strong></em> ja että &rdquo;turvallisuustilanne voi heiketä nopeasti myös muutoin rauhallisemmalla Kurdistanin autonomisella alueella (&hellip;) iskut ovat mahdollisia milloin ja missä vain&rdquo;.</p><p>Humanitäärinen suojelu poistettiin laista 2016, ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun vähennettiin merkittävästi. Maahanmuuttovirasto alkoi jakaa valtavasti enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10128229" target="_blank">hallituksen ohjeistuksen mukaan</a></strong></em>. Ei enää ajateltukaan, että aiemmin Irakissa koettu väkivalta tai vaino olisi vahva merkki <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103" target="_blank">väkivallan ja vainon jatkumisesta</a></strong></em> mikäli sinne palaisi, vaan jokainen väkivaltatilanne voitiin tulkita yksittäisenä tapauksena , josta <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10069116" target="_blank">ei voinut ennustaa tulevaisuutta</a></strong></em>. Afganistanin turvallisuustilanteen suhteen <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10385973" target="_blank">maahanmuuttovirasto muutti käsitystään</a></strong></em> vasta syyskuussa 2018, vaikka jo vuosia on esitetty monelta taholta, että <em><strong><a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/afganistanin-turvallisuustilanne-on-huono-pitaa-muistaa-etta-maa-on-sotatilassa/760512/" target="_blank">turvallisuustilanne on siellä huono.</a></strong></em> Voiko näin ollen luottaa maahanmuuttoviraston arvioon Irakistakaan.</p><p>Eli on mielestäni melko vahvat perusteet nähdä Irak hengenvaarallisena maana ja että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet eivät toteudu. Eikä kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen ei vaadita sitä, että protesti kohdistuu vain ihmishenkien suojelemiseen. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös esimerkiksi oikeus nauttia turvapaikasta toisessa maassa jos on joutunut vainon kohteeksi, oikeus lähteä omasta maastaan muualle, oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan ravinnon, terveyden, asunnon, vaatetuksen yms. Rosa Parks kohdisti kansalaistottelemattomuutensa sen vastustamiseen, että mustat joutuivat istumaan bussin takaosassa ja tarvittaessa luovuttamaan istumapaikkansa valkoiselle. Ei sellaisessa segregaatiossa kuitenkaan kyse ollut uhkasta hengelle tai terveydelle, ja silti Rosa Parks on tunnustettu ihmisoikeusaktivisti.</p><p><u><em>Vertaaminen </em></u></p><p>Vastustusta on aiheuttanut myös se, että <em><strong><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005775661.html" target="_blank">Touko Aalto &rdquo;vertasi&rdquo; Suomea natsi-Saksaan</a></strong></em> ja Pennasta sekä ihmisoikeusaktivisti Rosa Parksiin että Anne Frankin piilottajiin. Lähdetään liikkeelle käsitteiden määrittelystä: Mitä tarkoittaa verbi &rdquo;verrata&rdquo; (taipuu: minä vertaan)? Se ei ole selvää. Sillä on kaksi merkitystä. Verrata voi tarkoittaa vertailemista (taipuu: minä vertailen), siis kahden asian väliltä samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien etsintää, tai se voi tarkoittaa rinnastamista, siis vertailun yhdenlaista lopputulosta, jossa väitetään kahden asian välillä olevan merkittäviä samankaltaisuuksia. Vertailla voi ihan mitä tahansa asioita, ei ole mitään moraalisia tai muitakaan esteitä millekään vertailulle. Siksipä oletan, että kukaan ei ole väittänyt etteikö Suomea ja natsi-Saksaa tai Pennasta ja Parksia voisi tai saisi vertailla keskenään. Luultavasti vertauksen paheksumisella on tarkoitettu, ettei sopisi rinnastaa Suomea ja natsi-Saksaa tai Suomea ja 50-luvun Alabamaa tai Pennasta ja Parksia, ei sopisi nähdä nähdä näissä merkittäviä samankaltaisuuksia. Mutta eikö sitten saisi? Kuinka paljon ja minkälaatuisia samankaltaisuuksia asioiden väliltä pitää löytää ennen kuin niitä saa &rdquo;verrata&rdquo;, siis rinnastaa? Jos ihmisiä viedään hengenvaaraan ja mahdollisesti kidutettavaksi vain silloin tällöin, niin silloinko on &rdquo;posketonta&rdquo; rinnastaa sitä natsismiin, kuten Tuija Siltamäki asian muotoilee?</p><p>Aalto ei kuitenkaan rinnastanut Suomea natsi-Saksaan vaan ilmaisi sen, ettei laki ja moraali ole sama asia. Aalto sanoi että &rdquo;natsi-Saksassakin kaikki toimet olivat laillisia&rdquo;, ja se on ihan pätevä väite ihan missä tahansa yhteydessä. Tahalliset väärinymmärtäjät tulkitsivat sen niin, että nyt nostetiin natsikortti, ja nyt meitä syytetään natseiksi, tämähän on väärin. Minun mielestäni nykypäivänä ongelma ei enää ole se, että natsikortti nostettaisiin liian usein ja liian heppoisin perustein, vaan se että natsikortin nostamisesta valitetaan liian usein ja liian heppoisin perustein.</p><p>Siltä osin kun Aalto rinnasti Pennasen Rosa Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin, hän ei ainakaan minun tulkintani mukaan rinnastanut kahta eri yhteiskuntaa toisiinsa, vaan tarkasteli ihmisten toimintaa. Kahden eri aikakausilla olemassa olleen yhteiskunnan rinnastaminen toisiinsa ei ole mielekästä. Se mikä pysyy samana on ihminen, se ei ole muuttunut miksikään satoihin tai jopa tuhansiin vuosiin. Heillä jotka lähettävät ihmisiä hengenvaaraan yleiseen mielipiteeseen ja yleiseen järjestykseen vedoten, heillä jotka seuraavat tätä sivusta puuttumatta asiaan, ja heillä jotka yleistä mielipidettä uhmaten ja omalta mukavuusalueeltaan poistuen päättävät toimia ihmisoikeuksien puolesta, heillä kaikilla on pelottavan paljon yhteistä niiden ihmisten kanssa, jotka elivät natsi-Saksassa tai 50-luvun Alabamassa. Haluaisinkin kysyä <em><strong><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005777544.html" target="_blank">Ulla Appelsinilta</a></strong></em>, mikä on se keskeinen syy, miksi Pennasen &rdquo;vertaaminen&rdquo; Rosa Parksiin on mielestäsi ontuva? Kyllä, kuten sanot, &rdquo;Suomi on niin kaukana kuin olla ja voi 50-luvun Alabamasta&rdquo;, mutta mitä sitten? Miten siitä seuraa, että tämä &rdquo;vertaus&rdquo; on ontuva? Sanot, että Rosa Parksilla &rdquo;keskiössä oli rasistinen ja sortava yhteiskunta, ei oma performanssi&rdquo;. Miten niin Pennasen protesti oli oma performanssi, ja mistä tiedät, ettei Rosa Parksin protesti ollut hetken mielijohteesta syntynyt oma performanssi, joka vain jälkikäteen on kohotettu ihailtavaksi kansalaisoikeustaisteluksi ja Parks itse sen symboliksi? Rosa Parkshan ajoi tavallaan omaa asiaansa kieltäytymällä luovuttamasta omaa paikkaansa valkoiselle, kun taas Pennanen ei millään muotoa ajanut omaa asiaansa, joten sikäli Pennanen sopii jopa Parksia paremmin hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden määritelmiin.</p><p>Aina kun vertaillaan kahta eri asiaa toisiinsa, voidaan olla täysin varmoja, että niistä löytyy erilaisuutta. Jos näin ei olisi, vertailtaisiin asiaa vain itsensä kanssa. Melkein yhtä varmoja voidaan olla siitä, että kahdesta asiasta löytyy myös jotain samankaltaisuutta. Kumpaa sitten tulisi korostaa samanlaisuutta vai erilaisuutta? Riippuu siitä kumpi tuo esille jotain tähdellistä. Vertailtaessa Pennasta Parksiin löytyy siis varmasti sekä eroavaisuutta, että samankaltaisuutta. Pennasen toiminnan vastustajat haluavat korostaa eroavaisuutta ja kannattajat samankaltaisuutta. Vaikka Pennasen rinnastus Rosa Parksiin onkin kärjistys, niin silti heidän samankaltaisuutensa korostaminen tuo mielestäni enemmän oleellista esiin kuin heidän erojensa korostaminen.</p><p>Pohjimmiltaanhan tässä ei edes ole kyse siitä, voidaanko Pennasta &rdquo;verrata&rdquo; Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin, vaan siitä, katsotaanko Pennasen toiminnan olleen oikeutettua ihmisoikeuksien puolustamista. Tämän aiheen vaihtaminen kysymykseksi siitä, voidaanko Pennasta &rdquo;verrata&rdquo; johonkuhun historialliseen henkilöön, vie asian saivartelun poluille. Voidaan aina vedota siihen, että nämä ovat kaksi niin eri henkilöä ja niin eri aikakausilla ja niin eri yhteiskunnissa eläneitä, että ei voida &rdquo;verrata&rdquo;, ja siitä johdetaan, että ei siis ollut kyseessä ihmisoikeuksien puolustaminen.</p><p>Sen lisäksi että Pennasen protestia kritisoivat maahanmuuton vastustajat, sitä kritisoivat myös nämä moraalisesti passiiviset tolkun ihmiset, <em><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10334785" target="_blank">siltamäet</a></strong></em> ja junkkarit, jotka ähisevät ja puhisevat, että &rdquo;<em><strong><a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005779005.html" target="_blank">hei, suhteellisuudentajua... eihän näitä voi verrata...</a></strong></em>&rdquo; Sillä ähinällä tolkun ihmiset yhtäältä rauhoittelevat omaatuntoaan, sillä tiedostavat, että sotaa paenneiden ihmisten palauttamisessa pakolla takaisin sota-alueelle on juuri kiusallisen verran samankaltaisuutta monien muiden ihmisoikeusloukkausten kanssa, ja toisaalta tällä ähinällä he pyrkivät välttelemään eettistä keskustelua. Pakkopalautukset vaatisivat eettistä keskustelua, jota nyt ei ole. Jos ollaan sitä mieltä, että pakkopalautukset ovat eettisesti perusteltuja, tulisi siitä käydä eettistä keskustelua. Jos ollaan sitä mieltä, että pakkopalautuksia ei tulisi edes arvioida etiikan näkökulmasta, tulisi silloinkin käydä eettistä keskustelua tästä väitteestä. Eettisen keskustelun keskiössä taas on asian vertaileminen suurempiin ja pienempiin moraalisiin ongelmiin, siis vaikkapa Pennasen toiminnan vertailemista Anne Frankin piilottamiseen natseilta. Vertailemisen kylkiäisenä tulee erilaiset rinnastukset, sillä merkittäviä samankaltaisuuksia löytyy monista asioista. Ihan yleisestikin vertailua esimerkiksi natsismin ja nykypäivän ilmiöiden välillä pitäisi harjoittaa paljon useammin, se olisi ihan tervettä, eikä mitään &rdquo;natsikortin vetämistä&rdquo;.</p><p><u><strong>Lopuksi </strong></u></p><p>Monet somessa asiaa kommentoineet ovat antaneet ymmärtää, että kyllähän minäkin asiaan puuttuisin, jos olisi kyse oikeista ihmisoikeusrikoksista, jos kyse olisi oikeasti rasistisesta ja sortavasta yhteiskunnasta, jos kyse olisi vaikka oikeista natseista, oikeasta etnisestä puhdistuksesta, mutta nyt en puutu, enkä sallisi kenenkään muunkaan puuttuvan, koska nyt ei voida olla ihan varmoja mistä on kysymys, ja varmaan kaikki on kunnossa, kyllähän viranomaisiin pitää luottaa. Vastaapa itsellesi ihan rehellisesti: Jos nyt olisi sota-aika ja viranomaiset väkivaltaisesti pakkokuljettaisivat juutalaisia tai muslimeita tai mitä tahansa muita ihmisryhmiä jonnekin &rdquo;työleirille&rdquo;, ja näitä ihmisiä kohtaan olisi vuosia esitetty monelta yhteiskunnalliselta taholta &rdquo;ankaraa kritiikkiä&rdquo;, niin sinäkö nousisit tätä väkivaltakoneistoa vastaan? Sinä, jolle sekin on liikaa, että joidenkin toisten lentomatka on myöhästynyt 10 minuuttia. Sinä, jonka mielestä käytävällä seisoskelu lentokoneen ollessa maassa on lentoliikenteen vaarantamista, jota ei saisi tehdä joidenkin typerien ihmisoikeuksien takia. Eivät ihmiset natsi-Saksassakaan tietäneet varmasti minne juutalaisia ja muita oltiin kuljetettamassa. Pahuus ei lue otsassa, kuten moni luulee. Pahuus oikeastaan on suurelta osin moraalista välinpitämättömyyttä. Sikäli kun jossain tapahtuu järjestelmällisiä ihmisoikeusrikoksia, niin aina ne verhoutuvat lain ja järjestyksen ylläpitoon. Pelkkää hyvää siellä aina ollaan tekemässä. Nyt sivustakatsojan roolia ja moraalista passiivisuutta yritettiin ylevöittää ja heitettiin kyynisyyden varjo kaiken päälle: eihän tässä viimekädessä kuitenkaan kukaan voi tietää, mistä ihan oikeasti on kysymys, siispä istutaan vain perseellämme ja hoetaan fraasia lainkuulijaisuudesta.</p><p>Touko Aalto sanoi Iltasanomissa Martin Scheininia mukaillen &rdquo;on melkein kansalaisvelvollisuus puuttua asiaan, jos epäilee, että ihmisoikeuksia rikotaan. Jos omilla kasvoillaan nousee rauhanomaisesti seisomaan ja kärsii annetut sanktiot, kyse on hyväksyttävästä kansalaistottelemattomuudesta&rdquo;. Kuinka moni ihan oikeasti on sitä mieltä, että tuo periaate on huono ja joutaa roskakoriin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aino Pennanen ryhtyi kansalaistottelemattomaksi ollessaan lähdössä Berliiniin Finnairin lennolla 31.7.2018. Hän huomasi lentokoneessa poliisin olevan viemässä nippusitein sidottua ulkomaalaista henkilöä pois maasta, eikä suostunut istumaan paikallensa ellei pakkopalautettavaa henkilöä poistettaisi ensin koneesta. Tämän protestin hän kuvasi suoraan internettiin viivyttäen lentoa 10 minuuttia. Pennasen protesti on sekä hyväksytty että tuomittu. Esitän tässä neljä vahvinta argumenttia, joilla Pennasen kansalaistottelemattomuus on tuomittu, ja vastaan näihin syytöksiin.

Ensin kuitenkin pohdin kansalaistottelemattomuuden oikeutusta yleisesti. Yleensä kansalaistottelemattomuuden yhteydessä esitetään kysymys, onko tämä toiminta oikeutettua. Tämä kysymys esitetään tavallaan jollekin suurelle toiselle, jumalalle tai jollekin kaikkien yksittäisten mielipiteiden yläpuolella olevalle tuomarille. Kysymys on mieletön, sillä ei ole tällaista ylempää tuomaria. Tietysti on laki, mutta juuri sitä kansalaistottelemattomuudella haastetaan. Tietysti on yksittäiset mielipiteet, mutta ne yleensä asettuvat hyväksymään tai tuomitsemaan kansalaistottelemattomuuden sillä perusteella, mitä mieltä on itse laittoman toiminnan ideologisista tavoitteista. Jos esimerkiksi joku olisi viivyttänyt lentoa 10 minuuttia protestiksi Jussi Halla-ahon saamaa tuomiota vastaan, voitte varmaan arvata keiden mielestä se olisi ollut aivan hyväksyttävää toimintaa.

Tuija Siltamäki toikin esille kolumnissaan tämän asian, että keskusteluissa kansalaistottelemattomuuden hyväksyminen riippuu yleensä siitä, onko lain rikkoja arvioijan mielestä ”oikeaa” vai ”väärää” mieltä. En tiedä voiko tätä sääntöä muuksi muuttaakaan. Yhdet hyväksyy yhdenlaisen lain rikkomisen ja toiset toisenlaisen ja erimieltä olevat aina tuomitsevat sen. Tosin haluan Siltamäelle huomauttaa, että kieltäytyminen jostakin lain velvoittamasta, vain oman vakaumuksensa perusteella ei ainakaan kaikkien tulkintojen mukaan ole varsinaista kansalaistottelemattomuutta. Kyse on yksityisen ja poliittisen toiminnan erosta. Jos esimerkiksi kieltäytyy armeijasta ja siviilipalveluksesta oman vakaumuksensa vuoksi, mutta ei tee asiasta julkista, eikä vaadi koko asevelvollisuuden lakkauttamista, kyse ei ole varsinaisesti kansalaistottelemattomuudesta. Jos lääkäri kieltäytyy tekemästä aborttia, mutta toimii vain omaatuntoaan miellyttääkseen eikä vaadi julkisesti aborttien kieltämistä, kyse ei ole varsinaisesta kansalaistottelemattomuudesta. Kansalaistottelemattomuuden keskeinen piirre on asian tuominen julkisuuteen ja vaatimus jonkin lain muuttamisesta, joten sikäli kaikki omatuntoon vetoavat lainrikkomukset eivät ole samassa mielessä kansalaistottelemattomuutta, eikä niitä sikäli tulisi varsinaiseen kansalaistottelemattomuuteen rinnastaa.

Kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyyttä arvioitaessa olisi tavallaan loogista erottaa toisistaan kansalaistottelemattomuuden muodollisten kriteerit ja sen poliittinen päämäärä. Muodollisilla kriteereillä tarkoitan niitä ehtoja, jotka määrittävät hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden yleensä. Näitä ehtoja voisi olla esimerkiksi julkisuus, suunnitelmallisuus, väkivallattomuus jne. Poliittinen päämäärä on se, mitä toiminnalla tavoitellaan. Toisaalta tämä erottelu on ehkä kuitenkin mieletön, sillä voidaanko olettaa, että joku hyväksyisi jonkin lain rikkomisen sinänsä oikeutettuna kansalaistottelemattomuutena, mutta ei hyväksyisi sen poliittisia tavoitteita. Kansalaistottelemattomuudessa mennään aina aate edellä, ei toimintatapa edellä. Muodolliset kriteerit ja poliittinen päämäärä sekoittuvat siinä kohtaa, kun määritellään kansalaistottelemattomuudelle oikeutetut tavoitteet ja sen reunaehdot.

Se että kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen pyritään etsimään jotain lopullista ja oikeaa vastausta kertoo osaltaan ihmisten mustavalkoisuudesta. Epämääräisyyden ja ristiriitaisuuksien hyväksyminen tuntuu vaikealta ja siksi kaikelle pyritään löytämään lopullinen ja oikea tuomio. Kansalaistottelemattomuus kuitenkin kuuluu jonkinlaisen taistelun ja vastakkainasettelun piiriin, jolloin se ei taivu mihinkään valmiisiin oikean ja väärän kategorioihin, vaan tämä oikean ja väärän ristiriita on vain hyväksyttävä sellaisenaan.

Pennasen toiminnan tuomitseminen

Pennasen kansalaistottelemattomuus on tuomittu minun tulkintani mukaan ensisijaisesti sen vuoksi, että on vastustettu turvapaikanhakijoiden pääsyä Suomeen, ja siksi heidän pakkopalauttamiseensa on suhtauduttu myönteisesti. Maahanmuuttajiin myönteisesti suhtautuvat yleensä hyväksyvät Pennasen toiminnan ja maahanmuuttajien vastustajat yleensä vastustavat sitä. Maahanmuuton vastustusta ei kuitenkaan ole nostettu perusteeksi Pennasen kansalaistottelemattomuuden vastustamiselle, eikä se mikään peruste olekaan. Sen sijaan Pennasen protestia on vahvimmin vastustettu seuraavilla argumenteilla:

1. Kansalaistottelemattomuus horjuttaa demokratiaa, ja jos sitä yleensä milloinkaan tulee hyväksyä, niin ainoastaan viimeisenä keinona, kun kaikki lailliset keinot on jo käytetty.

2. Kansalaistottelemattomuuden tulee olla harkittua, ei spontaania. Nyt Pennanen eikä hänen tukijansa tienneet kuka koneessa oli, ja miksi häntä oltiin poistamassa maasta.

3. Kansalaistottelemattomuus on kohdistettava vain ihmisoikeutta loukkaaviin lakeihin, mutta nyt palautus oli lain voimainen ja Irak oli katsottu riittävän turvalliseksi maaksi palauttaa turvapaikanhakijoita. Tässä ei siis loukattu ihmisoikeutta.

4. Pennasen vertaaminen Rosa Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin tai Suomen vertaaminen natsi-Saksaan ovat älyttömiä vertauksia.

Demokratia

Esimerkiksi Iltasanomissa Ulla Appelsin luo uhkakuvia demokratian romuttumisesta, jos kansalaistottelemattomuus millään tavalla hyväksytään. Hän myös vetoaa siihen, että Suomessa ei ole itsenäisyyden aikana juuri kansalaistottelemattomuutta harjoitettu, vaan yhteiskuntaa on kehitetty parlamentaarisin keinoin. Kun poliitikot eivät selväsanaisesti tuomitse kansalaistottelemattomuutta, tai jopa hyväksyvät sen, antavat he Appelsinin mukaan viestin: jos tekee mieli ilmaista itseään, niin siitä vaan, menkää ja häiriköikää, unohtakaa eduskunta ja ottakaa laki omiin käsiinne.

Kansalaistottelemattomuushan ei ole vain lain rikkomista, eikä varsinkaan lain rikkomista ja häiriköintiä omien mielihalujen ohjaamana, kuten tahalliset väärinymmärtäjät asian tulkitsevat. Kansalaistottelemattomuudelle on omat melko yleisesti hyväksytyt ehtonsa, kuten väkivallattomuus, julkisuus ja sen kohdistuminen ihmisoikeuksia loukkaaviin toimiin. On argumentaatiovirhe väittää, näyttämällä vihreää valoa Pennasen seisoskelulle lentokoneessa vihreät ajautuisivat ennemmin tai myöhemmin hyväksymään kaiken muunkin laittomuuden. Vaikka Appelsin paheksuu sitä, että Pennanen kuvasi kamerallaan itseänsä ja protestiansa ja tuomitsee sen hänen omaksi performansikseen, niin juuri se julkisuus osaltaan teki protestista oikeaa kansalaistottelemattomuutta. Jos kaikki tapahtunut olisi jäänyt vain lentokoneessa olevien tietoon, kyse ei olisi sellaisesta julkisesta protestista, joka on vaatimus oikealle kansalaistottelemattomuudelle. Kansalaistottelemattomuuteen kuuluu myös se, että vaikka toiminta itsessään on laitonta, siinä vedotaan enemmistöön, jotta jokin tietty laki saataisiin muutettua ihan laillisin keinoin. Sikälikään se ei ole kovin pahasti ristiriidassa demokratian ja laillisten toimien kanssa.

Vaikka hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden yhdeksi kriteeriksi usein mainitaan se, että sen tulee olla viimeinen keino asioiden muuttamiseksi, kun kaikki laillinen on ensin kokeiltu, niin tämä ei kuitenkaan ole mielestäni oikein hyvä kriteeri kaikissa tapauksissa. Parlamentarismin tie on kovin hidas, kun kyseessä on esimerkiksi ihmishenkien pelastaminen. Lisäksi demokratia on parhaimmillaankin enemmistön diktatuuria. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että äärioikeisto on nousussa ympäri Eurooppaa ja siten myös sen ajatukset ja tavoitteet ovat leviämässä laajalle. Tässä tilanteessa ei ole odotettavissa, että toisinajatteleva vähemmistö saisi parlamentaarisesti ääntään kovinkaan pian kuuluviin. Turvapaikanhakijat eivät myöskään pääse itse osallistumaan vaaleihin oman asiansa ajamiseksi, joten sikälikin demokratia on tässä asiassa riittämätöntä. Ihan noin yleisestikin olen sitä mieltä, että demokratia on yliarvostettua. Demokratia ei ole sellainen työkalu, jolla oikeasti yhteiskuntaa tai maailmaa repivät ristiriidat voitaisiin ratkaista, vaan demokratia on eräänlainen palkinto siitä, että oikeat isot ristiriidat on saatu ratkaistua jollain toisella tapaa. Demokratian toimiminen vaatii, että kaikki osapuolet alistuvat tässä ”yhteiskuntien rakentamis -pelissä” samojen sääntöjen alaisuuteen. Ja vielä selvennykseksi väärinymmärtäjille: En tarkoita, että demokratiasta tulisi luopua. Sehän on hyvä jos sellainen palkinto ollaan saavutettu. Sanon vain, että demokratian merkitys on jo solmitun yhteiskuntarauhan ylläpitäminen, eräänlainen muistutus hyvin hoidetusta yhteiskunnan rakennusprojektista. Demokratia itsessään ei ole kovin hyvä työkalu vaativiin olosuhteisiin.

Olen samaa mieltä Appelsinin kanssa siitä, että Suomessa ei ole itsenäisyyden aikana kovin paljon kansalaistottelemattomuutta harjoitettu, ja olen samaa mieltä siitä, että laillisin keinoin olisi syytä ensisijaisesti asioita ajaa, mutta nyt elämme mielestäni ihan omaa aikaa näine suurine Eurooppaan pyrkivine turvapaikanhakijajoukkoineen. Ei Suomessa ole aiemmin tarvinnut oikeasti tässä laajuudessa ottaa kantaa ihmisoikeuskysymyksiin, vasta nyt olemme tältä osin uuden asian edessä. On ollut helppoa kannattaa mitä tahansa arvoja niin kauan kun se ei ole mitään vaatinut.

Harkitsematon toiminta

Pennasen protesti oli melkolailla spontaani reaktio hänen näkemäänsä, sitä ei siis oltu suunniteltu etukäteen, ja siksipä se ei mennyt aivan kuin Strömsössä. Eli olen samaa mieltä siitä, ettei Pennasen protestia kannata mihinkään kansalaistottelemattomuuden käsikirjaan esimerkiksi nostaa. Jos Protestin olisi suunnitellut kunnolla, olisi kannattanut ottaa selvää milloin ollaan pakkopalauttamassa jotakuta tiettyä henkilöä heikoin perustein todistettavasti vaarallisiin olosuhteisiin. Mutta ihmisoikeuksien puolustaminen ja ihmishenkien pelastaminen vaatii toisinaan spontaania toimintaa hetken mielijohteesta. Se onkin ainoa asia, missä spontaani toiminta hetken mielijohteesta on mielestäni perusteltua.

Protesti ei kuitenkaan ollut suunnattu vain yhden pakkopalautettavan pelastamiseen, vaan yleensä kiristettyä turvapaikkapolitiikkaa ja pakkopalautuksia vastaan. Pennanen ehti koneessa ottaa selvää pääpiirteissään siitä, mitä oli tapahtumassa, ja hän varmasti tiesi protestiin alkaessaan, mitä tästä seuraa. Hän varmasti oli tietoinen kiristetystä turvapaikkapolitiikasta ja siihen liittyvistä oikeusturvan ja ihmisoikeuksien heikentämisistä, joita on nostettu esiin monien tutkijoiden toimesta. Pakkopalautettava toki saattoi olla rikollinen, mutta 85 prosenttia poliisin saattaen palauttamista ulkomaalaisista on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Nekin turvapaikanhakijat jotka palaavat ”vapaaehtoisesti” ovat puun ja kuoren välissä: joko lähdet vapaaehtoisesti tai viemme sinut pakolla, ole hyvä ja valitse ihan itse. Eli ei tilanne mielestäni ollut sellainen kuin esimerkiksi Siltamäki asian kuvaa, etteikö kukaan olisi tiennyt yhtään mistä on kysymys.

Kuinka harkittua kansalaistottelemattomuuden tulee olla, ennen kuin se on riittävän harkittua oikeaksi kansalaistottelemattomuudeksi? Eikö siihen saa liittyä mitään spontaania elementtiä? Itse ajattelen niin, että jos rikkoo lakia ymmärtämättä tekoaan ja sen seurauksia, silloin kyse ei ole kansalaistottelemattomuudesta, mutta tämä ei sulje pois sitä, etteikö kansalaistottelemattomuuteen voisi ryhtyä jossain määrin spontaanisti.

Pennasen spontaanius tuossa tilanteessa oli ehkä heikon lenkki hänen toiminnassaan ja siksi monet Pennasen toiminnan vastustajat ovatkin tähän harkitsemattomuuteen tarttuneet. Mutta entäpä jos Pennanen olisi tehnyt hyvän suunnitelman, jos hän olisi ottanut selvää, milloin joku ollaan lähettämässä vaikkapa Afganistaniin sen vuoksi, ettei hänen tarinaansa väkivallan uhasta ole otettu tosissaan, ja olisi mennyt tälle lennolle protestitarkoituksessa. Olisiko Pennasen tuomitsijat silloin suhtautuneet hänen toimintaansa vähemmän tuomitsevasti?

Laillisuus ja Irakin turvallisuus

Kuten jo totesin, kansalaistottelemattomuus asettuu aina lakia vastaan, joten jos kansalaistottelemattomuus edes joskus hyväksytään, on hyväksyttävä sen asettuminen lakia vastaan. Irakin turvallisuudesta taas on monenlaista näkemystä Maahanmuuttovirasto on toki katsonut vuoden 2015 jälkeen monet osat Irakia riittävän turvallisiksi, jotta ihmisiä voidaan sinne palauttaa, ja lisäksi he vetoavat sisäisen paon mahdollisuuteen, jolloin melkein kaikki voidaan palauttaa sinne, mutta tätä kiristettyä tulkintaa on kritisoinut mm. YK:n pakolaisjärjestö.. Ulkoministeriöhän kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin ja sanoo turvallisuustilanteen Irakissa olevan huono ja että ”turvallisuustilanne voi heiketä nopeasti myös muutoin rauhallisemmalla Kurdistanin autonomisella alueella (…) iskut ovat mahdollisia milloin ja missä vain”.

Humanitäärinen suojelu poistettiin laista 2016, ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun vähennettiin merkittävästi. Maahanmuuttovirasto alkoi jakaa valtavasti enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä hallituksen ohjeistuksen mukaan. Ei enää ajateltukaan, että aiemmin Irakissa koettu väkivalta tai vaino olisi vahva merkki väkivallan ja vainon jatkumisesta mikäli sinne palaisi, vaan jokainen väkivaltatilanne voitiin tulkita yksittäisenä tapauksena , josta ei voinut ennustaa tulevaisuutta. Afganistanin turvallisuustilanteen suhteen maahanmuuttovirasto muutti käsitystään vasta syyskuussa 2018, vaikka jo vuosia on esitetty monelta taholta, että turvallisuustilanne on siellä huono. Voiko näin ollen luottaa maahanmuuttoviraston arvioon Irakistakaan.

Eli on mielestäni melko vahvat perusteet nähdä Irak hengenvaarallisena maana ja että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet eivät toteudu. Eikä kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen ei vaadita sitä, että protesti kohdistuu vain ihmishenkien suojelemiseen. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös esimerkiksi oikeus nauttia turvapaikasta toisessa maassa jos on joutunut vainon kohteeksi, oikeus lähteä omasta maastaan muualle, oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan ravinnon, terveyden, asunnon, vaatetuksen yms. Rosa Parks kohdisti kansalaistottelemattomuutensa sen vastustamiseen, että mustat joutuivat istumaan bussin takaosassa ja tarvittaessa luovuttamaan istumapaikkansa valkoiselle. Ei sellaisessa segregaatiossa kuitenkaan kyse ollut uhkasta hengelle tai terveydelle, ja silti Rosa Parks on tunnustettu ihmisoikeusaktivisti.

Vertaaminen

Vastustusta on aiheuttanut myös se, että Touko Aalto ”vertasi” Suomea natsi-Saksaan ja Pennasta sekä ihmisoikeusaktivisti Rosa Parksiin että Anne Frankin piilottajiin. Lähdetään liikkeelle käsitteiden määrittelystä: Mitä tarkoittaa verbi ”verrata” (taipuu: minä vertaan)? Se ei ole selvää. Sillä on kaksi merkitystä. Verrata voi tarkoittaa vertailemista (taipuu: minä vertailen), siis kahden asian väliltä samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien etsintää, tai se voi tarkoittaa rinnastamista, siis vertailun yhdenlaista lopputulosta, jossa väitetään kahden asian välillä olevan merkittäviä samankaltaisuuksia. Vertailla voi ihan mitä tahansa asioita, ei ole mitään moraalisia tai muitakaan esteitä millekään vertailulle. Siksipä oletan, että kukaan ei ole väittänyt etteikö Suomea ja natsi-Saksaa tai Pennasta ja Parksia voisi tai saisi vertailla keskenään. Luultavasti vertauksen paheksumisella on tarkoitettu, ettei sopisi rinnastaa Suomea ja natsi-Saksaa tai Suomea ja 50-luvun Alabamaa tai Pennasta ja Parksia, ei sopisi nähdä nähdä näissä merkittäviä samankaltaisuuksia. Mutta eikö sitten saisi? Kuinka paljon ja minkälaatuisia samankaltaisuuksia asioiden väliltä pitää löytää ennen kuin niitä saa ”verrata”, siis rinnastaa? Jos ihmisiä viedään hengenvaaraan ja mahdollisesti kidutettavaksi vain silloin tällöin, niin silloinko on ”posketonta” rinnastaa sitä natsismiin, kuten Tuija Siltamäki asian muotoilee?

Aalto ei kuitenkaan rinnastanut Suomea natsi-Saksaan vaan ilmaisi sen, ettei laki ja moraali ole sama asia. Aalto sanoi että ”natsi-Saksassakin kaikki toimet olivat laillisia”, ja se on ihan pätevä väite ihan missä tahansa yhteydessä. Tahalliset väärinymmärtäjät tulkitsivat sen niin, että nyt nostetiin natsikortti, ja nyt meitä syytetään natseiksi, tämähän on väärin. Minun mielestäni nykypäivänä ongelma ei enää ole se, että natsikortti nostettaisiin liian usein ja liian heppoisin perustein, vaan se että natsikortin nostamisesta valitetaan liian usein ja liian heppoisin perustein.

Siltä osin kun Aalto rinnasti Pennasen Rosa Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin, hän ei ainakaan minun tulkintani mukaan rinnastanut kahta eri yhteiskuntaa toisiinsa, vaan tarkasteli ihmisten toimintaa. Kahden eri aikakausilla olemassa olleen yhteiskunnan rinnastaminen toisiinsa ei ole mielekästä. Se mikä pysyy samana on ihminen, se ei ole muuttunut miksikään satoihin tai jopa tuhansiin vuosiin. Heillä jotka lähettävät ihmisiä hengenvaaraan yleiseen mielipiteeseen ja yleiseen järjestykseen vedoten, heillä jotka seuraavat tätä sivusta puuttumatta asiaan, ja heillä jotka yleistä mielipidettä uhmaten ja omalta mukavuusalueeltaan poistuen päättävät toimia ihmisoikeuksien puolesta, heillä kaikilla on pelottavan paljon yhteistä niiden ihmisten kanssa, jotka elivät natsi-Saksassa tai 50-luvun Alabamassa. Haluaisinkin kysyä Ulla Appelsinilta, mikä on se keskeinen syy, miksi Pennasen ”vertaaminen” Rosa Parksiin on mielestäsi ontuva? Kyllä, kuten sanot, ”Suomi on niin kaukana kuin olla ja voi 50-luvun Alabamasta”, mutta mitä sitten? Miten siitä seuraa, että tämä ”vertaus” on ontuva? Sanot, että Rosa Parksilla ”keskiössä oli rasistinen ja sortava yhteiskunta, ei oma performanssi”. Miten niin Pennasen protesti oli oma performanssi, ja mistä tiedät, ettei Rosa Parksin protesti ollut hetken mielijohteesta syntynyt oma performanssi, joka vain jälkikäteen on kohotettu ihailtavaksi kansalaisoikeustaisteluksi ja Parks itse sen symboliksi? Rosa Parkshan ajoi tavallaan omaa asiaansa kieltäytymällä luovuttamasta omaa paikkaansa valkoiselle, kun taas Pennanen ei millään muotoa ajanut omaa asiaansa, joten sikäli Pennanen sopii jopa Parksia paremmin hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden määritelmiin.

Aina kun vertaillaan kahta eri asiaa toisiinsa, voidaan olla täysin varmoja, että niistä löytyy erilaisuutta. Jos näin ei olisi, vertailtaisiin asiaa vain itsensä kanssa. Melkein yhtä varmoja voidaan olla siitä, että kahdesta asiasta löytyy myös jotain samankaltaisuutta. Kumpaa sitten tulisi korostaa samanlaisuutta vai erilaisuutta? Riippuu siitä kumpi tuo esille jotain tähdellistä. Vertailtaessa Pennasta Parksiin löytyy siis varmasti sekä eroavaisuutta, että samankaltaisuutta. Pennasen toiminnan vastustajat haluavat korostaa eroavaisuutta ja kannattajat samankaltaisuutta. Vaikka Pennasen rinnastus Rosa Parksiin onkin kärjistys, niin silti heidän samankaltaisuutensa korostaminen tuo mielestäni enemmän oleellista esiin kuin heidän erojensa korostaminen.

Pohjimmiltaanhan tässä ei edes ole kyse siitä, voidaanko Pennasta ”verrata” Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin, vaan siitä, katsotaanko Pennasen toiminnan olleen oikeutettua ihmisoikeuksien puolustamista. Tämän aiheen vaihtaminen kysymykseksi siitä, voidaanko Pennasta ”verrata” johonkuhun historialliseen henkilöön, vie asian saivartelun poluille. Voidaan aina vedota siihen, että nämä ovat kaksi niin eri henkilöä ja niin eri aikakausilla ja niin eri yhteiskunnissa eläneitä, että ei voida ”verrata”, ja siitä johdetaan, että ei siis ollut kyseessä ihmisoikeuksien puolustaminen.

Sen lisäksi että Pennasen protestia kritisoivat maahanmuuton vastustajat, sitä kritisoivat myös nämä moraalisesti passiiviset tolkun ihmiset, siltamäet ja junkkarit, jotka ähisevät ja puhisevat, että ”hei, suhteellisuudentajua... eihän näitä voi verrata...” Sillä ähinällä tolkun ihmiset yhtäältä rauhoittelevat omaatuntoaan, sillä tiedostavat, että sotaa paenneiden ihmisten palauttamisessa pakolla takaisin sota-alueelle on juuri kiusallisen verran samankaltaisuutta monien muiden ihmisoikeusloukkausten kanssa, ja toisaalta tällä ähinällä he pyrkivät välttelemään eettistä keskustelua. Pakkopalautukset vaatisivat eettistä keskustelua, jota nyt ei ole. Jos ollaan sitä mieltä, että pakkopalautukset ovat eettisesti perusteltuja, tulisi siitä käydä eettistä keskustelua. Jos ollaan sitä mieltä, että pakkopalautuksia ei tulisi edes arvioida etiikan näkökulmasta, tulisi silloinkin käydä eettistä keskustelua tästä väitteestä. Eettisen keskustelun keskiössä taas on asian vertaileminen suurempiin ja pienempiin moraalisiin ongelmiin, siis vaikkapa Pennasen toiminnan vertailemista Anne Frankin piilottamiseen natseilta. Vertailemisen kylkiäisenä tulee erilaiset rinnastukset, sillä merkittäviä samankaltaisuuksia löytyy monista asioista. Ihan yleisestikin vertailua esimerkiksi natsismin ja nykypäivän ilmiöiden välillä pitäisi harjoittaa paljon useammin, se olisi ihan tervettä, eikä mitään ”natsikortin vetämistä”.

Lopuksi

Monet somessa asiaa kommentoineet ovat antaneet ymmärtää, että kyllähän minäkin asiaan puuttuisin, jos olisi kyse oikeista ihmisoikeusrikoksista, jos kyse olisi oikeasti rasistisesta ja sortavasta yhteiskunnasta, jos kyse olisi vaikka oikeista natseista, oikeasta etnisestä puhdistuksesta, mutta nyt en puutu, enkä sallisi kenenkään muunkaan puuttuvan, koska nyt ei voida olla ihan varmoja mistä on kysymys, ja varmaan kaikki on kunnossa, kyllähän viranomaisiin pitää luottaa. Vastaapa itsellesi ihan rehellisesti: Jos nyt olisi sota-aika ja viranomaiset väkivaltaisesti pakkokuljettaisivat juutalaisia tai muslimeita tai mitä tahansa muita ihmisryhmiä jonnekin ”työleirille”, ja näitä ihmisiä kohtaan olisi vuosia esitetty monelta yhteiskunnalliselta taholta ”ankaraa kritiikkiä”, niin sinäkö nousisit tätä väkivaltakoneistoa vastaan? Sinä, jolle sekin on liikaa, että joidenkin toisten lentomatka on myöhästynyt 10 minuuttia. Sinä, jonka mielestä käytävällä seisoskelu lentokoneen ollessa maassa on lentoliikenteen vaarantamista, jota ei saisi tehdä joidenkin typerien ihmisoikeuksien takia. Eivät ihmiset natsi-Saksassakaan tietäneet varmasti minne juutalaisia ja muita oltiin kuljetettamassa. Pahuus ei lue otsassa, kuten moni luulee. Pahuus oikeastaan on suurelta osin moraalista välinpitämättömyyttä. Sikäli kun jossain tapahtuu järjestelmällisiä ihmisoikeusrikoksia, niin aina ne verhoutuvat lain ja järjestyksen ylläpitoon. Pelkkää hyvää siellä aina ollaan tekemässä. Nyt sivustakatsojan roolia ja moraalista passiivisuutta yritettiin ylevöittää ja heitettiin kyynisyyden varjo kaiken päälle: eihän tässä viimekädessä kuitenkaan kukaan voi tietää, mistä ihan oikeasti on kysymys, siispä istutaan vain perseellämme ja hoetaan fraasia lainkuulijaisuudesta.

Touko Aalto sanoi Iltasanomissa Martin Scheininia mukaillen ”on melkein kansalaisvelvollisuus puuttua asiaan, jos epäilee, että ihmisoikeuksia rikotaan. Jos omilla kasvoillaan nousee rauhanomaisesti seisomaan ja kärsii annetut sanktiot, kyse on hyväksyttävästä kansalaistottelemattomuudesta”. Kuinka moni ihan oikeasti on sitä mieltä, että tuo periaate on huono ja joutaa roskakoriin?

]]>
25 http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262442-tapaus-pennanen-puolustuksen-puheenvuoro#comments Aino Pennanen Ihmisoikeudet Irak Kansalaistottelemattomuus Pakkopalautukset Fri, 12 Oct 2018 11:35:41 +0000 Markus Raitolampi http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262442-tapaus-pennanen-puolustuksen-puheenvuoro
Elsa Valle http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261754-elsa-valle <p>Kuten moni nicaragualainen nuori, Elsa Valle osallistui mielenosoituksiin Managuassa. Yhden mielenosoituksen jälkeen hän ja pari muuta nuorta menivät grillijuhlaan. Juhla keskeytyi, kun poliisit saapuivat juhlaan ja pidättivät Vallen ja muita nuoria. Nuori journalismin opiskelija päättyi vankilaan epäiltynä &rdquo;terroristien&rdquo; avustamisesta ja aseiden hallussapidosta.</p><p>Elsa Vallen isä, Carlos Valle, teetti erittäin ison julisteen tyttärestään ja ryhtyi osoittamaan mieltä tyttärensä vapauden puolesta. Carlos Valle toisti ja toisti tiedotusvälineissä, että hänen tyttärensä on syytön ja sairas. Elsa Valle sairasti erikoista tautia, johon hän tarvitsi omaa lääkitystä. Sen lisäksi Elsa Valle ei pystynyt kävelemään hyvin, koska hänen jalkansa oli kipeä.</p><p>Elsa Vallen isästä tuli hyvin kuuluisa, koska hän oli väsymättä kaikissa mielenosoituksissa kantaen tyttärensä kuvaa. Pari viikkoa sitten Carlos Valle oli taas osoittamassa mieltä, ja hän seisoi poliisien iskujoukkojen edessä, kunnes tuli mies moottoripyörällä solvaten Vallea sanoen, että hänen tyttärensä on rikollinen. Carlos Valle menetti malttinsa ja löi miestä kasvoihin. Se oli virhe.</p><p>Seuraavan päivänä, kun Carlos Valle oli menossa asioimaan, hänet pidätettiin ja poliisit esittivät myöhemmin Carlos Vallen julkisuudessa epäiltynä terrorismista. Rebaca Montenegro, Carlos Vallen vaimo ja Elsa Vallen äiti kertoi nicaragualaiselle ihmisoikeusjärjestölle, että pidätyshetkellä poliisi löi sekä Vallea että Montenegroa. Rebeca Montenegro työskenteli valtiolle ja tyttärensä pidätyksen jälkeen Montenegro menetti työpaikkansa.</p><p>Eilen Elsa Vallen äiti, Rebeca Montenegro, sai kokea vihdoin ilon hetkiä, kun hänen tyttärensä pääsi vankilasta. Casrlos Valle on yhä vankiloissa &rdquo;terrorismin&rdquo; takia&rdquo;! Elsa Valle oli 75 päivää vankilassa syyttömänä. Karmeinta, mitä olen lukenut Elsa Vallen vapautuksen jälkeen, on sandinistien kiistopuheet Ortegalle Vallen vapauttamisen takia. Entäs ne 75 menetettyä päivää Elsa Vallen elämästä? Elsa Valle on kertonut karuista oloista ja epäinhimmillisestä kohtelusta vankiloissa. Entä kuka palauttaa Elsa Vallen ja hänen perheensä kokemat kärsimykset? En epäilisi yhtään jos että Nicaraguan vankiloissa olisi monta samanlaista viatonta aikuista kuten Elsa Valle.</p><p>Nicaraguan vankiloissa on noin 30 poliittista naisvankia. Eilen Nicaraguan poliisi käytännössä julisti opposition mielenositusten järjestäminen laittomaksi. Toimenpiteellä Nicaraguan hallinto rikkoo Nicaraguan perustuslakia.</p><p>Jos haluat lukea espanjaksi, tässä tämä: <a href="https://puntonordico.wordpress.com/2018/09/30/elsa-valle/">Elsa Valle</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten moni nicaragualainen nuori, Elsa Valle osallistui mielenosoituksiin Managuassa. Yhden mielenosoituksen jälkeen hän ja pari muuta nuorta menivät grillijuhlaan. Juhla keskeytyi, kun poliisit saapuivat juhlaan ja pidättivät Vallen ja muita nuoria. Nuori journalismin opiskelija päättyi vankilaan epäiltynä ”terroristien” avustamisesta ja aseiden hallussapidosta.

Elsa Vallen isä, Carlos Valle, teetti erittäin ison julisteen tyttärestään ja ryhtyi osoittamaan mieltä tyttärensä vapauden puolesta. Carlos Valle toisti ja toisti tiedotusvälineissä, että hänen tyttärensä on syytön ja sairas. Elsa Valle sairasti erikoista tautia, johon hän tarvitsi omaa lääkitystä. Sen lisäksi Elsa Valle ei pystynyt kävelemään hyvin, koska hänen jalkansa oli kipeä.

Elsa Vallen isästä tuli hyvin kuuluisa, koska hän oli väsymättä kaikissa mielenosoituksissa kantaen tyttärensä kuvaa. Pari viikkoa sitten Carlos Valle oli taas osoittamassa mieltä, ja hän seisoi poliisien iskujoukkojen edessä, kunnes tuli mies moottoripyörällä solvaten Vallea sanoen, että hänen tyttärensä on rikollinen. Carlos Valle menetti malttinsa ja löi miestä kasvoihin. Se oli virhe.

Seuraavan päivänä, kun Carlos Valle oli menossa asioimaan, hänet pidätettiin ja poliisit esittivät myöhemmin Carlos Vallen julkisuudessa epäiltynä terrorismista. Rebaca Montenegro, Carlos Vallen vaimo ja Elsa Vallen äiti kertoi nicaragualaiselle ihmisoikeusjärjestölle, että pidätyshetkellä poliisi löi sekä Vallea että Montenegroa. Rebeca Montenegro työskenteli valtiolle ja tyttärensä pidätyksen jälkeen Montenegro menetti työpaikkansa.

Eilen Elsa Vallen äiti, Rebeca Montenegro, sai kokea vihdoin ilon hetkiä, kun hänen tyttärensä pääsi vankilasta. Casrlos Valle on yhä vankiloissa ”terrorismin” takia”! Elsa Valle oli 75 päivää vankilassa syyttömänä. Karmeinta, mitä olen lukenut Elsa Vallen vapautuksen jälkeen, on sandinistien kiistopuheet Ortegalle Vallen vapauttamisen takia. Entäs ne 75 menetettyä päivää Elsa Vallen elämästä? Elsa Valle on kertonut karuista oloista ja epäinhimmillisestä kohtelusta vankiloissa. Entä kuka palauttaa Elsa Vallen ja hänen perheensä kokemat kärsimykset? En epäilisi yhtään jos että Nicaraguan vankiloissa olisi monta samanlaista viatonta aikuista kuten Elsa Valle.

Nicaraguan vankiloissa on noin 30 poliittista naisvankia. Eilen Nicaraguan poliisi käytännössä julisti opposition mielenositusten järjestäminen laittomaksi. Toimenpiteellä Nicaraguan hallinto rikkoo Nicaraguan perustuslakia.

Jos haluat lukea espanjaksi, tässä tämä: Elsa Valle

 

]]>
2 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261754-elsa-valle#comments Elsa Valle Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet Nicaraguassa Nicaraguan naisvankit Sat, 29 Sep 2018 15:36:39 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261754-elsa-valle
Pohjoismainen vastarintaliike ja Ortega http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261720-pohjoismainen-vastarintaliike-ja-ortega <p>Nicaragua ja Suomi ovat kuin kolikon kaksi eri puolta mitä tulee ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kansalaisten turvallisuuden suojelemiseen. Melkein kaikki ongelmat joita Suomessa on tuntuvat pieniltä ja helposti ratkaistavissa olevilta verrattuna Nicaraguassa tapahtuviin ihmisoikeusrikoksiin.</p><p>Näin mietin kun luin uutisen, että Turun hovioikeus lakkauttaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10428598">Ylen uutiskuvassa </a>näkyy samanlaisia lippuja <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/video-nain-uusnatsi-hyokkasi-miehen-kimppuun-asema-aukiolla-otti-vauhtia-ja-potkaisi/6222076#gs.TSG9ejs">kuin videoissa</a>, jossa uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktivisti Jesse Torniainen potkaisi Jimi Karttusta Helsingin Asema-aukiolla 10.syyskuuta 2016.</p><p>Poliisihallitus on ajanut Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamista perustelunaan muun muassa se, että uusnatsijärjestö toimii lain ja hyvien tapojen vastaisesti. Tietenkin mietin, että jos Nicaraguan poliisi ja tuomioistuimet tuomitsisivat yhtä puolueettomasti ja hyvien tapojen mukaisesti kuin Suomessa, Nicaraguan presidentti Daniel Ortega ja hänen apurinsa istuisivat jo vankiloissa vastaamassa lukuisista rikoksista.</p><p>Toisin kuin Suomessa, Nicaraguassa poliisit pidättävät ja ovat ampuneet mielenosoittajia poliittisista syistä, oman pomonsa käskystä. Kukaan rikoksista epäillyistä poliiseista tai puolisotilaallisista ei ole edes joutunut kuulusteluihin. Ortegan kuolemanpartiot kulkevat yhä vapaina Nicaraguan kaduilla.</p><p>Helsingin Asema-aukion tapaus ei ollut ainut PVL:n väkivaltainen tapaus. PVL on juutalaisvastainen ja vihamielinen järjestö myös muita vähemmistöjä kohtaan. Turun hovioikeuden päätös on vahva viesti siitä, että kansalaisten turvallisuus ja kaikkien ihmisten ihmisoikeudet ovat suojelemisen arvoisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nicaragua ja Suomi ovat kuin kolikon kaksi eri puolta mitä tulee ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kansalaisten turvallisuuden suojelemiseen. Melkein kaikki ongelmat joita Suomessa on tuntuvat pieniltä ja helposti ratkaistavissa olevilta verrattuna Nicaraguassa tapahtuviin ihmisoikeusrikoksiin.

Näin mietin kun luin uutisen, että Turun hovioikeus lakkauttaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen. Ylen uutiskuvassa näkyy samanlaisia lippuja kuin videoissa, jossa uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktivisti Jesse Torniainen potkaisi Jimi Karttusta Helsingin Asema-aukiolla 10.syyskuuta 2016.

Poliisihallitus on ajanut Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamista perustelunaan muun muassa se, että uusnatsijärjestö toimii lain ja hyvien tapojen vastaisesti. Tietenkin mietin, että jos Nicaraguan poliisi ja tuomioistuimet tuomitsisivat yhtä puolueettomasti ja hyvien tapojen mukaisesti kuin Suomessa, Nicaraguan presidentti Daniel Ortega ja hänen apurinsa istuisivat jo vankiloissa vastaamassa lukuisista rikoksista.

Toisin kuin Suomessa, Nicaraguassa poliisit pidättävät ja ovat ampuneet mielenosoittajia poliittisista syistä, oman pomonsa käskystä. Kukaan rikoksista epäillyistä poliiseista tai puolisotilaallisista ei ole edes joutunut kuulusteluihin. Ortegan kuolemanpartiot kulkevat yhä vapaina Nicaraguan kaduilla.

Helsingin Asema-aukion tapaus ei ollut ainut PVL:n väkivaltainen tapaus. PVL on juutalaisvastainen ja vihamielinen järjestö myös muita vähemmistöjä kohtaan. Turun hovioikeuden päätös on vahva viesti siitä, että kansalaisten turvallisuus ja kaikkien ihmisten ihmisoikeudet ovat suojelemisen arvoisia.

]]>
5 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261720-pohjoismainen-vastarintaliike-ja-ortega#comments Fasismi Ihmisoikeudet Nicaraguan kriisi Oikeusjärjestelmä Fri, 28 Sep 2018 14:14:38 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261720-pohjoismainen-vastarintaliike-ja-ortega
Suomessa ei ole hallitsematonta maahanmuuttoa http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa <p>Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.<br /><br />Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.</p><p><br />Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.<br />Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.<br />Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.<br />Vanhemmat &nbsp;näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.<br />Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.</p><p><br />Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.<br />Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa.&nbsp;</p><p><br />Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.

Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.


Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.
Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.
Vanhemmat  näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.
Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.


Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.
Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa. 


Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan

]]>
0 http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Hallitsematon maahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Ihmisoikeudet Pakolaiset Fri, 28 Sep 2018 07:41:51 +0000 Hanna-Marilla Zidan http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa
Peruskouluissa opetetaan fundamentalistista islamia http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261405-peruskouluissa-opetetaan-fundamentalistista-islamia <p>Suomessa peruskoulujen islamin tunneilla opetetaan veronmaksajien kustantamana, ettei islam ole vain uskonto, vaan elämäntapa, sekä shariaan perustuva poliittinen ja lainsäädännöllinen järjestelmä. Toivottavasti tämä viimeistään selventää kristinuskon ja islamin välisen ratkaisevan eron niille, jotka rinnastavat nämä uskonnot toisiinsa. Kirjoitukseni perustuu alakouluissa käytössä oleviin Salam &ndash; islamin polku -oppikirjoihin:</p><p>&ldquo;Islam on enemmän kuin uskonto, se on elämäntapa. Islamilaisen lain säädökset kattavat elämän eri osa-alueita välillä yksityiskohtaisestikin. Sharia voidaan jakaa kahteen pääalueeseen, joista toinen käsittelee uskonnollisia rituaaleja ja toinen ihmisten välisiä suhteita. Se sisältää monenlaisia ohjeita vauvan imettämisestä peseytymiseen ja rukouksesta teurastamiseen, sekä perheeseen, perintöasioihin ja avioliittoon liittyviä sääntöjä. Shariassa otetaan kantaa myös sopimusten solmimiseen, rikoksista annettaviin rangaistuksiin ja politiikkaan.&rdquo; (Salam &ndash; islamin polku 5-6)</p><p>Suomen monikulttuurisuuspolitiikka on johtanut myös maassamme kaksoisstandardeihin tyttöjen ja naisten oikeuksien suhteen. Pienille muslimitytöille opetetaan peruskouluissamme korostuneesti sukupuolten välisiä eroja ja sukupuolierottelua, joka on verrattavissa rotuerotteluun. Salam &ndash; islamin polku 5-6 -oppikirjassa opetetaan lapsille jopa hyvin tiukan linjan mukaista asennetta sukupuolten väliseen erotteluun. Kirjassa välitetään kuvaa, jonka mukaan lähinnä vain auttamistilanteissa sukupuolten erottelusta voidaan poiketa:</p><p>&ldquo;Esimerkiksi islamilaista pukeutumista ja käytöstä noudattaessa toisen ihmisen huomioonottaminen ja auttaminen voi unohtua, jos sukupuolten erottelusta pidetään liian tiukasti kiinni. Jos pukeutumis- ja käytöskoodin seuraaminen estää esimerkiksi auttamasta neuvoa kysyvää ihmistä, pitäisi pohtia, mikä ajatus koodin takana on alun perin ollut. Onko sen noudattamisen tarkoituksena laiminlyödä vai auttaa lähimmäisiä? Islamissa on sääntöjä, jotka ovat voimassa arjessa, mutta erityistilanteissa säännöistä voidaan poiketa.&rdquo;</p><p>Suomen kouluissa opetetaan varsin fundamentalistista islamia. Toteutuvatko tässä lasten oikeudet ja tasa-arvo? Edellä esitetyn ohella mm. seuraavasta oppikirjan katkelmasta kuultaa fundamentalistinen islamin tulkinta:</p><p>&ldquo;Sharia on Jumalan ihmisille antama, pyhä ja pysyvä laki, jota ihminen ei voi muuttaa. Islamilaisen lain päälähteinä ovat Koraani ja sunna eli Profeetan esimerkki. Islamilaisen lain lähteitä tutkiessaan lainoppineet ovat kirjoittaneet laajan kokoelman lakikirjallisuutta. Siinä missä sharia on Jumalan antama muuttumaton laki, on figh puolestaan muuttuva osa lakia. Figh perustuu oppineiden tulkintaan islamilaisesta laista.&rdquo;</p><p>Sharia-laki on siis peruskoulun islamin oppikirjan mukaan muuttumaton laki, joka ei jätä sijaa islamin sisäiselle reformaatiolle, joka nykyaikaistaisi islamia. Samalla mm. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on todennut sharialain ihmisoikeuksien vastaiseksi:</p><p><a href="https://eclj.org/religious-freedom/coe/confrontation-de-la-charia-islamique-et-des-droits-de-lhomme-au-conseil-de-leurope" title="https://eclj.org/religious-freedom/coe/confrontation-de-la-charia-islamique-et-des-droits-de-lhomme-au-conseil-de-leurope">https://eclj.org/religious-freedom/coe/confrontation-de-la-charia-islami...</a></p><p>Entä minkä tyyppisiä säädöksiä tuo figh; muuttuva osa lakia käsittää? Ilmeisestikin ulkopuolisen näkövinkkelistä täysin merkityksettömiä pilkun viilausseikkoja sen kuvan perusteella, mitä Salam &ndash; islamin polku 5-6 siitä antaa:</p><p>&ldquo;Samasta asiasta on olemassa useita erilaisia mielipiteitä lakikoulukuntien välillä, mutta jokainen mielipide on yhtä oikea. Tästä selittyvät erot vaikkapa rukousasennoissa tai määritelmissä siitä, kuinka pitkän matkustamisen jälkeen voi siirtyä käyttämään matkarukouksia.&rdquo;</p><p>Salam &ndash; islamin polku 1-2 -oppikirjassa puolestaan eräs hätkähdyttävimpiä seikkoja oli se, ettei siinä opetettu, että lähimmäisiä ovat kaikki ihmiset, kuten kristinuskossa on vahvana kantavana periaatteena, vaan keskitytään opettamaan muslimien keskinäistä solidaarisuutta. Tämä opettaa tietenkin muslimilapsia kokemaan itsensä erillisiksi ja erityisiksi &ldquo;vääräuskoisten&rdquo; joukossa. Tästä esimerkkinä seuraava siteeraus:</p><p>&ldquo;Sen sijaan, että miettisimme, mitä asioita teemme eri tavoin, meidän pitäisi keskittyä siihen, että olemme kaikki muslimeja, al hamdulillah. Meidän jokaisen tulisi kohdella muita muslimeja niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan.&rdquo;</p><p>Välittömiä oikaisutoimia vaativana, erittäin vakavana laillisuusperiaatetta rikkovana ongelmana on myös se, että Suomessa islamin opetus oppikirjoineen on edelleen tunnustuksellista, kuten Maria Heikkinen on tutkimuksessaan jo vuonna 2014 todennut:</p><p><a href="https://core.ac.uk/download/pdf/33725649.pdf" title="https://core.ac.uk/download/pdf/33725649.pdf">https://core.ac.uk/download/pdf/33725649.pdf</a></p><p>Salam &ndash; islamin polku -oppikirjasarjan ovat kirjoittaneet Sirkku Aboulfaouz, Mariam Hammoud-Rouhe, Suaad Onniselkä ja Hajar Sorsa. Oltaisiinko oppikirjojen sisältöjen kanssa oltu tarkempia, jos kirjoittajina olisivatkin olleet täysveriset muslimimiehet? Täytyy kuitenkin muistaa, että islamin käännynnäisten sanotaan usein olevan erityisen hartaita ja oikeaoppisuuteen pyrkiviä uskovaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa peruskoulujen islamin tunneilla opetetaan veronmaksajien kustantamana, ettei islam ole vain uskonto, vaan elämäntapa, sekä shariaan perustuva poliittinen ja lainsäädännöllinen järjestelmä. Toivottavasti tämä viimeistään selventää kristinuskon ja islamin välisen ratkaisevan eron niille, jotka rinnastavat nämä uskonnot toisiinsa. Kirjoitukseni perustuu alakouluissa käytössä oleviin Salam – islamin polku -oppikirjoihin:

“Islam on enemmän kuin uskonto, se on elämäntapa. Islamilaisen lain säädökset kattavat elämän eri osa-alueita välillä yksityiskohtaisestikin. Sharia voidaan jakaa kahteen pääalueeseen, joista toinen käsittelee uskonnollisia rituaaleja ja toinen ihmisten välisiä suhteita. Se sisältää monenlaisia ohjeita vauvan imettämisestä peseytymiseen ja rukouksesta teurastamiseen, sekä perheeseen, perintöasioihin ja avioliittoon liittyviä sääntöjä. Shariassa otetaan kantaa myös sopimusten solmimiseen, rikoksista annettaviin rangaistuksiin ja politiikkaan.” (Salam – islamin polku 5-6)

Suomen monikulttuurisuuspolitiikka on johtanut myös maassamme kaksoisstandardeihin tyttöjen ja naisten oikeuksien suhteen. Pienille muslimitytöille opetetaan peruskouluissamme korostuneesti sukupuolten välisiä eroja ja sukupuolierottelua, joka on verrattavissa rotuerotteluun. Salam – islamin polku 5-6 -oppikirjassa opetetaan lapsille jopa hyvin tiukan linjan mukaista asennetta sukupuolten väliseen erotteluun. Kirjassa välitetään kuvaa, jonka mukaan lähinnä vain auttamistilanteissa sukupuolten erottelusta voidaan poiketa:

“Esimerkiksi islamilaista pukeutumista ja käytöstä noudattaessa toisen ihmisen huomioonottaminen ja auttaminen voi unohtua, jos sukupuolten erottelusta pidetään liian tiukasti kiinni. Jos pukeutumis- ja käytöskoodin seuraaminen estää esimerkiksi auttamasta neuvoa kysyvää ihmistä, pitäisi pohtia, mikä ajatus koodin takana on alun perin ollut. Onko sen noudattamisen tarkoituksena laiminlyödä vai auttaa lähimmäisiä? Islamissa on sääntöjä, jotka ovat voimassa arjessa, mutta erityistilanteissa säännöistä voidaan poiketa.”

Suomen kouluissa opetetaan varsin fundamentalistista islamia. Toteutuvatko tässä lasten oikeudet ja tasa-arvo? Edellä esitetyn ohella mm. seuraavasta oppikirjan katkelmasta kuultaa fundamentalistinen islamin tulkinta:

“Sharia on Jumalan ihmisille antama, pyhä ja pysyvä laki, jota ihminen ei voi muuttaa. Islamilaisen lain päälähteinä ovat Koraani ja sunna eli Profeetan esimerkki. Islamilaisen lain lähteitä tutkiessaan lainoppineet ovat kirjoittaneet laajan kokoelman lakikirjallisuutta. Siinä missä sharia on Jumalan antama muuttumaton laki, on figh puolestaan muuttuva osa lakia. Figh perustuu oppineiden tulkintaan islamilaisesta laista.”

Sharia-laki on siis peruskoulun islamin oppikirjan mukaan muuttumaton laki, joka ei jätä sijaa islamin sisäiselle reformaatiolle, joka nykyaikaistaisi islamia. Samalla mm. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on todennut sharialain ihmisoikeuksien vastaiseksi:

https://eclj.org/religious-freedom/coe/confrontation-de-la-charia-islamique-et-des-droits-de-lhomme-au-conseil-de-leurope

Entä minkä tyyppisiä säädöksiä tuo figh; muuttuva osa lakia käsittää? Ilmeisestikin ulkopuolisen näkövinkkelistä täysin merkityksettömiä pilkun viilausseikkoja sen kuvan perusteella, mitä Salam – islamin polku 5-6 siitä antaa:

“Samasta asiasta on olemassa useita erilaisia mielipiteitä lakikoulukuntien välillä, mutta jokainen mielipide on yhtä oikea. Tästä selittyvät erot vaikkapa rukousasennoissa tai määritelmissä siitä, kuinka pitkän matkustamisen jälkeen voi siirtyä käyttämään matkarukouksia.”

Salam – islamin polku 1-2 -oppikirjassa puolestaan eräs hätkähdyttävimpiä seikkoja oli se, ettei siinä opetettu, että lähimmäisiä ovat kaikki ihmiset, kuten kristinuskossa on vahvana kantavana periaatteena, vaan keskitytään opettamaan muslimien keskinäistä solidaarisuutta. Tämä opettaa tietenkin muslimilapsia kokemaan itsensä erillisiksi ja erityisiksi “vääräuskoisten” joukossa. Tästä esimerkkinä seuraava siteeraus:

“Sen sijaan, että miettisimme, mitä asioita teemme eri tavoin, meidän pitäisi keskittyä siihen, että olemme kaikki muslimeja, al hamdulillah. Meidän jokaisen tulisi kohdella muita muslimeja niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan.”

Välittömiä oikaisutoimia vaativana, erittäin vakavana laillisuusperiaatetta rikkovana ongelmana on myös se, että Suomessa islamin opetus oppikirjoineen on edelleen tunnustuksellista, kuten Maria Heikkinen on tutkimuksessaan jo vuonna 2014 todennut:

https://core.ac.uk/download/pdf/33725649.pdf

Salam – islamin polku -oppikirjasarjan ovat kirjoittaneet Sirkku Aboulfaouz, Mariam Hammoud-Rouhe, Suaad Onniselkä ja Hajar Sorsa. Oltaisiinko oppikirjojen sisältöjen kanssa oltu tarkempia, jos kirjoittajina olisivatkin olleet täysveriset muslimimiehet? Täytyy kuitenkin muistaa, että islamin käännynnäisten sanotaan usein olevan erityisen hartaita ja oikeaoppisuuteen pyrkiviä uskovaisia.

]]>
15 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261405-peruskouluissa-opetetaan-fundamentalistista-islamia#comments Ihmisoikeudet Islamilainen fundamentalismi Islamin opetus Lasten eriarvoisuus Sukupuolierottelu Sat, 22 Sep 2018 20:06:11 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261405-peruskouluissa-opetetaan-fundamentalistista-islamia
Mitä jos Timo Soini olisikin Timur Sofuoğlu? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261297-mita-jos-timo-soini-olisikin-timur-sofuoglu <p>Mietinpähän aamun kähmässä, että mitä jos Timo Soini olisikin salafisteja symppaava sunnimuslimi&nbsp;Timur Sofuoğlu. Ulkoministeri&nbsp;Sofuoğlu olisi pitkällä poliittisella urallaan äänestänyt toistuvasti naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kannalta kyseenalaisesti ja kehuisi, kuinka hänellä, Suomella ja Turkilla on oikein yhteistä arvopohjaa.&nbsp;</p><p>Vapaa-ajallaan ja yksityishenkilönä - toki työmatkoillakin aikataulujen salliessa - hän tsemppaisi muiden maiden poliitikkoja, kun nämä säätäisivät lakeja, joissa rajoitettaisiin ihmisten vapauksia entistä jyrkemmin. Iranin pakko-hejab-linjaukset olisivat peukuttamisen arvoisia ja välillä hänet nähtäisiin marssimassa konservatiivisten äärimuslimien rinnalla vastustamassa milloin mitäkin. Vähän tietysti tulisi porua, kun kyseessä on sentään Suomen ulkoministeri ja työmatkakin vielä, mutta kyllähän se Orpolle ja Sipilälle sopisi. Pitäähän&nbsp;Sofuoğlulla olla oikeus yksityisajatteluun ja mielipiteisiin.</p><p>Sitten kun närkästynyt oppositio tekisi asiasta luottamuskysymysken, eivät Keskusta ja Kokoomus tietenkään voisi tehdä muuta kuin todeta, ettei tämä nyt ole kansanedustajien oma asia, vaan sellainen, jossa ryhmäkuri määrää kaapin paikan. Hallitus ensin, aivot narikkaan ja omatunto hiljaiseksi! Luonnollisestikin julkinen keskustelu&nbsp;Sofuoğlun menettelystä olisi lähes kokonaisuudessa kohteliasta ja hänen uskontoaan kunnioittavaa. Eikä asiasta tietenkään nousisi erityisempää pulinaa koskien muslimeita ja islamia.</p><p>Sen minä kuitenkin sanon, että Soinin taakse asettuvat kokoomuslaiset asettuvat taantumuksellisen konservatismin tueksi - kyse on nimenomaan poliittisesta luottamuksesta - ja sen jälkeen on aivan turha teeskennellä minkään sortin ihmisoikeuksien puolustajaa ja tasa-arvon kannattajaa. Keskustalaisten osalta sellainen ei tietysti yllätä, mutta kai ainakin ruotuun pakotettavia keskustalaisia naisia nyt edes hävettää, jos asettautuvat tukemaan puolueensa äijäköörin määräyksellä Soinia?&nbsp;</p><p>Kaikkein hupaisinta on se, että kyllä alkoholilain uudistaminen oli tärkeä omantunnon kysymys ja kansanedustajille annettiin ihan lupa käyttää aivojaan, mutta ulkoministerin toiminta ihmisoikeuksien vastustajana valtiollisena edustajana ei tietenkään ole oikea luottamuskysymys. Semmoista se on, Soinilla kun on sopiva suojaväritys ja hallitus tarvitsee vielä smurffijengin kuuliaisuutta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br />&nbsp;</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mietinpähän aamun kähmässä, että mitä jos Timo Soini olisikin salafisteja symppaava sunnimuslimi Timur Sofuoğlu. Ulkoministeri Sofuoğlu olisi pitkällä poliittisella urallaan äänestänyt toistuvasti naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kannalta kyseenalaisesti ja kehuisi, kuinka hänellä, Suomella ja Turkilla on oikein yhteistä arvopohjaa. 

Vapaa-ajallaan ja yksityishenkilönä - toki työmatkoillakin aikataulujen salliessa - hän tsemppaisi muiden maiden poliitikkoja, kun nämä säätäisivät lakeja, joissa rajoitettaisiin ihmisten vapauksia entistä jyrkemmin. Iranin pakko-hejab-linjaukset olisivat peukuttamisen arvoisia ja välillä hänet nähtäisiin marssimassa konservatiivisten äärimuslimien rinnalla vastustamassa milloin mitäkin. Vähän tietysti tulisi porua, kun kyseessä on sentään Suomen ulkoministeri ja työmatkakin vielä, mutta kyllähän se Orpolle ja Sipilälle sopisi. Pitäähän Sofuoğlulla olla oikeus yksityisajatteluun ja mielipiteisiin.

Sitten kun närkästynyt oppositio tekisi asiasta luottamuskysymysken, eivät Keskusta ja Kokoomus tietenkään voisi tehdä muuta kuin todeta, ettei tämä nyt ole kansanedustajien oma asia, vaan sellainen, jossa ryhmäkuri määrää kaapin paikan. Hallitus ensin, aivot narikkaan ja omatunto hiljaiseksi! Luonnollisestikin julkinen keskustelu Sofuoğlun menettelystä olisi lähes kokonaisuudessa kohteliasta ja hänen uskontoaan kunnioittavaa. Eikä asiasta tietenkään nousisi erityisempää pulinaa koskien muslimeita ja islamia.

Sen minä kuitenkin sanon, että Soinin taakse asettuvat kokoomuslaiset asettuvat taantumuksellisen konservatismin tueksi - kyse on nimenomaan poliittisesta luottamuksesta - ja sen jälkeen on aivan turha teeskennellä minkään sortin ihmisoikeuksien puolustajaa ja tasa-arvon kannattajaa. Keskustalaisten osalta sellainen ei tietysti yllätä, mutta kai ainakin ruotuun pakotettavia keskustalaisia naisia nyt edes hävettää, jos asettautuvat tukemaan puolueensa äijäköörin määräyksellä Soinia? 

Kaikkein hupaisinta on se, että kyllä alkoholilain uudistaminen oli tärkeä omantunnon kysymys ja kansanedustajille annettiin ihan lupa käyttää aivojaan, mutta ulkoministerin toiminta ihmisoikeuksien vastustajana valtiollisena edustajana ei tietenkään ole oikea luottamuskysymys. Semmoista se on, Soinilla kun on sopiva suojaväritys ja hallitus tarvitsee vielä smurffijengin kuuliaisuutta. 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 
 

Linkki.

]]>
4 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261297-mita-jos-timo-soini-olisikin-timur-sofuoglu#comments Ihmisoikeudet Keskusta Kokoomus Timo Soini Fri, 21 Sep 2018 06:22:11 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261297-mita-jos-timo-soini-olisikin-timur-sofuoglu
Sanat ovat halpoja, ainoastaan teot merkitsevät http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat <p>SDP, Vasemmisto, Vihreät ja RKP ovat tänään esittäneet virallisesti epäluottamuslausetta ulkoministeri Soinille. Soinin toiminta ja kommentit aborttikysymykseen liittyen ovat olleet omiaan hämmentämään kuvaa Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Tähän Suomen linjaan on olennaisesti kuulunut naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja mm. seksuaaliterveyden edistäminen.</p><p>Viimeisimpänä <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10409833">oikeuskansleri</a> yhtyi arvovaltaisten asiantuntijoiden joukkoon pitämällä Soinin toimintaa varsin ongelmallisena. Ulkoministeri ei voi esiintyä missään yksityishenkilönä, sillä hän on ulkoministeri 24/7/365 ja tämä määrittelee hänen toimintaansa. Kansalainen Soini voi laukoa omia mielipiteitään ihan, miten haluaa mutta niin kauan kuin kansalainen Soini on Suomen tasavallan ulkoministeri, niin hänet on sidottu maamme ulkopolitiikan viralliseen linjaan. &nbsp;</p><p>Tätä Timo Soinin puolustajat eivät tunnu ymmärrä ja ovat onnistuneesti sotkeneet ministerivastuun ja sanan- sekä uskonnonvapauden. Ei kukaan ole ollut rajoittamassa Soinin sananvapautta tai uskonnonvapautta. Kritiikki on ainoastaan kohdistunut siihen, että hänen sanat ja teot ovat ristiriidassa Suomen ulkopoliittisen linjan kanssa. &nbsp;</p><p>Hallituspuolueiden, erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan, edustajille epäluottamuslause <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005833500.html">aiheuttaa ongelmia.</a> Tai se on &rdquo;todella kenkkua&rdquo; kuten eduskunnan feministiverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok.) tilannetta analysoi. Hän myös valittelee miten &rdquo;puheissa tuntuu menevän sekaisin se, äänestetäänkö tässä epäluottamuslauseesta yksittäistä ministeriä vai koko hallitusta kohtaan.&rdquo; Epäselvyys on ihan hallituksen omaa aikaansaannosta, sillä ainoastaan he ovat tehneet epäluottamuslauseesta hallituskysymyksen. Perustuslain 64 &sect; todetaan selvästi, että yksittäiselle ministerille annettu epäluottamuslause merkitsee ainoastaan yksittäisen ministerin eroa eikä koko hallituksen.</p><p>Varsinainen riman alituksen on tehnyt Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho, joka on uhannut <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10412703">hallituksen kaatuvan</a>, mikäli Soini ei saa luottamusta eduskunnalta. Terhon kommentti on selkeä hätähuuto marginaaliin painuvalta liikkeeltä. Siksi onkin käsittämätöntä mikäli 1,6% kannatusta nauttiva puolue pystyy näin uhkailemaan Kokoomuksen ja Keskustan edustajat Soinin tueksi. On aivan selvää, että vaikka Soini saisi epäluottamuslauseen niin Siniset eivät lähde hallituksesta. Seuraavat kuukaudet ovat heidän viimeiset kuukaudet hallituksessa ja monelle edustajalle viimeiset kuukaudet eduskunnassa, seuraavissa eduskuntavaaleissa kun on luvassa suuri romahdus. Siksi he tuskin haluavat aiheuttaa hallituksen kaatumisella ennenaikaisia eduskuntavaaleja, jolloin heidän edustajakautensa päättyisi ennakoitua nopeammin.</p><p>Nyt testataan Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajien poliittinen selkäranka. Jos edustajat haluavat oikeasti edistää ja puolustaa naisten ja tyttöjen tasa-arvoa, niin ainoa oikea teko on äänestää epäluottamuslauseen puolesta. Puheet ovat halpoja, teot merkitsevät enemmän.</p> SDP, Vasemmisto, Vihreät ja RKP ovat tänään esittäneet virallisesti epäluottamuslausetta ulkoministeri Soinille. Soinin toiminta ja kommentit aborttikysymykseen liittyen ovat olleet omiaan hämmentämään kuvaa Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Tähän Suomen linjaan on olennaisesti kuulunut naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja mm. seksuaaliterveyden edistäminen.

Viimeisimpänä oikeuskansleri yhtyi arvovaltaisten asiantuntijoiden joukkoon pitämällä Soinin toimintaa varsin ongelmallisena. Ulkoministeri ei voi esiintyä missään yksityishenkilönä, sillä hän on ulkoministeri 24/7/365 ja tämä määrittelee hänen toimintaansa. Kansalainen Soini voi laukoa omia mielipiteitään ihan, miten haluaa mutta niin kauan kuin kansalainen Soini on Suomen tasavallan ulkoministeri, niin hänet on sidottu maamme ulkopolitiikan viralliseen linjaan.  

Tätä Timo Soinin puolustajat eivät tunnu ymmärrä ja ovat onnistuneesti sotkeneet ministerivastuun ja sanan- sekä uskonnonvapauden. Ei kukaan ole ollut rajoittamassa Soinin sananvapautta tai uskonnonvapautta. Kritiikki on ainoastaan kohdistunut siihen, että hänen sanat ja teot ovat ristiriidassa Suomen ulkopoliittisen linjan kanssa.  

Hallituspuolueiden, erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan, edustajille epäluottamuslause aiheuttaa ongelmia. Tai se on ”todella kenkkua” kuten eduskunnan feministiverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok.) tilannetta analysoi. Hän myös valittelee miten ”puheissa tuntuu menevän sekaisin se, äänestetäänkö tässä epäluottamuslauseesta yksittäistä ministeriä vai koko hallitusta kohtaan.” Epäselvyys on ihan hallituksen omaa aikaansaannosta, sillä ainoastaan he ovat tehneet epäluottamuslauseesta hallituskysymyksen. Perustuslain 64 § todetaan selvästi, että yksittäiselle ministerille annettu epäluottamuslause merkitsee ainoastaan yksittäisen ministerin eroa eikä koko hallituksen.

Varsinainen riman alituksen on tehnyt Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho, joka on uhannut hallituksen kaatuvan, mikäli Soini ei saa luottamusta eduskunnalta. Terhon kommentti on selkeä hätähuuto marginaaliin painuvalta liikkeeltä. Siksi onkin käsittämätöntä mikäli 1,6% kannatusta nauttiva puolue pystyy näin uhkailemaan Kokoomuksen ja Keskustan edustajat Soinin tueksi. On aivan selvää, että vaikka Soini saisi epäluottamuslauseen niin Siniset eivät lähde hallituksesta. Seuraavat kuukaudet ovat heidän viimeiset kuukaudet hallituksessa ja monelle edustajalle viimeiset kuukaudet eduskunnassa, seuraavissa eduskuntavaaleissa kun on luvassa suuri romahdus. Siksi he tuskin haluavat aiheuttaa hallituksen kaatumisella ennenaikaisia eduskuntavaaleja, jolloin heidän edustajakautensa päättyisi ennakoitua nopeammin.

Nyt testataan Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajien poliittinen selkäranka. Jos edustajat haluavat oikeasti edistää ja puolustaa naisten ja tyttöjen tasa-arvoa, niin ainoa oikea teko on äänestää epäluottamuslauseen puolesta. Puheet ovat halpoja, teot merkitsevät enemmän.

]]>
44 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comments Kotimaa Abortti Ihmisoikeudet Tasa-arvo Timo Soini Ulkopolitiikka Thu, 20 Sep 2018 08:07:30 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat
Perjantaina mitataan eduskunnan arvot http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261211-perjantaina-mitataan-eduskunnan-arvot <p>Jos Soini saa luottamuksen se kertoo hyvin millaisia arvoja kansanedustajat kannattavat.</p><p>Ja joo, Soini ei ole rikkonut lakia, Soini on rikkonut Suomen ulkopoliittista ja sisäpoliittista linjaa toiminnallaan jatkuvasti.</p><p>Minun silmissäni Soinilla ei ole yhtään luottamusta edustamaan Suomea.&nbsp;</p><p>Mitä jos Soini olisi Yhdysvaltain vierailulla polttanut pilveä, siitä olisi kenkää tullut heti!</p><p>Jos Sipilä olisi ollut järkevä hän olisi piatänyt Timpan vaihtoon, järkeä ei häneltä löydy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos Soini saa luottamuksen se kertoo hyvin millaisia arvoja kansanedustajat kannattavat.

Ja joo, Soini ei ole rikkonut lakia, Soini on rikkonut Suomen ulkopoliittista ja sisäpoliittista linjaa toiminnallaan jatkuvasti.

Minun silmissäni Soinilla ei ole yhtään luottamusta edustamaan Suomea. 

Mitä jos Soini olisi Yhdysvaltain vierailulla polttanut pilveä, siitä olisi kenkää tullut heti!

Jos Sipilä olisi ollut järkevä hän olisi piatänyt Timpan vaihtoon, järkeä ei häneltä löydy.

]]>
21 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261211-perjantaina-mitataan-eduskunnan-arvot#comments Abortti Eduskunta Ihmisoikeudet kannabis Timo Soini Wed, 19 Sep 2018 14:28:12 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261211-perjantaina-mitataan-eduskunnan-arvot
Surulliset Nicaraguan juhlapäivät http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261004-surulliset-nicaraguan-juhlapaivat <p>Heinäkuun alussa kerroi<a href="http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257895-nicaraguan-levottomuksissa-kuollut-jo-yli-309-ihmista">n Suazon perheestä</a>. Silloin&nbsp;<a href="https://www.laprensa.com.ni/2018/07/05/nacionales/2444583-incendios-la-marca-de-terror-del-fsln-contra-los-ciudadanos">Wilfredo Suazon koti, työverstas ja kauppa paloivat</a>. Suazo ja hänen vaimonsa eivät olleet kotona palon aikana, koska turvallisuussyistä he olivat pakosalla. Suazon poika, Yubrank Suazo on Movimiento 19 de Abril -liikkeen johtaja. Naapureiden mukaan Ortegan kannattajat olivat asialla.</p><p><a href="http://hamacamundo.fi/alkupera.php">Suomalaisen yrityksen, Hamacamundon, kotisivun mukaan &rdquo;Wilfredo Suazo taas on Masayan tunnetuin riippumattojen,&nbsp;<em>hamacoiden</em>, valmistaja. Hänen verstaassaan vierailee matkailijoita maailman joka kolkalta.&rdquo;</a></p><p>Nicaraguassa asuva kaveri viestitteli, että Yubrank Suazo on pidätetty ja että opiskelija on viety pahamaineiseeen vankilaan. <a href="https://confidencial.com.ni/capturan-a-dirigente-del-movimiento-19-de-abril-de-masaya/">EL Confidencial -lehti </a>vahvistaa tiedot.</p><p>Yubrank Suazonin lailla yli 380 nicaragualaista on laittomasti pidätetty ja vietty vankiloihin. Vankiloissa Ortegan hallintoa vastustavia kidutetaan moni eri tavoin.&nbsp;Esimerkiksi kaksi vapautettua nuorta oli raiskattu aseiden piipuissa olevilla pistimillä. Nuoria hoitanut lääkäri kertoi siitä.</p><p>Yubrank Suazo ei ole viimeinen pidätetty mielenosoituksiin osallistunut nuori, vaan myös &nbsp;vasta 24-vuotias lääketieteen opiskelija&nbsp;Amaya Eva Coppens Zamora. Amaya on Nicaraguan ja Belgian kaksoiskansalainen. Hänet pidätettiin pari päivää sitten, ja hän on nyt vankilassa syytettynä mm. terrorismista. Ortegan todellisuus on kiero, uhreista tehdään terroristeja ja oikeat terroristit kulkevat kaduilla naamat peitettyinä ja aseiden kanssa. &nbsp;Amayan tavoin moni nicaragualainen nuori on nyt vankiloissa. Somessa on nyt <a href="https://www.change.org/p/for-the-liberation-of-amaya-and-her-comrades-in-their-struggle-against-the-ortega-and-murillo-s-dictatorship-in-nicaragua-para-la-liberaci%C3%B3n-de-amaya-y-dem%C3%A1s-militantes-que-est%C3%A1n-contra-el-r%C3%A9gimen-de-ortega-y-murillo?recruiter=85399391&amp;utm_source=share_petition&amp;utm_medium=facebook&amp;utm_campaign=sign_checkbox.lightning_share_checkbox_quote.control">vetoomus, jossa vaaditaan Amayan ja muiden vankilassa olevien nuorten vapauttamista. </a>Kiitos, jos allekirjoitat.</p><p>Pidätettyjä näytetään televisiokanavien uutisissa kuin heidät olisi jo tuomittu, ja Ortegan hallinnolle lojaalit tuomioistuimet syyttävät ja tuomitsevat nuoria monista rikoksista, kuten terrorismista, aseiden halussapidosta, ym. Syytetyt eivät pysty puolustaautumaan. Oikeusistuntoja pidetään suljetuin ovin. Ortegalla on kiire kadottaa eri mieltä olevat pois näkyvistä. Vangittujen sukulaiset ovat vankiloiden viranomaisten armoilla. Vierailuja ei ole helppo saada, ja ruokaa ja lääkkeitä on vaikea toimittaa omaisille.</p><p>Nicaragualaiset jatkavat kuitenkin mielenosoituksia. Myös Ortega jatkaa kampanjaansa mielenosoittajia vastaan puolustaen puolisotilaallisia monilla eri tavoin. Yhtenä päivänä Ortega kertoi televisiohaastattelussa, että Yhdysvaltain hallinto olisi &quot;vallankaappausyrityksen&quot; takana, ja seuraavassa haastattelussa Ortega sanoo haluavansa keskustella Donald Trumpin kanssa ja matkustavansa YK:n yleiskokoukseen puhumaan keskiamerikkalaisten puolesta.</p><p>Ortegalla on kiire puolustaa etujaan, koska tällä samalla viikolla Amerikan valtioiden järjestö kokoontui ja hyväksyi julkilausuman, jolla se vaatii Ortegaa istumaan neuvottelemaan nicaragualaisten kanssa ja järjestämään ennenaikaiset vaalit. Ortega on viime aikoina kieltäytynyt kummastakin vaatimuksesta. Vain kolme muuta Amerikan valtiota tukee Ortegaa. Ne maat ovat Venezuela, Bolivia ja piskuinen Saint Vicent ja Grenadiini. Ortega ei ymmärrä, että valheilla hän ei pääse pitkälle, ja että nicaragualaiset, jotka arvostavat oikeutta, demoratiaa ja rauhaa eivät tule antamaan periksi. Ortega vähättelee Nicaraguan historiaa.</p><p>Historiasta puhuen tänään Nicaraguassa on San Jacinton taistelun muistopäivä. 14. syyskuuta vuonna 1956 yhdysvaltalaisen seikkailijan, William Walkerin joukot ja nicaragualaisen José Dolores Estradan joukot taistelivat San Jacinto -maatalon ympäristössä. Taistelussa nicaragualainen Andrés Castro puolustautui kivillä samalla tavalla kuin nyt nuoret puolustautuvat Ortegan joukkoja vastaan. Huomenna 15.9. on Keski-Amerikan valtioiden itsenäisyyspäivä. Nicaragua ei ole nyt itsenäinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heinäkuun alussa kerroin Suazon perheestä. Silloin Wilfredo Suazon koti, työverstas ja kauppa paloivat. Suazo ja hänen vaimonsa eivät olleet kotona palon aikana, koska turvallisuussyistä he olivat pakosalla. Suazon poika, Yubrank Suazo on Movimiento 19 de Abril -liikkeen johtaja. Naapureiden mukaan Ortegan kannattajat olivat asialla.

Suomalaisen yrityksen, Hamacamundon, kotisivun mukaan ”Wilfredo Suazo taas on Masayan tunnetuin riippumattojen, hamacoiden, valmistaja. Hänen verstaassaan vierailee matkailijoita maailman joka kolkalta.”

Nicaraguassa asuva kaveri viestitteli, että Yubrank Suazo on pidätetty ja että opiskelija on viety pahamaineiseeen vankilaan. EL Confidencial -lehti vahvistaa tiedot.

Yubrank Suazonin lailla yli 380 nicaragualaista on laittomasti pidätetty ja vietty vankiloihin. Vankiloissa Ortegan hallintoa vastustavia kidutetaan moni eri tavoin. Esimerkiksi kaksi vapautettua nuorta oli raiskattu aseiden piipuissa olevilla pistimillä. Nuoria hoitanut lääkäri kertoi siitä.

Yubrank Suazo ei ole viimeinen pidätetty mielenosoituksiin osallistunut nuori, vaan myös  vasta 24-vuotias lääketieteen opiskelija Amaya Eva Coppens Zamora. Amaya on Nicaraguan ja Belgian kaksoiskansalainen. Hänet pidätettiin pari päivää sitten, ja hän on nyt vankilassa syytettynä mm. terrorismista. Ortegan todellisuus on kiero, uhreista tehdään terroristeja ja oikeat terroristit kulkevat kaduilla naamat peitettyinä ja aseiden kanssa.  Amayan tavoin moni nicaragualainen nuori on nyt vankiloissa. Somessa on nyt vetoomus, jossa vaaditaan Amayan ja muiden vankilassa olevien nuorten vapauttamista. Kiitos, jos allekirjoitat.

Pidätettyjä näytetään televisiokanavien uutisissa kuin heidät olisi jo tuomittu, ja Ortegan hallinnolle lojaalit tuomioistuimet syyttävät ja tuomitsevat nuoria monista rikoksista, kuten terrorismista, aseiden halussapidosta, ym. Syytetyt eivät pysty puolustaautumaan. Oikeusistuntoja pidetään suljetuin ovin. Ortegalla on kiire kadottaa eri mieltä olevat pois näkyvistä. Vangittujen sukulaiset ovat vankiloiden viranomaisten armoilla. Vierailuja ei ole helppo saada, ja ruokaa ja lääkkeitä on vaikea toimittaa omaisille.

Nicaragualaiset jatkavat kuitenkin mielenosoituksia. Myös Ortega jatkaa kampanjaansa mielenosoittajia vastaan puolustaen puolisotilaallisia monilla eri tavoin. Yhtenä päivänä Ortega kertoi televisiohaastattelussa, että Yhdysvaltain hallinto olisi "vallankaappausyrityksen" takana, ja seuraavassa haastattelussa Ortega sanoo haluavansa keskustella Donald Trumpin kanssa ja matkustavansa YK:n yleiskokoukseen puhumaan keskiamerikkalaisten puolesta.

Ortegalla on kiire puolustaa etujaan, koska tällä samalla viikolla Amerikan valtioiden järjestö kokoontui ja hyväksyi julkilausuman, jolla se vaatii Ortegaa istumaan neuvottelemaan nicaragualaisten kanssa ja järjestämään ennenaikaiset vaalit. Ortega on viime aikoina kieltäytynyt kummastakin vaatimuksesta. Vain kolme muuta Amerikan valtiota tukee Ortegaa. Ne maat ovat Venezuela, Bolivia ja piskuinen Saint Vicent ja Grenadiini. Ortega ei ymmärrä, että valheilla hän ei pääse pitkälle, ja että nicaragualaiset, jotka arvostavat oikeutta, demoratiaa ja rauhaa eivät tule antamaan periksi. Ortega vähättelee Nicaraguan historiaa.

Historiasta puhuen tänään Nicaraguassa on San Jacinton taistelun muistopäivä. 14. syyskuuta vuonna 1956 yhdysvaltalaisen seikkailijan, William Walkerin joukot ja nicaragualaisen José Dolores Estradan joukot taistelivat San Jacinto -maatalon ympäristössä. Taistelussa nicaragualainen Andrés Castro puolustautui kivillä samalla tavalla kuin nyt nuoret puolustautuvat Ortegan joukkoja vastaan. Huomenna 15.9. on Keski-Amerikan valtioiden itsenäisyyspäivä. Nicaragua ei ole nyt itsenäinen.

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261004-surulliset-nicaraguan-juhlapaivat#comments Amerikan valtioiden järjestö Ihmisoikeudet Nicaragua Nicaraguan kriisi Fri, 14 Sep 2018 16:52:30 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261004-surulliset-nicaraguan-juhlapaivat
Kunnioitetaan ihmisarvoa! http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260817-kunnioitetaan-ihmisarvoa <p>Eilen vietettiin itsemurhien ehkäisypäivää. Itsemurhaan ajaa syvä toivottomuus. Päivän aikana Helsingin kaupunginhallitus näytti vihreää valoa käyttöhuonekokeilun selvittämiselle. Se antaa minulle toivoa siitä, että toivottomuudessa eläviä päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään voidaan tukea tulevaisuudessa uudella tavoin. Oululainen valtuutettu Riikka Moilanen puolestaan nousi mediaan leimaavalla kysymyksellään. Jäin pohtimaan, mikä on meistä jokaisen vastuu toivottomuuden lisäämisessä ja vähentämisessä? Onko niin, että vastakkain asettelun aika on palannut ja hyvinvointikuilu on niin iso, että asioiden yhteyksiä ei ymmärretä.</p><p>Miltä sinusta tuntuisi, jos sinua tai esimerkiksi lastasi kutsutaan ihmisroskaksi? Päihderiippuvuus koskettaa aina riippuvaisen läheisiä. He pelkäävät huumemaailman julmuutta, hautaavat rakkaansa ajatuksissaan useita kertoja sekä toimivat esimerkiksi ehkäisten itsemurhia. Läheiset tuntevat toivottomuutta, mutta usein he toimivat rakkaiden päihderiippuvaisten ihmisten tukena. Moilanen loukkasi syvästi monia huumeiden käyttäjien läheisiä eilisellä valtuustokysymyksellään, joka kuului seuraavasti: &rdquo;Nyt kysyisinkin, että tässä on kivetyksen likaisuutta ja muuta roskaamista käyty keskustelua, mutta mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä sille ihmisroskalle, jota siellä on yllättävän paljon, siis tarkoitan niitä vähäosaisia ihmisiä, jotka käyttävät ammattimaisesti alkoholia, huumeita, päihteitä ja ovat ottaneet Isokadun nyt kodikseen.&rdquo; Jäin pohtimaan, eikö Moilanen näe ihmisten hätää ja kunnioita päihderiippuvaisten ihmisten ihmisarvoa?</p><p>Ihmisroska sanana nostaa esiin ymmärtämättömyyden ja sivistämättömyyden sekä sen, ettei Moilanen kykene ymmärtämään näiden vakavasti sairaiden mielenmaisemaa. Moni kokee itsensä arvottomaksi epäonnistujaksi, vaikka ainakin minä olen nähnyt jokaisessa tuntemassani huumeriippuvaisessa ihmisessä vahvuutta, osaamista ja herkkyyttä. Ihmisten vahvuudet voisivat toimia yhteiskuntamme voimavarana, jos emme syrjisi ja syrjäyttäisi näitä ihmisiä, vaan kohtaisimme heidät arvostaen ja edistäisimme heidän yhteiskunnallista osallisuutta. Maailma voi muuttua paremmaksi. Vastuu on meillä jokaisella.</p><p>Haluan vielä nostaa esiin huolen terveys- ja hyvinvointieroihin liittyvästä ymmärtämättömyyden kuilun kasvusta. Siitä, että niiltä, joilla menee hyvin, ei löydy ymmärrystä ihmisille, joiden arki on vaikeaa. Taustalla ei ole valinta, vaan esimerkiksi T<a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135167/URN_ISBN_978-952-302-896-8.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">HL:n julkaisun </a>mukaan taustalla voivat olla myös mm. lapsuuden ja nuoruuden olot ja kokemukset. Näkemykseni mukaan tuloryhmittäisten terveys- ja hyvinvointi erojen kaventaminen edellyttää sekä rakenteellisen tason että yksilö- ja yhteisötason toimenpiteitä kansallisella, mutta ennen kaikkea keskustelua erilaisten ihmisten välillä.</p><p><a href="https://www.soste.fi/tapahtumat/teemaseminaarit/jarjestojen-avoimet-ovet-paiva.html">1.10.2018 järjestöillä on avoimet ovet -päivä</a>, jolloin klo 13-15 jokainen on tervetullut saapumaan Irti Huumeista ry:n toimistolle keskustelemaan päihderiippuvuuteen liittyvistä ihmisten kokemuksista. Pohdin vakavasti, onko ihmisten välisen vastakkain asettelun aika palannut? Oleellista on kohdata toinen toisemme arvostaen ja toimia, jotta huumeriippuvaisiin liittyvä stigma vähenee. Voidaanko sopia, että ihmisroska termistä luovutaan yhtä nopeasti kuin se eilen ilmoille kajahti. Kohtaamisiin!</p> Eilen vietettiin itsemurhien ehkäisypäivää. Itsemurhaan ajaa syvä toivottomuus. Päivän aikana Helsingin kaupunginhallitus näytti vihreää valoa käyttöhuonekokeilun selvittämiselle. Se antaa minulle toivoa siitä, että toivottomuudessa eläviä päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään voidaan tukea tulevaisuudessa uudella tavoin. Oululainen valtuutettu Riikka Moilanen puolestaan nousi mediaan leimaavalla kysymyksellään. Jäin pohtimaan, mikä on meistä jokaisen vastuu toivottomuuden lisäämisessä ja vähentämisessä? Onko niin, että vastakkain asettelun aika on palannut ja hyvinvointikuilu on niin iso, että asioiden yhteyksiä ei ymmärretä.

Miltä sinusta tuntuisi, jos sinua tai esimerkiksi lastasi kutsutaan ihmisroskaksi? Päihderiippuvuus koskettaa aina riippuvaisen läheisiä. He pelkäävät huumemaailman julmuutta, hautaavat rakkaansa ajatuksissaan useita kertoja sekä toimivat esimerkiksi ehkäisten itsemurhia. Läheiset tuntevat toivottomuutta, mutta usein he toimivat rakkaiden päihderiippuvaisten ihmisten tukena. Moilanen loukkasi syvästi monia huumeiden käyttäjien läheisiä eilisellä valtuustokysymyksellään, joka kuului seuraavasti: ”Nyt kysyisinkin, että tässä on kivetyksen likaisuutta ja muuta roskaamista käyty keskustelua, mutta mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä sille ihmisroskalle, jota siellä on yllättävän paljon, siis tarkoitan niitä vähäosaisia ihmisiä, jotka käyttävät ammattimaisesti alkoholia, huumeita, päihteitä ja ovat ottaneet Isokadun nyt kodikseen.” Jäin pohtimaan, eikö Moilanen näe ihmisten hätää ja kunnioita päihderiippuvaisten ihmisten ihmisarvoa?

Ihmisroska sanana nostaa esiin ymmärtämättömyyden ja sivistämättömyyden sekä sen, ettei Moilanen kykene ymmärtämään näiden vakavasti sairaiden mielenmaisemaa. Moni kokee itsensä arvottomaksi epäonnistujaksi, vaikka ainakin minä olen nähnyt jokaisessa tuntemassani huumeriippuvaisessa ihmisessä vahvuutta, osaamista ja herkkyyttä. Ihmisten vahvuudet voisivat toimia yhteiskuntamme voimavarana, jos emme syrjisi ja syrjäyttäisi näitä ihmisiä, vaan kohtaisimme heidät arvostaen ja edistäisimme heidän yhteiskunnallista osallisuutta. Maailma voi muuttua paremmaksi. Vastuu on meillä jokaisella.

Haluan vielä nostaa esiin huolen terveys- ja hyvinvointieroihin liittyvästä ymmärtämättömyyden kuilun kasvusta. Siitä, että niiltä, joilla menee hyvin, ei löydy ymmärrystä ihmisille, joiden arki on vaikeaa. Taustalla ei ole valinta, vaan esimerkiksi THL:n julkaisun mukaan taustalla voivat olla myös mm. lapsuuden ja nuoruuden olot ja kokemukset. Näkemykseni mukaan tuloryhmittäisten terveys- ja hyvinvointi erojen kaventaminen edellyttää sekä rakenteellisen tason että yksilö- ja yhteisötason toimenpiteitä kansallisella, mutta ennen kaikkea keskustelua erilaisten ihmisten välillä.

1.10.2018 järjestöillä on avoimet ovet -päivä, jolloin klo 13-15 jokainen on tervetullut saapumaan Irti Huumeista ry:n toimistolle keskustelemaan päihderiippuvuuteen liittyvistä ihmisten kokemuksista. Pohdin vakavasti, onko ihmisten välisen vastakkain asettelun aika palannut? Oleellista on kohdata toinen toisemme arvostaen ja toimia, jotta huumeriippuvaisiin liittyvä stigma vähenee. Voidaanko sopia, että ihmisroska termistä luovutaan yhtä nopeasti kuin se eilen ilmoille kajahti. Kohtaamisiin!

]]>
22 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260817-kunnioitetaan-ihmisarvoa#comments Kotimaa Hyvinvointierot Ihmisoikeudet Itsemurhienehkäisy Tabut Tue, 11 Sep 2018 10:52:41 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260817-kunnioitetaan-ihmisarvoa
Nicaraguan kriisi YK:n turvallisuusneuvostossa http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260639-nicaraguan-kriisi-ykn-turvallisuusneuvostossa <p>Sen jälkeen kun Nicaraguan hallinto sanoi ei Amerikan valtioiden järjestön työryhmälle, jonka oli tarkoitus saapua Nicaraguaan muun muassa edistämään neuvotteluja ja ratkaisua, ja sen jälkeen kun Nicaraguan hallinto potki ulos maasta YK:n ihmisoikeusedustajat, Nicaraguan tilanteessa on tapahtunut yhtä ja toista.</p><p>Keskiviikkona Nicaraguan kriisi oli YK:n turvallisuusneuvoston kokouksen edustajien käsittelyssä, vaikka Venäjä ja Kiina vastustivat sitä, että Nicaraguan kriisistä keskusteltaisiin. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan edustajat olivat eri mieltä. Pienelle keskiamerikkalaiselle maalle se, että Nicaraguan kriisi nähdään uhkana kansainväliselle turvallisuudelle, ja että ylipäätään Nicaraguan ihmisoikeusrikoksista keskustellaan, on historiallinen asia.</p><p>Monesti olen tässä blogissa kirjoittanut, että kansainvällinen yhteisö ei ole valmis ratkaisemaan kriisejä nopeasti. Sama asia tulee esiin YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa puhuttiin ennaltaehkäisevästä kansainvälisestä politiikasta. Yhdysvaltain YK-lähettiläs <strong>Nikki Haleyn</strong> sanoin Nicaraguasta ei saisi tulla Syyrian tai Venezuelan kaltaista.</p><p>Vaikka YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa ei syntynyt mitään päätösehdotusta nimenomaan kahden pysyvien turvallisuusneuvoston jäsenten veto-oikeuksista johtuen, aihe nousi silti kansainväliseen tietoisuuteen. Ortega on nyt entistä enemmän yksin. Ruotsi oli mukana rintamassa, joka tuomitsee Ortegan hallinnon toimia ja on sitä mieltä, että Nicaraguassa ihmisoikeuksia on rikottu törkeästi ja maassa ei ole tapahtunut mitään vallankaappausta kuten Ortegan hallinto antaa ymmärtää.</p><p><strong>Kolmas yleislakko</strong></p><p>Katsoin videoita autioituneista kaupungeista. Nicaraguassa oli eilen yleislakko. Lakkoon kutsujat olivat yksityisyrittäjät, yliopiston opiskelijat ja eri kansalaisjärjestöt, jotka ovat ryhmittäytyneet kansalliseen koalitioon (Alianza Cívica por la Justicia y la Democraia). Vuorokauden lakon tarkoitus oli vaatia mielipide- ja poliittisten vankien vapauttamista ja neuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Kaikki osapuolet paitsi Ortega itse haluavat istua neuvottelemaan Nicaraguan tulevaisuudesta.</p><p>Moni vaatii ennenaikaisia vaaleja, mutta vaaleihin ei ole menemistä niin kauan kun Ortegan hallinto määrää esimerkiksi keskusvaalilautakunnassa, ja niin kauan kuin muilla poliittisilla ryhmillä ei ole aitoja mahdollisuuksia osallistua reiluihin ja avoimiin vaaleihin.</p><p>Valoa ei näy vielä tunnelissa, koska Ortega jatkaa mielenosoittajien vainoamista ja pidättämistä. Anteeksipyyntö ei kuulu Ortegan puheisiin, vaan päin vastoin <a href="https://contactohoy.com.mx/ortega-ascendera-en-grado-a-203-oficiales-del-ejercito-de-nicaragua/">satoja poliiseja, jotka osallistuivat väkivaltaisiin toimiin saavat ylennyksen.</a> Samalla Nicaraguan talous uppoaa, kun pankkien ja ennen kaikkea nicaragualaisten tilanne on tukala. Rikkaat lähtevät rahoineen maasta ja Ortega rahoineen turvautuu omaan bunkkeriinsa. Tuhansia nicaragualaisia poistuu maasta, ja ulkomailla olevat nicaragualaiset yrittävät kaikin voimin auttaa paitsi omaisiaan ja ystäviään, myös hädässä olevia mielenosoittajia. Apua siihen tarvitaan, ja jos haluat auttaa, mene nicaragualaisen laulajan konserttiin. Lisää tietoa saat <a href="http://www.suominicaraguaseura.fi/">Suomi-Nicaragua -suerannettisivuilta.</a></p><p>Luin juuri, että <a href="https://www.elnuevodiario.com.ni/nacionales/474128-grupo-oea-nicaragua-instituciones-financieras/">Amerikan valtioiden järjestön työryhmä neuvottelee lähipäivinäkansainvälisten rahalaitosten kanssa varmistaakseen, että Nicaragualle</a>myönnetyt lainat menisivät niille tarkoitettuihin projekteihin eivätkä mihinkään muuhun, kuten eri mieltä olevien sortamiseen.</p><p><a href="https://www.lanetanoticias.com/internacional/302978/reportan-al-menos-481-victimas-fatales-por-crisis-humanitaria-en-nicaragua">Nicaragualaisen hhmisoikeusjärjestön raportista.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sen jälkeen kun Nicaraguan hallinto sanoi ei Amerikan valtioiden järjestön työryhmälle, jonka oli tarkoitus saapua Nicaraguaan muun muassa edistämään neuvotteluja ja ratkaisua, ja sen jälkeen kun Nicaraguan hallinto potki ulos maasta YK:n ihmisoikeusedustajat, Nicaraguan tilanteessa on tapahtunut yhtä ja toista.

Keskiviikkona Nicaraguan kriisi oli YK:n turvallisuusneuvoston kokouksen edustajien käsittelyssä, vaikka Venäjä ja Kiina vastustivat sitä, että Nicaraguan kriisistä keskusteltaisiin. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan edustajat olivat eri mieltä. Pienelle keskiamerikkalaiselle maalle se, että Nicaraguan kriisi nähdään uhkana kansainväliselle turvallisuudelle, ja että ylipäätään Nicaraguan ihmisoikeusrikoksista keskustellaan, on historiallinen asia.

Monesti olen tässä blogissa kirjoittanut, että kansainvällinen yhteisö ei ole valmis ratkaisemaan kriisejä nopeasti. Sama asia tulee esiin YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa puhuttiin ennaltaehkäisevästä kansainvälisestä politiikasta. Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haleyn sanoin Nicaraguasta ei saisi tulla Syyrian tai Venezuelan kaltaista.

Vaikka YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa ei syntynyt mitään päätösehdotusta nimenomaan kahden pysyvien turvallisuusneuvoston jäsenten veto-oikeuksista johtuen, aihe nousi silti kansainväliseen tietoisuuteen. Ortega on nyt entistä enemmän yksin. Ruotsi oli mukana rintamassa, joka tuomitsee Ortegan hallinnon toimia ja on sitä mieltä, että Nicaraguassa ihmisoikeuksia on rikottu törkeästi ja maassa ei ole tapahtunut mitään vallankaappausta kuten Ortegan hallinto antaa ymmärtää.

Kolmas yleislakko

Katsoin videoita autioituneista kaupungeista. Nicaraguassa oli eilen yleislakko. Lakkoon kutsujat olivat yksityisyrittäjät, yliopiston opiskelijat ja eri kansalaisjärjestöt, jotka ovat ryhmittäytyneet kansalliseen koalitioon (Alianza Cívica por la Justicia y la Democraia). Vuorokauden lakon tarkoitus oli vaatia mielipide- ja poliittisten vankien vapauttamista ja neuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Kaikki osapuolet paitsi Ortega itse haluavat istua neuvottelemaan Nicaraguan tulevaisuudesta.

Moni vaatii ennenaikaisia vaaleja, mutta vaaleihin ei ole menemistä niin kauan kun Ortegan hallinto määrää esimerkiksi keskusvaalilautakunnassa, ja niin kauan kuin muilla poliittisilla ryhmillä ei ole aitoja mahdollisuuksia osallistua reiluihin ja avoimiin vaaleihin.

Valoa ei näy vielä tunnelissa, koska Ortega jatkaa mielenosoittajien vainoamista ja pidättämistä. Anteeksipyyntö ei kuulu Ortegan puheisiin, vaan päin vastoin satoja poliiseja, jotka osallistuivat väkivaltaisiin toimiin saavat ylennyksen. Samalla Nicaraguan talous uppoaa, kun pankkien ja ennen kaikkea nicaragualaisten tilanne on tukala. Rikkaat lähtevät rahoineen maasta ja Ortega rahoineen turvautuu omaan bunkkeriinsa. Tuhansia nicaragualaisia poistuu maasta, ja ulkomailla olevat nicaragualaiset yrittävät kaikin voimin auttaa paitsi omaisiaan ja ystäviään, myös hädässä olevia mielenosoittajia. Apua siihen tarvitaan, ja jos haluat auttaa, mene nicaragualaisen laulajan konserttiin. Lisää tietoa saat Suomi-Nicaragua -suerannettisivuilta.

Luin juuri, että Amerikan valtioiden järjestön työryhmä neuvottelee lähipäivinäkansainvälisten rahalaitosten kanssa varmistaakseen, että Nicaraguallemyönnetyt lainat menisivät niille tarkoitettuihin projekteihin eivätkä mihinkään muuhun, kuten eri mieltä olevien sortamiseen.

Nicaragualaisen hhmisoikeusjärjestön raportista.

]]>
5 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260639-nicaraguan-kriisi-ykn-turvallisuusneuvostossa#comments Ihmisoikeudet Nicaraguan kriisi Ruotsi YK:n turvallisuusneuvosto Sat, 08 Sep 2018 06:20:54 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260639-nicaraguan-kriisi-ykn-turvallisuusneuvostossa