Eläkeläiset http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132950/all Fri, 19 Apr 2019 12:28:13 +0300 fi SDP:n ja Antti Rinteen vaalivoitto tuli valehtelun avulla http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274774-sdpn-ja-antti-rinteen-vaalivoitto-tuli-valehtelun-avulla <p>&nbsp;</p><p>Antti Rinne lupasi vappusatasen eläkeläisille ja tämä lupaus toi suuren kannatuksen vaaleissa. Tiedämme myös, että SDP:n kannatuksesta valtaosa tuli eläkeläisiltä, sillä puolueen kannatus nuorten keskuudessa on noin 10% tasolla. Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Ne pieneläkeläiset, joille Antti Rinne lupasi sadan euron veroedun vaaleissa, eivät maksa lainkaan valtion tuloveroa, jonka takia Rinne ei voi mitenkään keventää heidän verotustaan, vaan lupaus oli täysin katteeton ja puhdasta valehtelua. Alin tuloluokka, joka maksaa valtion tuloveroa on 16 700 euroa vuodessa tienaavat. Heidän kuukausiansionsa on siis noin 1392 euroa kuussa. &quot;Sattumalta&quot; Rinne lupasi satasen juuri alle 1400 euroa eläkettä saaville, joka viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on tietoinen petos.</p><p>Nyt näyttääkin siltä, että sen sijaan, että eläkeläiset saavat vappusatasen Rinteeltä ja SDP:ltä, heille on puolueen toimesta tulossa uusia kuluja ilmastonsuojelun nimissä. SDP on nimittäin suhtautunut myönteisesti Sitran uuteen veroehdotukseen, jossa ansiotulojen verotusta lasketaan ja verotuksen painopistettä siirretään tasaveroihin, jotka ovat kääntäen progressiivisia ja jotka iskevät erityisesti pienituloisiin, joita eläkeläiset usein ovat.</p><p>Sitran ehdotuksen mukaan palkkaverotusta tulee keventää ja verotuksen painopistettä tulee siirtää köyhiä kurittaviin tasaveroihin, kuten autoilun kustannuksiin ja asunnon lämmitykseen. Suurin kärsijä tällaisesta verouudistuksesta on autoa tarvitseva ja maakunnissa asuva pienituloinen eläkeläinen. Suurin hyötyjä on puolestaan hyvätuloinen palkansaaja, joka asuu suuressa kaupungissa. Tämä johtuu siitä, että vähennysten jälkeen valtion tuloveroa aletaan maksaa vasta yli 30 000 euron vuosituloista, eli valtio voi käytännössä pienentää vain hyvässä asemassa olevien verotusta.</p><p>SDP:n Timo Harakka&nbsp;pitää Sitran&nbsp;uudistusta hyvänä ja jatkaa valehtelemalla, koska lupaa estää lisäkustannukset alentamalla pienituloisten veroja. Tässä hän iloisesti unohtaa edellä kerrotun, eli sen että pienituloiset eivät maksa valtiolle veroja. Näin helppoa on saavuttaa vaalivoitto Suomessa&nbsp;valehtelemalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Antti Rinne lupasi vappusatasen eläkeläisille ja tämä lupaus toi suuren kannatuksen vaaleissa. Tiedämme myös, että SDP:n kannatuksesta valtaosa tuli eläkeläisiltä, sillä puolueen kannatus nuorten keskuudessa on noin 10% tasolla. Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Ne pieneläkeläiset, joille Antti Rinne lupasi sadan euron veroedun vaaleissa, eivät maksa lainkaan valtion tuloveroa, jonka takia Rinne ei voi mitenkään keventää heidän verotustaan, vaan lupaus oli täysin katteeton ja puhdasta valehtelua. Alin tuloluokka, joka maksaa valtion tuloveroa on 16 700 euroa vuodessa tienaavat. Heidän kuukausiansionsa on siis noin 1392 euroa kuussa. "Sattumalta" Rinne lupasi satasen juuri alle 1400 euroa eläkettä saaville, joka viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on tietoinen petos.

Nyt näyttääkin siltä, että sen sijaan, että eläkeläiset saavat vappusatasen Rinteeltä ja SDP:ltä, heille on puolueen toimesta tulossa uusia kuluja ilmastonsuojelun nimissä. SDP on nimittäin suhtautunut myönteisesti Sitran uuteen veroehdotukseen, jossa ansiotulojen verotusta lasketaan ja verotuksen painopistettä siirretään tasaveroihin, jotka ovat kääntäen progressiivisia ja jotka iskevät erityisesti pienituloisiin, joita eläkeläiset usein ovat.

Sitran ehdotuksen mukaan palkkaverotusta tulee keventää ja verotuksen painopistettä tulee siirtää köyhiä kurittaviin tasaveroihin, kuten autoilun kustannuksiin ja asunnon lämmitykseen. Suurin kärsijä tällaisesta verouudistuksesta on autoa tarvitseva ja maakunnissa asuva pienituloinen eläkeläinen. Suurin hyötyjä on puolestaan hyvätuloinen palkansaaja, joka asuu suuressa kaupungissa. Tämä johtuu siitä, että vähennysten jälkeen valtion tuloveroa aletaan maksaa vasta yli 30 000 euron vuosituloista, eli valtio voi käytännössä pienentää vain hyvässä asemassa olevien verotusta.

SDP:n Timo Harakka pitää Sitran uudistusta hyvänä ja jatkaa valehtelemalla, koska lupaa estää lisäkustannukset alentamalla pienituloisten veroja. Tässä hän iloisesti unohtaa edellä kerrotun, eli sen että pienituloiset eivät maksa valtiolle veroja. Näin helppoa on saavuttaa vaalivoitto Suomessa valehtelemalla.

]]>
29 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274774-sdpn-ja-antti-rinteen-vaalivoitto-tuli-valehtelun-avulla#comments Eläkeläiset köyhyys Vaalit Vappusatanen Verotus Fri, 19 Apr 2019 09:28:13 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274774-sdpn-ja-antti-rinteen-vaalivoitto-tuli-valehtelun-avulla
Tarvitaan kunnon vanhustenhoito – ei sillä rikastuneita miljonäärejä http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja <p>Suomalaiset eivät toivottavasti ole unohtaneet sitä yksityisen vanhustenhoidon rappiota, jonka media alkuvuodesta paljasti. Bisnespohjaisen vanhushoivan ongelmat kertovat nimittäin paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.<br /><br />On päässyt syntymään kestämätön yhtälö. Yhtäältä kunnat ovat hakeneet säästöjä kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluita. Samasta rahasta yksityiset sosiaali- ja sairaus tahtovat imeä mahdollisimman suuret tuotot. Vanhustenhoidossa se on johtanut haamuhoitajiin sekä hoidon, lääkityksen ja ruoan törkeisiin laiminlyönteihin, kun sote-yhtiöt ovat vetäneet kustannuksia alas.<br /><br />Samalla Suomeen on syntynyt uusi isorikkaiden joukko, joka on tehnyt sote-bisneksellä miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen pääomatulot.<br /><br />Niitä on synnyttänyt erityisesti Attendo, jonka Alavudella sijaitsevan hoivakodin viranomaiset joutuivat sulkemaan helmikuussa. Yksikössä oli tapahtunut kuusi hämärää kuolemantapausta.<br /><br />- Alkuvaiheessa tapahtuu enemmän poismenoja, kun muutto on asukkaille lisärasite, Attendon toimitusjohtaja ja pääomistaja <strong>Pertti Karjalainen</strong> kuittasi tilanteen.<br /><br />Juuri Karjalaisesta on tullut vanhusbisneksen kiistaton tulokunkku. Hän on vuosien varrella kuitannut lähes 50 miljoonan euron pääomatulot.<br /><br />Satumaisen rikastumisen taustalla on vuokralääkärifirma MedOne, jonka hän aikanaan perusti kolmen muun nuoren lääkärin <strong>Veli-Matti Riihimäen</strong>, <strong>Sami Martinkaupin</strong> ja <strong>Antti Ylikorkalan</strong> kanssa. Herrat rahastivat MedOnen myymällä siitä ensin puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille ja sittemmin toisen puoliskon Attendolle.<br /><br />Karjalainen on myös Attendon suurin henkilöomistaja, jonka osakepotin pörssiarvo on käynyt korkeimmillaan 240 miljoonassa eurossa. Helsingin Sanomien verokoneen mukaan Riihimäki ja Ylikorkala ovat tehneet vuosien saatossa lähes 30 miljoonan euron pääoma- ja ansiotulot ja Martinkauppikin miltei 19 miljoonan.<br /><br />Kohun aloittaneen Esperi Caren eroamaan joutunut toimitusjohtaja <strong>Marja Aarnio-Isohanni</strong> on saanut 8 miljoonan verotettavat pääomatulot. Palkkatulotkin ovat 580&nbsp;000 euroa vuodessa.<br /><br /><strong>Pihtailua ruoassa</strong><br />Unohtaa ei sovi myöskään Pihlajalinnan entistä varatoimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen jäsentä <strong>Leena Niemistöä</strong>, joka on saanut yli 24 miljoonan euron verotettavat pääomatulot myytyään osuutensa lääkäriyhtiö Dextrasta Pihlajalinnalle muutama vuosi sitten.<br /><br />Samanlainen tarina on Mehiläisen toimitusjohtaja <strong>Janne-Olli Järvenpäällä</strong>, kun hän myi Mediverkko-lääkärifirman Mehiläiselle. Verotiedoissa näkyvät pääomatulot olivat vuonna 2014 noin 11 miljoonaa ja viime vuoden palkkatulot 650&nbsp;000 euroa.<br /><br />Jo vuonna 2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi, että Pihjalalinnan Tampereella sijaitsevan hoitokodin työntekijät olivat jatkuvasti liittoon yhteydessä työehtosopimusten rikkomusten takia. Keskivaikeasti muistisairaille vanhuksille ei aina ollut riittävästi ruokaa. Mehiläisen kohdalla viranomaiset ovat löytäneet huomautettavaa kahdeksasta firman hoivakodista.<br /><br /><strong>Hyvinvointivaltion rakentajat ansaitsevat parempaa</strong><br />Vaalikentillä on tullut vastaan monia, jotka sanovat, että he toivovat kuolevansa ennen sitä päivää, kun joutuvat vanhustenhoitoon.<br /><br />Sellainen ei ole hyvä yhteiskunta, jossa ihmiset pelkäävät vanhuutta tai sitä uskaltaako läheisiään päästää vanhustenhoitoon. Hyvinvointivaltion rakentajapolvi ansaitsee parempaa. Me nuoremmat olemme istuneet valmiiseen pöytään, jonka he ovat kattaneet.<br /><br />Kun bisnesketut päästää kanatarhaan ja siat vatukkoon, ne toimivat tietysti vaistojensa varassa. Vastuu porttien avaamisesta yksityiselle sote-liiketoiminnalle kuuluukin poliitikoille.<br /><br />Bisnes ja osakeyhtiömuoto eivät sovi vanhustenhoitoon. Voittojen tavoittelu pitää siivota alalta pois.<br /><br />Samalla hoitoon tarvitaan lisää käsipareja. Ne tarkoittavat myös inhimillistä kosketusta. On saatava sitova, vähintään 0,7 hoitajan mitoitus yhtä vanhusta kohtaan. Tämä on minimi, jota pitää korottaa, jos hoitotarve kasvaa.<br /><br />Kuntaliiton ja sosiaalialan työnantajaliiton tiedoilla tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa.<br /><br />Valtiontaloudessa kyse ei ole isoista summista. Sillä ei saisi edes kahta täyttä hävittäjää ilmavoimille. Sillä pystyttäisiin rahoittamaan vain pieni osa niistä veronalennuksista, joita Sipilän hallitus ehti neljän vuoden aikana tehdä.<br /><br />Myös epäkohdista kertovien työntekijöiden asema pitää turvata niin, etteivät he joudu rangaistuksen kohteeksi paljastaessaan epäkohtia.<br /><br />Kyse on myös valvonnan ongelmista. Sitä ei tehdä tarpeeksi, koska ei ole valvojia. Itse olin Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa aktiivinen siinä, että jokaisessa vanhusten asumisyksikössä tehdään ylimääräinen ja ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Julkisen puolen yksiköitä ei pidä päästää yhtään vähemmällä.<br /><br />Törkeissä laiminlyönneissä myös rangaistusten pitää olla tarpeeksi raskaita. Viranomaisten pitää olla käytössään kovia toimenpiteitä kuten toimiluvan menettäminen, asumisyksikön sulkeminen, sopimusten purku, yhteisösakot ja viime kädessä rikosoikeudellinen vastuu.<br /><br />Me nuoremmat polvet olemme velkaa inhimillisen vanhuuden sille polvelle, joka rakentanut tämän yhteiskunnan. Nyt tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Myös tälle voi antaa äänen eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset eivät toivottavasti ole unohtaneet sitä yksityisen vanhustenhoidon rappiota, jonka media alkuvuodesta paljasti. Bisnespohjaisen vanhushoivan ongelmat kertovat nimittäin paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.

On päässyt syntymään kestämätön yhtälö. Yhtäältä kunnat ovat hakeneet säästöjä kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluita. Samasta rahasta yksityiset sosiaali- ja sairaus tahtovat imeä mahdollisimman suuret tuotot. Vanhustenhoidossa se on johtanut haamuhoitajiin sekä hoidon, lääkityksen ja ruoan törkeisiin laiminlyönteihin, kun sote-yhtiöt ovat vetäneet kustannuksia alas.

Samalla Suomeen on syntynyt uusi isorikkaiden joukko, joka on tehnyt sote-bisneksellä miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen pääomatulot.

Niitä on synnyttänyt erityisesti Attendo, jonka Alavudella sijaitsevan hoivakodin viranomaiset joutuivat sulkemaan helmikuussa. Yksikössä oli tapahtunut kuusi hämärää kuolemantapausta.

- Alkuvaiheessa tapahtuu enemmän poismenoja, kun muutto on asukkaille lisärasite, Attendon toimitusjohtaja ja pääomistaja Pertti Karjalainen kuittasi tilanteen.

Juuri Karjalaisesta on tullut vanhusbisneksen kiistaton tulokunkku. Hän on vuosien varrella kuitannut lähes 50 miljoonan euron pääomatulot.

Satumaisen rikastumisen taustalla on vuokralääkärifirma MedOne, jonka hän aikanaan perusti kolmen muun nuoren lääkärin Veli-Matti Riihimäen, Sami Martinkaupin ja Antti Ylikorkalan kanssa. Herrat rahastivat MedOnen myymällä siitä ensin puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille ja sittemmin toisen puoliskon Attendolle.

Karjalainen on myös Attendon suurin henkilöomistaja, jonka osakepotin pörssiarvo on käynyt korkeimmillaan 240 miljoonassa eurossa. Helsingin Sanomien verokoneen mukaan Riihimäki ja Ylikorkala ovat tehneet vuosien saatossa lähes 30 miljoonan euron pääoma- ja ansiotulot ja Martinkauppikin miltei 19 miljoonan.

Kohun aloittaneen Esperi Caren eroamaan joutunut toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni on saanut 8 miljoonan verotettavat pääomatulot. Palkkatulotkin ovat 580 000 euroa vuodessa.

Pihtailua ruoassa
Unohtaa ei sovi myöskään Pihlajalinnan entistä varatoimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen jäsentä Leena Niemistöä, joka on saanut yli 24 miljoonan euron verotettavat pääomatulot myytyään osuutensa lääkäriyhtiö Dextrasta Pihlajalinnalle muutama vuosi sitten.

Samanlainen tarina on Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpäällä, kun hän myi Mediverkko-lääkärifirman Mehiläiselle. Verotiedoissa näkyvät pääomatulot olivat vuonna 2014 noin 11 miljoonaa ja viime vuoden palkkatulot 650 000 euroa.

Jo vuonna 2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi, että Pihjalalinnan Tampereella sijaitsevan hoitokodin työntekijät olivat jatkuvasti liittoon yhteydessä työehtosopimusten rikkomusten takia. Keskivaikeasti muistisairaille vanhuksille ei aina ollut riittävästi ruokaa. Mehiläisen kohdalla viranomaiset ovat löytäneet huomautettavaa kahdeksasta firman hoivakodista.

Hyvinvointivaltion rakentajat ansaitsevat parempaa
Vaalikentillä on tullut vastaan monia, jotka sanovat, että he toivovat kuolevansa ennen sitä päivää, kun joutuvat vanhustenhoitoon.

Sellainen ei ole hyvä yhteiskunta, jossa ihmiset pelkäävät vanhuutta tai sitä uskaltaako läheisiään päästää vanhustenhoitoon. Hyvinvointivaltion rakentajapolvi ansaitsee parempaa. Me nuoremmat olemme istuneet valmiiseen pöytään, jonka he ovat kattaneet.

Kun bisnesketut päästää kanatarhaan ja siat vatukkoon, ne toimivat tietysti vaistojensa varassa. Vastuu porttien avaamisesta yksityiselle sote-liiketoiminnalle kuuluukin poliitikoille.

Bisnes ja osakeyhtiömuoto eivät sovi vanhustenhoitoon. Voittojen tavoittelu pitää siivota alalta pois.

Samalla hoitoon tarvitaan lisää käsipareja. Ne tarkoittavat myös inhimillistä kosketusta. On saatava sitova, vähintään 0,7 hoitajan mitoitus yhtä vanhusta kohtaan. Tämä on minimi, jota pitää korottaa, jos hoitotarve kasvaa.

Kuntaliiton ja sosiaalialan työnantajaliiton tiedoilla tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa.

Valtiontaloudessa kyse ei ole isoista summista. Sillä ei saisi edes kahta täyttä hävittäjää ilmavoimille. Sillä pystyttäisiin rahoittamaan vain pieni osa niistä veronalennuksista, joita Sipilän hallitus ehti neljän vuoden aikana tehdä.

Myös epäkohdista kertovien työntekijöiden asema pitää turvata niin, etteivät he joudu rangaistuksen kohteeksi paljastaessaan epäkohtia.

Kyse on myös valvonnan ongelmista. Sitä ei tehdä tarpeeksi, koska ei ole valvojia. Itse olin Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa aktiivinen siinä, että jokaisessa vanhusten asumisyksikössä tehdään ylimääräinen ja ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Julkisen puolen yksiköitä ei pidä päästää yhtään vähemmällä.

Törkeissä laiminlyönneissä myös rangaistusten pitää olla tarpeeksi raskaita. Viranomaisten pitää olla käytössään kovia toimenpiteitä kuten toimiluvan menettäminen, asumisyksikön sulkeminen, sopimusten purku, yhteisösakot ja viime kädessä rikosoikeudellinen vastuu.

Me nuoremmat polvet olemme velkaa inhimillisen vanhuuden sille polvelle, joka rakentanut tämän yhteiskunnan. Nyt tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Myös tälle voi antaa äänen eduskuntavaaleissa.

]]>
1 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja#comments 2019 eduskuntavaalit Eläkeläiset Sote vanhustenhoito Fri, 12 Apr 2019 13:33:32 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja
Eläkeläisille luvataan takuuhinnat asunnonmyyntiin, mitä miljoonalle sinkulle? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274184-elakelaisille-korvattaisiin-asunnon-myyntitappio <p><strong>Eläkeläisille ja lapsiperheille on satanut mannaa taivaasta puoluejohtajien puheissa. Britanniassa yksin&nbsp;asuvien kotitalouksien osuus kaikista on päälle 30 %:a, Yhdysvalloissa alle 30 %:a. EU-maiden keskiarvo on 33 %:a. Suomessa se on yli 40 %:a. 350 000 yksineläjää elää köyhyysrajan alla. Heitä puolueet eivät edes mainitse näissä vaaleissa. </strong></p><p>&quot;Täytyy nopealla aikavälillä näiden ikäihmisten jotka on tehnyt kymmeniä vuosia töitä, maksanut sen asunnon, joka on menettänyt arvonsa, niiden ihmisten mahdollisuus päästä palveluiden piiriin on kiinni siitä, että asunnolle tulee joku arvo. Ja se täytyy yhteiskunnan auttaa siinä&quot;.</p><p>Havahduin keskiviikkoista MTV3:n vaalikeskustelua katsoessani, kun SDP:n puheenjohtaja <strong>Antti Rinne</strong> laukaisi&nbsp; <a href="http://suomenkuvalehti.fi/vuorikoski/elakelaisten-aanet-keinolla-milla-hyvansa-rinteen-ja-essayahin-avausten-hintalaput-ehtii-laskea-vaalien-jalkeenkin/">tällaisen esityksen.</a> Ja vielä &quot;nopealla aikataululla&quot;.</p><p>Mitä? Valtion pitäisi tukea asunnonomistajia korvaamalla aidoilla euroilla virtuaalisen rahan, jonka he menettävät myydessään vanhan asuntonsa tappiolla ja ostaessaan uuden omistusasunnon, jonka heidän omaisensa perivät?</p><p>Rinteen ajatus sai kannatusta muilta puoluejohtajilta kunnes kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpo</strong> parahti &quot;vähän nyt realismia, ei valtio voi alkaa 3 miljoonan ihmisen asuntoja lunastamaan&quot;.</p><p>Ilma on ollut sakeana puoluejohtajien lupauksia lisärahasta eläkeläisille ja lapsiperheille näissä vaaleissa. Ehdottomasti eniten euroja vaalikarjan kaukaloon on heitellyt SDP:n Rinne, mutta muut puolueet tulevat hyvänä kakkosena.</p><p>&quot;100 euroa käteen kaikille alle 1400 euroa kuukaudessa tienaaville eläkeläisille (Antti Rinne)&quot;. &quot;Eläkkeiden verotus saatava samalle viivalle palkanveron kanssa (Antti Rinne)&quot;. &quot;Harrastustakuu lapsiperheille ja eläkeläisille (Antti Rinne)&quot;. &quot;Pitkäaikaistyöttömät hoitamaan ikääntyneiden eläkeläisten kauppa-asiat (Antti Rinne)&quot;. &quot;Korotus yksinhuoltajien lapsilisään (Li Andersson)&quot;. &quot;Korotus takuueläkkeseen (Petteri Orpo)&quot;. &quot;Eläkeläisille säännölliset ilmaiset terveystarkastukset (Juha Sipilä)&quot;. &quot;Jokaiselle ikääntyneelle eläkeläiselle taataan lämmin ateria päivässä (Juha Sipilä)&quot;. &quot;Korotus takuueläkkeeseen (Juha Sipilä)&quot;.&nbsp; &quot;Lapsilisät, vauvaraha, lapsitonni (Sari Essayah)&rdquo;.</p><p>Torstaina Ylen vaalikeskustelussa <strong>Juha Sipilä </strong>meni eläkeläislupauksissa jo niin sekaisin, että lupasi &rdquo;vähentää eläketulovähennystä&rdquo;, jonka kollegat nopsasti korjasivat &rdquo;lisätä&rdquo;. <strong>Jari Sarasvuo </strong>uudelleentwiittasi keskustelun aikana ekonomisti <strong>Heikki Pursiaisen </strong>twiitin &quot;Antti Rinne puhuu eläkkeistä silloinkin kun kyse on lapsista&quot;.</p><p><strong>Joka kolmas yksineläjä elää köyhyysrajan alla, myös töissä olevilla on toimeentulo-ongelmia</strong></p><p>Suomessa on yli miljoona yksin elävää ihmistä ja heistä 800 000 on työikäisiä kansalaisia. Heillä on selkeästi muuta väestöä enemmän toimeentulo-ongelmia. Silti en ole näissä vaaleissa kuullut enkä lukenut yhdestäkään puoluejohtajien keskustelusta tai haastattelusta, jossa olisi edes pohdittu yksin elävien asemaa saati esitetty politiikkatoimia.</p><p>Yli 40 prosenttia kotitalouksistamme on yksin elävien kotitalouksia. Kaupungeissa osuus on tätäkin suurempi. Esimerkiksi Helsingissä 60 prosenttia talouksista on sinkkutalouksia.</p><p>Keskimäärin yksineläjän vuosimenot ovat <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001687068.html?=&amp;n=21#commentsHere"><u>20 366 euroa,&nbsp;kun samaan tuloluokkaan kuuluva pariskunta selviää yhdessä 25 094 euron menoilla.</u></a></p><p>Tilastokeskus<a href="http://vaestotiede.wordpress.com/2015/03/19/yksinelaminen-suomessa/"> selvitti vuonna 2012 </a>kuinka paljon työssä käyville yksineläville ja pariskunnille jää käteen. Keskiarvotuloja vertailemalla selvisi, että pariskunnan euro on yksinelävän 25 senttiä. 35-65-vuotiaissa pariskunnan euro vastaa yksinelävän 34:ää senttiä.</p><p>Puolet asumistuesta menee yksin asuville.</p><p>Joka kolmas yksineläjä <a href="https://vaestotiede.wordpress.com/2015/03/19/yksinelaminen-suomessa/"><u>joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella</u></a>. EU:ssa keskimäärin joka neljäs yksieläjä on köyhyysrajan alla.</p><p>Yli 2/3 toimeentulotukea saavista kotitalouksista on yksin elävien talouksia. Esimerkiksi turkulaisten saamasta toimeentulotuesta puolet menee yksin eläville miehille. Joka kolmas turkulainen on yksin elävä.</p><p>Yksinasuvien miesten <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-yksinaisten-valtakunta/8b506bf0-5507-3c3d-852c-449a360f32f9">kuolleisuus</a> on kolminkertainen ja naisten kaksinkertainen verrattuna naimisissa oleviin.</p><p><a href="https://www.stat.fi/til/asas/2016/asas_2016_2017-05-22_tie_001_fi.html"><u>Valtaosa työikäisistä yksineläjistä on miehiä</u></a>. Heitä on noin 400 000. Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa&nbsp;20 vuodessa.</p><p><strong>Rinne lupasi hallituksessa muttei tehnyt mitään </strong></p><p>Viime vaalien alla elokuussa 2014 SDP:n silloinen valtiovarainministeri Rinne ja koko sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä nostivat voimakkaasti esiin yksinelävien aseman Suomessa ja vaativat heidän <a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/663248/Sdp+haluaa+selvityksen+yksinelajien+tilanteesta"><u>ongelmiensa selvittämistä pikaisesti</u></a>. Rinne lupasi, että &quot;yksinasuvien tilanne nostetaan keskusteluun budjettiriihen yhteydessä&quot;, &quot;vielä tällä vaalikaudella selvityksen siitä, miten yksinelävien asema voidaan huomioida esimerkiksi lainsäädännössä ja maksupolitiikassa&quot; ja painotti vielä päälle &quot;nykyinen hallituskin voi tehdä vielä jotain, sillä lakiesityksiä voi viedä eduskuntaan marraskuun loppuun asti&quot;.</p><p>Ei nostanut, ei selvittänyt, ei tehnyt lakiesityksiä.</p><p>Rinne toki totesi elokuussa myös, että &quot;realistisempaa on kuitenkin yrittää tehdä pohjatyötä seuraavaa hallitusta varten&quot;. Muttei SDP senkään eteen mitään tehnyt.</p><p><strong>Sipilä lupasi ja selvitti muttei tehnyt</strong></p><p>Keskusta teki viime eduskuntavaaleihin jopa <a href="https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Keskustan-politiikkalinjaukset-2011-2015/Yksi-on-yhta-paljon-kuin-kaksi"><u>kokonaisen ohjelman</u></a> yksin elävien aseman parantamisesta.&nbsp;Ohjelman laatimista johti Juha Sipilän<strong> </strong>hallituksessa myöhemmin peruspalveluministerin salkun saanut <strong>Juha Rehula</strong>.</p><p>&quot;Keskusta haluaa nostaa yksineläjien väestöryhmän vahvemmin esiin päätöksenteossa sekä muistuttaa yksineläjien joukon moninaisuudesta&quot;, puolueen ohjelmassa linjattiin.</p><p>&quot;Suomalaisen köyhyyden vähentäminen edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä yksineläviin&quot;. &quot;Yksin eläminen on merkittävä köyhyysriski, minkä nujertamiseksi perusturvan vahvistaminen ja työllisyyden edistäminen ovat tehokkaita ratkaisuja. Lisäksi Keskusta haluaa välttää sellaisia veroja, jotka kohdistuvat yksilön sijasta kotitalouteen&quot;.</p><p>Ohjelmassaan Keskusta esitti, että &quot;verotuksen työasuntovähennysoikeus laajennettaisiin koskemaan myös yhden hengen talouksia&quot;.</p><p>Ei ole laajennettu. Vähennykseen ovat oikeutettuja yhä vain he, joilla kotipaikkakunnalle jää asumaan puoliso tai alaikäinen lapsi.</p><p>Ohjelmassaan Keskusta esitti, että &quot;voisiko perintöverotusta muuttaa siten, että yksinelävällä olisi mahdollisuus testamentata varallisuuttaan läheiselleen erityisellä perusteella samalla perintöveroprosentilla kuin lasten ja puolison osalta on nyt mahdollista&quot;.</p><p>Ei ole selvitetty. Ei ole muutettu.</p><p>Lisäksi Keskusta lupasi hallitukseen päästessään &quot;selvittää mahdollisuudet luoda takuueläkkeeseen yksineläjien korotusosa&quot;. Ei ole kuulunut.</p><p><strong>Selvitys sentään tehtiin, mutta lukiko sitä kukaan</strong></p><p>Yksin eläminen ei sinänsä ole köyhyysriski, mutta yksineläjä on haavoittuvampi kuin parisuhteessa tai perheen kanssa elävä.<strong> </strong>Yksinelävällä taloudellinen riski kohdistuu 100-prosenttisesti yhteen ihmiseen.Turvaverkko on olematon, jos yksinelävä jää työttömäksi tai sairastuu.</p><p>Yksineläjien köyhyyttä voidaan poistaa tehokkaasti: nostamalla perusturvaa kuten työmarkkinatukea, työttömän peruspäivärahaa ja takuueläkettä.</p><p>Helppo ja nopea tapa olisi työttömyysetuuden verotuksen laskeminen palkkatulon verotuksen tasolle. Esimerkiksi suhdanteen mukaan, määräaikaisesti&nbsp;korkean työttömyyden aikana.</p><p>Uudistus olisi valtiolle kustannusneutraali, sillä se mikä pienestä työttömyysetuudesta verotetaan joudutaan joka tapauksessa palauttamaan asumistukena ja toimeentulotukena. Hölmöläisten hommaa.</p><p>Työttömyysetuutta verotetaan nyt 2-kertaisesti vastaavaan palkkatuloon verrattuna. <a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/171723-tyottoman-veroprosentti-ihmetyttaa-jopa-kansanedustajia-jotain-pielessa-jos-ihmiset">Suuri osa kansanedustajista ei edes tiedä </a>verottavansa työttömiä 2-kertaisesti.</p><p>Näinhän poliitikot julistavat eläketulon kohdalla: he haluavat nostaa eläketulovähennyksen lähelle palkkatulovähennystä.</p><p>Hyvinvointisosiologian <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-yksinaisten-valtakunta/8b506bf0-5507-3c3d-852c-449a360f32f9">professori <strong>Juho Saari </strong>on sanonut</a>:&nbsp;&rdquo;Meiltä puuttuu yhden ihmisen kotitalouden politiikka. Sosiaaliturvajärjestelmämme perustuu ajatukseen kahdesta henkilöstä samassa kotitaloudessa&rdquo;</p><p>Hänen mukaansa Suomessa tuetaan voimakkaasti perheitä suhteessa yksinasuviin. Tyyppiesimerkki tästä on kotitalousvähennys, joka syrjii asumismuotoja ja kohdistuu suurituloisille ihmisille. Lisäksi se suosii kahden tulonsaajan kotitalouksia, sillä puolisoista molemmat voivat vähentää sen verotuksestaan täysimääräisenä.</p><p>Sipilän hallituksen ohjelmassa sovittiin yksinelävien huomioimisesta hallitusohjelmassa. Selvitys tehtiin hallituskauden jälkipuoliskolla ja se <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161168/66-2018-YSI-loppuraportti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">julkaistiin viime marraskuussa</a>. Ovatkohan Juha Sipilä ja Antti Rinne lukeneet sen?</p><p>Selvityksessä esitetään varovaisesti muutamia toimia:</p><p>1. Yksin asutaan muita paljon useammin vuokralla, mutta verotus suosii tällä hetkellä omistusasumista vuokra-asumiseen nähden. Omistusasumisen verotuksen kiristäminen tai yksityisen vuokra-asumisen verotuksen keventäminen pienentäisi yksinasuvien asumiskustannuksia suhteessa muiden kotitalouksien asumiskustannuksiin ja siirtäisi suuremman osan verotaakasta muille kuin yksinasuville.</p><p>2. Aikuissosiaalityössä voisi olla yksinasuvien haasteita erityisesti tuntevia asiakaspalvelijoita. Tämä voisi helpottaa myös usein toistuvaa tunnetta siitä, että yksinasuvien ongelmia ei ymmärretä.</p><p>3. Toimeentulon osalta parhaiten yksinasuvien (kuin muidenkin) köyhyyteen vaikuttaisi ensisijaisten etujen parantaminen. Jossain tilanteessa etuudet ovat tällä hetkellä paremmat erikseen kuin yhdessä asuville.</p><p><strong>Puolueilla</strong> <strong>vähän villoja näissä vaaleissa</strong></p><p>Peruspalveluministeri <strong>Annika Saarikko </strong>on <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-yksinaisten-valtakunta/8b506bf0-5507-3c3d-852c-449a360f32f9">todennut</a> aika hyvin:<strong> &quot;</strong>Yksinasujilla ei ole omaa vahvaa etujärjestöä, eivätkä he muutenkaan pidä meteliä itsestään. Harva haluaa profiloida itsensä yksinasujaksi&rdquo;.</p><p>Tiheälläkään kammalla ei puolueiden ohjelmista&nbsp;löydy lupauksia, joiden voi tulkita vaikuttavan yksin asuvilla tunnistettuihin ongelmiin.</p><p>SDP lupaa ohjelman, jolla asunnottomuus poistetaan 2020 -luvulla. Vasemmistoliitto lupaa &quot;poistaa asunnottomuuden turvaamalla lailla jokaiselle oikeuden turvalliseen ja kohtuuhintaiseen asunnon&quot;.</p><p>Valitettavasti en voi antaa näille lupauksille arvoa. Jo vuosikymmeniä usealla hallituksella on ollut tavotteita ja ohjelmia asunnottomuuden poistamiseksi. Juuri mitään ei ole saavutettu. Keskeinen ongelma on, että asunnottomuutta voivat politiikalla ehkäistä kunnat, ei valtio. Ja jotkin kunnat toimivat, toiset eivät tee mitään.</p><p>Astetta uskottavampi on Vasemmistoliiton lupaus &quot;alentaa asumisen hintaa neljän vuoden määräaikaisella vuokrankorotusjarrulla, joka hillitsee asumisen hinnan nousua kasvukeskuksissa&quot;. Saksassa on tämäntyyppinen järjestelmä. Suomessa se poistaisi tehokkaasti yksin elävien ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eläkeläisille ja lapsiperheille on satanut mannaa taivaasta puoluejohtajien puheissa. Britanniassa yksin asuvien kotitalouksien osuus kaikista on päälle 30 %:a, Yhdysvalloissa alle 30 %:a. EU-maiden keskiarvo on 33 %:a. Suomessa se on yli 40 %:a. 350 000 yksineläjää elää köyhyysrajan alla. Heitä puolueet eivät edes mainitse näissä vaaleissa.

"Täytyy nopealla aikavälillä näiden ikäihmisten jotka on tehnyt kymmeniä vuosia töitä, maksanut sen asunnon, joka on menettänyt arvonsa, niiden ihmisten mahdollisuus päästä palveluiden piiriin on kiinni siitä, että asunnolle tulee joku arvo. Ja se täytyy yhteiskunnan auttaa siinä".

Havahduin keskiviikkoista MTV3:n vaalikeskustelua katsoessani, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne laukaisi  tällaisen esityksen. Ja vielä "nopealla aikataululla".

Mitä? Valtion pitäisi tukea asunnonomistajia korvaamalla aidoilla euroilla virtuaalisen rahan, jonka he menettävät myydessään vanhan asuntonsa tappiolla ja ostaessaan uuden omistusasunnon, jonka heidän omaisensa perivät?

Rinteen ajatus sai kannatusta muilta puoluejohtajilta kunnes kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo parahti "vähän nyt realismia, ei valtio voi alkaa 3 miljoonan ihmisen asuntoja lunastamaan".

Ilma on ollut sakeana puoluejohtajien lupauksia lisärahasta eläkeläisille ja lapsiperheille näissä vaaleissa. Ehdottomasti eniten euroja vaalikarjan kaukaloon on heitellyt SDP:n Rinne, mutta muut puolueet tulevat hyvänä kakkosena.

"100 euroa käteen kaikille alle 1400 euroa kuukaudessa tienaaville eläkeläisille (Antti Rinne)". "Eläkkeiden verotus saatava samalle viivalle palkanveron kanssa (Antti Rinne)". "Harrastustakuu lapsiperheille ja eläkeläisille (Antti Rinne)". "Pitkäaikaistyöttömät hoitamaan ikääntyneiden eläkeläisten kauppa-asiat (Antti Rinne)". "Korotus yksinhuoltajien lapsilisään (Li Andersson)". "Korotus takuueläkkeseen (Petteri Orpo)". "Eläkeläisille säännölliset ilmaiset terveystarkastukset (Juha Sipilä)". "Jokaiselle ikääntyneelle eläkeläiselle taataan lämmin ateria päivässä (Juha Sipilä)". "Korotus takuueläkkeeseen (Juha Sipilä)".  "Lapsilisät, vauvaraha, lapsitonni (Sari Essayah)”.

Torstaina Ylen vaalikeskustelussa Juha Sipilä meni eläkeläislupauksissa jo niin sekaisin, että lupasi ”vähentää eläketulovähennystä”, jonka kollegat nopsasti korjasivat ”lisätä”. Jari Sarasvuo uudelleentwiittasi keskustelun aikana ekonomisti Heikki Pursiaisen twiitin "Antti Rinne puhuu eläkkeistä silloinkin kun kyse on lapsista".

Joka kolmas yksineläjä elää köyhyysrajan alla, myös töissä olevilla on toimeentulo-ongelmia

Suomessa on yli miljoona yksin elävää ihmistä ja heistä 800 000 on työikäisiä kansalaisia. Heillä on selkeästi muuta väestöä enemmän toimeentulo-ongelmia. Silti en ole näissä vaaleissa kuullut enkä lukenut yhdestäkään puoluejohtajien keskustelusta tai haastattelusta, jossa olisi edes pohdittu yksin elävien asemaa saati esitetty politiikkatoimia.

Yli 40 prosenttia kotitalouksistamme on yksin elävien kotitalouksia. Kaupungeissa osuus on tätäkin suurempi. Esimerkiksi Helsingissä 60 prosenttia talouksista on sinkkutalouksia.

Keskimäärin yksineläjän vuosimenot ovat 20 366 euroa, kun samaan tuloluokkaan kuuluva pariskunta selviää yhdessä 25 094 euron menoilla.

Tilastokeskus selvitti vuonna 2012 kuinka paljon työssä käyville yksineläville ja pariskunnille jää käteen. Keskiarvotuloja vertailemalla selvisi, että pariskunnan euro on yksinelävän 25 senttiä. 35-65-vuotiaissa pariskunnan euro vastaa yksinelävän 34:ää senttiä.

Puolet asumistuesta menee yksin asuville.

Joka kolmas yksineläjä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. EU:ssa keskimäärin joka neljäs yksieläjä on köyhyysrajan alla.

Yli 2/3 toimeentulotukea saavista kotitalouksista on yksin elävien talouksia. Esimerkiksi turkulaisten saamasta toimeentulotuesta puolet menee yksin eläville miehille. Joka kolmas turkulainen on yksin elävä.

Yksinasuvien miesten kuolleisuus on kolminkertainen ja naisten kaksinkertainen verrattuna naimisissa oleviin.

Valtaosa työikäisistä yksineläjistä on miehiä. Heitä on noin 400 000. Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa 20 vuodessa.

Rinne lupasi hallituksessa muttei tehnyt mitään

Viime vaalien alla elokuussa 2014 SDP:n silloinen valtiovarainministeri Rinne ja koko sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä nostivat voimakkaasti esiin yksinelävien aseman Suomessa ja vaativat heidän ongelmiensa selvittämistä pikaisesti. Rinne lupasi, että "yksinasuvien tilanne nostetaan keskusteluun budjettiriihen yhteydessä", "vielä tällä vaalikaudella selvityksen siitä, miten yksinelävien asema voidaan huomioida esimerkiksi lainsäädännössä ja maksupolitiikassa" ja painotti vielä päälle "nykyinen hallituskin voi tehdä vielä jotain, sillä lakiesityksiä voi viedä eduskuntaan marraskuun loppuun asti".

Ei nostanut, ei selvittänyt, ei tehnyt lakiesityksiä.

Rinne toki totesi elokuussa myös, että "realistisempaa on kuitenkin yrittää tehdä pohjatyötä seuraavaa hallitusta varten". Muttei SDP senkään eteen mitään tehnyt.

Sipilä lupasi ja selvitti muttei tehnyt

Keskusta teki viime eduskuntavaaleihin jopa kokonaisen ohjelman yksin elävien aseman parantamisesta. Ohjelman laatimista johti Juha Sipilän hallituksessa myöhemmin peruspalveluministerin salkun saanut Juha Rehula.

"Keskusta haluaa nostaa yksineläjien väestöryhmän vahvemmin esiin päätöksenteossa sekä muistuttaa yksineläjien joukon moninaisuudesta", puolueen ohjelmassa linjattiin.

"Suomalaisen köyhyyden vähentäminen edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä yksineläviin". "Yksin eläminen on merkittävä köyhyysriski, minkä nujertamiseksi perusturvan vahvistaminen ja työllisyyden edistäminen ovat tehokkaita ratkaisuja. Lisäksi Keskusta haluaa välttää sellaisia veroja, jotka kohdistuvat yksilön sijasta kotitalouteen".

Ohjelmassaan Keskusta esitti, että "verotuksen työasuntovähennysoikeus laajennettaisiin koskemaan myös yhden hengen talouksia".

Ei ole laajennettu. Vähennykseen ovat oikeutettuja yhä vain he, joilla kotipaikkakunnalle jää asumaan puoliso tai alaikäinen lapsi.

Ohjelmassaan Keskusta esitti, että "voisiko perintöverotusta muuttaa siten, että yksinelävällä olisi mahdollisuus testamentata varallisuuttaan läheiselleen erityisellä perusteella samalla perintöveroprosentilla kuin lasten ja puolison osalta on nyt mahdollista".

Ei ole selvitetty. Ei ole muutettu.

Lisäksi Keskusta lupasi hallitukseen päästessään "selvittää mahdollisuudet luoda takuueläkkeeseen yksineläjien korotusosa". Ei ole kuulunut.

Selvitys sentään tehtiin, mutta lukiko sitä kukaan

Yksin eläminen ei sinänsä ole köyhyysriski, mutta yksineläjä on haavoittuvampi kuin parisuhteessa tai perheen kanssa elävä. Yksinelävällä taloudellinen riski kohdistuu 100-prosenttisesti yhteen ihmiseen.Turvaverkko on olematon, jos yksinelävä jää työttömäksi tai sairastuu.

Yksineläjien köyhyyttä voidaan poistaa tehokkaasti: nostamalla perusturvaa kuten työmarkkinatukea, työttömän peruspäivärahaa ja takuueläkettä.

Helppo ja nopea tapa olisi työttömyysetuuden verotuksen laskeminen palkkatulon verotuksen tasolle. Esimerkiksi suhdanteen mukaan, määräaikaisesti korkean työttömyyden aikana.

Uudistus olisi valtiolle kustannusneutraali, sillä se mikä pienestä työttömyysetuudesta verotetaan joudutaan joka tapauksessa palauttamaan asumistukena ja toimeentulotukena. Hölmöläisten hommaa.

Työttömyysetuutta verotetaan nyt 2-kertaisesti vastaavaan palkkatuloon verrattuna. Suuri osa kansanedustajista ei edes tiedä verottavansa työttömiä 2-kertaisesti.

Näinhän poliitikot julistavat eläketulon kohdalla: he haluavat nostaa eläketulovähennyksen lähelle palkkatulovähennystä.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari on sanonut: ”Meiltä puuttuu yhden ihmisen kotitalouden politiikka. Sosiaaliturvajärjestelmämme perustuu ajatukseen kahdesta henkilöstä samassa kotitaloudessa”

Hänen mukaansa Suomessa tuetaan voimakkaasti perheitä suhteessa yksinasuviin. Tyyppiesimerkki tästä on kotitalousvähennys, joka syrjii asumismuotoja ja kohdistuu suurituloisille ihmisille. Lisäksi se suosii kahden tulonsaajan kotitalouksia, sillä puolisoista molemmat voivat vähentää sen verotuksestaan täysimääräisenä.

Sipilän hallituksen ohjelmassa sovittiin yksinelävien huomioimisesta hallitusohjelmassa. Selvitys tehtiin hallituskauden jälkipuoliskolla ja se julkaistiin viime marraskuussa. Ovatkohan Juha Sipilä ja Antti Rinne lukeneet sen?

Selvityksessä esitetään varovaisesti muutamia toimia:

1. Yksin asutaan muita paljon useammin vuokralla, mutta verotus suosii tällä hetkellä omistusasumista vuokra-asumiseen nähden. Omistusasumisen verotuksen kiristäminen tai yksityisen vuokra-asumisen verotuksen keventäminen pienentäisi yksinasuvien asumiskustannuksia suhteessa muiden kotitalouksien asumiskustannuksiin ja siirtäisi suuremman osan verotaakasta muille kuin yksinasuville.

2. Aikuissosiaalityössä voisi olla yksinasuvien haasteita erityisesti tuntevia asiakaspalvelijoita. Tämä voisi helpottaa myös usein toistuvaa tunnetta siitä, että yksinasuvien ongelmia ei ymmärretä.

3. Toimeentulon osalta parhaiten yksinasuvien (kuin muidenkin) köyhyyteen vaikuttaisi ensisijaisten etujen parantaminen. Jossain tilanteessa etuudet ovat tällä hetkellä paremmat erikseen kuin yhdessä asuville.

Puolueilla vähän villoja näissä vaaleissa

Peruspalveluministeri Annika Saarikko on todennut aika hyvin: "Yksinasujilla ei ole omaa vahvaa etujärjestöä, eivätkä he muutenkaan pidä meteliä itsestään. Harva haluaa profiloida itsensä yksinasujaksi”.

Tiheälläkään kammalla ei puolueiden ohjelmista löydy lupauksia, joiden voi tulkita vaikuttavan yksin asuvilla tunnistettuihin ongelmiin.

SDP lupaa ohjelman, jolla asunnottomuus poistetaan 2020 -luvulla. Vasemmistoliitto lupaa "poistaa asunnottomuuden turvaamalla lailla jokaiselle oikeuden turvalliseen ja kohtuuhintaiseen asunnon".

Valitettavasti en voi antaa näille lupauksille arvoa. Jo vuosikymmeniä usealla hallituksella on ollut tavotteita ja ohjelmia asunnottomuuden poistamiseksi. Juuri mitään ei ole saavutettu. Keskeinen ongelma on, että asunnottomuutta voivat politiikalla ehkäistä kunnat, ei valtio. Ja jotkin kunnat toimivat, toiset eivät tee mitään.

Astetta uskottavampi on Vasemmistoliiton lupaus "alentaa asumisen hintaa neljän vuoden määräaikaisella vuokrankorotusjarrulla, joka hillitsee asumisen hinnan nousua kasvukeskuksissa". Saksassa on tämäntyyppinen järjestelmä. Suomessa se poistaisi tehokkaasti yksin elävien ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa.

 

 

 

 

 

]]>
1 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274184-elakelaisille-korvattaisiin-asunnon-myyntitappio#comments 2019 eduskuntavaalit Eläkeläiset Politiikka SDP Yksin asuvat Fri, 12 Apr 2019 09:15:56 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274184-elakelaisille-korvattaisiin-asunnon-myyntitappio
Eläkeläisten köyhyyden poistamiseen on keinoja http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273875-elakelaisten-koyhyyden-poistamiseen-on-keinoja <p>Työssäni ikääntyneiden kotihoidossa olen kohdannut paljon pienituloisia eläkeläisiä. Useamman kohdalla pienituloisuus tarkoittaa valintaa ruoan tai lääkkeiden välillä. Usein lääkkeet jäävät ostamatta, mutta joskus toisinkin päin. Kummassakin tapauksessa lopputulos on huono.</p><p>Lähes kymmenellä prosentilla eläkeläisistä on vakavia toimeentulon ongelmia, eikä heille välttämättä jää lainkaan rahaa käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen. Kyseessä on suuri inhimillinen ongelma, johon on puututtava toden teolla.</p><p>Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat paitsi eläkkeet, myös verotus, erilaiset tuet, palvelut ja yleinen asumisen ja tavaroiden hintakehitys. Toimeentulon parantamiseksi onkin käytettävä kaikkia näitä keinoja.</p><p>Eläkkeiden osalta tiedän, että suuri määrä eläkeläisiä toivoo eläkeindeksin muutosta niin sanotusta taitetusta eläkeindeksistä takaisin 50/50-indeksiin, jossa puolet indeksikorotuksesta määräytyisi hintojen ja puolet palkkojen nousun mukaisesti. Näyttää kuitenkin siltä, että indeksin muuttaminen on poliittisesti niin vaikeaa, että sitä ei pystytä tekemään.</p><p>Eläkejärjestelmä on rakennettu monimutkaiseksi ja kyse on myös sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. SDP haluaa kuitenkin selvittää vaihtoehtoja indeksien kehittämiseen siten, että ne paremmin vastaavat pienituloisten eläkeläisten tarpeisiin.</p><p>Ensisijaisesti nyt on lähdettävä ratkaisemaan pienituloisten eläkeläisten tilannetta nostamalla alle 1400 euroa takuu-, kansan- ja osittaista työeläkettä saavien eläkettä 100 eurolla. Koko summaa ei pystytä nostamaan yhdellä kertaa, mutta suurin osa toivottavasti jo seuraavan hallituskauden aikana. Toki talouden suhdanteet vaikuttavat tähän.</p><p>Eläkeindeksejä ei tule myöskään jäädyttää, sillä se aiheuttaa vain sen, että entistä suurempi osa eläkeläisistä tipahtaa köyhyysrajalle ja sen ali. Eläkeläisten ostovoimasta on pidettävä huolta.</p><p>Muita keinoja eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi ovat mm. terveyskeskuksen hoitaja- ja lääkärikäyntien maksuttomuus, asumispalveluiden maksuperusteiden yhdenmukaistaminen ja säätäminen maksimissaan 85 %:iin tuloista sekä erilaisten maksukattojen yhdistäminen ja kohtuullistaminen. On myös selvitettävä kotitalousvähennyksen muutos niin, että pienituloisetkin voisivat saada osansa siitä. Samoin on kehitettävä asumistukea ja korjattava alle takuueläkettä saavien tilanne (mm. varhennettua sopeutumiseläkettä tietyllä aikavälillä saaneet).</p><p>Suomi voi olla eläkeläisköyhyyden poistamisessa suunnannäyttäjä, jos vain tahtoa löytyy.</p><p>Sirkku Hildén</p><p>Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas (sd.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työssäni ikääntyneiden kotihoidossa olen kohdannut paljon pienituloisia eläkeläisiä. Useamman kohdalla pienituloisuus tarkoittaa valintaa ruoan tai lääkkeiden välillä. Usein lääkkeet jäävät ostamatta, mutta joskus toisinkin päin. Kummassakin tapauksessa lopputulos on huono.

Lähes kymmenellä prosentilla eläkeläisistä on vakavia toimeentulon ongelmia, eikä heille välttämättä jää lainkaan rahaa käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen. Kyseessä on suuri inhimillinen ongelma, johon on puututtava toden teolla.

Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat paitsi eläkkeet, myös verotus, erilaiset tuet, palvelut ja yleinen asumisen ja tavaroiden hintakehitys. Toimeentulon parantamiseksi onkin käytettävä kaikkia näitä keinoja.

Eläkkeiden osalta tiedän, että suuri määrä eläkeläisiä toivoo eläkeindeksin muutosta niin sanotusta taitetusta eläkeindeksistä takaisin 50/50-indeksiin, jossa puolet indeksikorotuksesta määräytyisi hintojen ja puolet palkkojen nousun mukaisesti. Näyttää kuitenkin siltä, että indeksin muuttaminen on poliittisesti niin vaikeaa, että sitä ei pystytä tekemään.

Eläkejärjestelmä on rakennettu monimutkaiseksi ja kyse on myös sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. SDP haluaa kuitenkin selvittää vaihtoehtoja indeksien kehittämiseen siten, että ne paremmin vastaavat pienituloisten eläkeläisten tarpeisiin.

Ensisijaisesti nyt on lähdettävä ratkaisemaan pienituloisten eläkeläisten tilannetta nostamalla alle 1400 euroa takuu-, kansan- ja osittaista työeläkettä saavien eläkettä 100 eurolla. Koko summaa ei pystytä nostamaan yhdellä kertaa, mutta suurin osa toivottavasti jo seuraavan hallituskauden aikana. Toki talouden suhdanteet vaikuttavat tähän.

Eläkeindeksejä ei tule myöskään jäädyttää, sillä se aiheuttaa vain sen, että entistä suurempi osa eläkeläisistä tipahtaa köyhyysrajalle ja sen ali. Eläkeläisten ostovoimasta on pidettävä huolta.

Muita keinoja eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi ovat mm. terveyskeskuksen hoitaja- ja lääkärikäyntien maksuttomuus, asumispalveluiden maksuperusteiden yhdenmukaistaminen ja säätäminen maksimissaan 85 %:iin tuloista sekä erilaisten maksukattojen yhdistäminen ja kohtuullistaminen. On myös selvitettävä kotitalousvähennyksen muutos niin, että pienituloisetkin voisivat saada osansa siitä. Samoin on kehitettävä asumistukea ja korjattava alle takuueläkettä saavien tilanne (mm. varhennettua sopeutumiseläkettä tietyllä aikavälillä saaneet).

Suomi voi olla eläkeläisköyhyyden poistamisessa suunnannäyttäjä, jos vain tahtoa löytyy.

Sirkku Hildén

Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas (sd.)

]]>
0 http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273875-elakelaisten-koyhyyden-poistamiseen-on-keinoja#comments Eläke Eläkeläiset Eläkeläisköyhyys Tue, 09 Apr 2019 12:13:58 +0000 Sirkku Hildén http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273875-elakelaisten-koyhyyden-poistamiseen-on-keinoja
Takuueläkkeen korotus 1000 euroon vähentäisi tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273703-takuuelakkeen-korotus-1000-euroon-vahentaisi-tehokkaasti-elakelaiskoyhyytta <p>Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja heistä yli&nbsp;<a href="tel:+35830000020,7">300 000 (20,7</a>%) saa eläkettä alle 1000 euroa&nbsp;kuukaudessa. Vantaalla asuu&nbsp;<a href="tel:+35837000">37 000</a>&nbsp;eläkeläistä, joten pelkästään Vantaalla eläkeläisköyhyydessä elää&nbsp;8000 ihmistä.&nbsp;</p><p>Monilla eläkeläisillä ei ole enää varaa perusturvallisuuteen, johon kuuluu asunto, ruoka ja lääkkeet,&nbsp;koska eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty ja ruoan hinta sekä asunnon vuokrat ovat nousseet.&nbsp;Nämä köyhyydessä elävät eläkeläiset voivat vain unelmoida matkustamisesta tai harrastuksista.&nbsp;</p><p>Takuueläke tulisi nostaa 1000 euroon. Tämä ei ole vain oma esitykseni ja mielipiteeni. Asiantuntijat ovat&nbsp;samoilla linjoilla. Taloustieteilijä Olli Kärkkäinen ja Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri&nbsp;Kotamäki ovat todenneet tämän saman asian.&nbsp;</p><p>Heidän mielestä paras ja tehokkain keino vähentää eläkeläisköyhyyttä olisi nostaa takuueläke 1000&nbsp;euroon sen sijaan, että nostetaan 100 eurolla kaikkien alle 1400 euroa tienaavien eläkeläisten eläkettä.&nbsp;</p><p>Tämän uudistuksen hintalappu on 360 miljoonaa euroa ja se voitaisiin rahoittaa lisäämällä haittaveroja.&nbsp;Sokeriveron ja limuveron vuosittainen tuotto kattaisi tämän kustannuksen. Paljon ei siis vaadita tämän&nbsp;uudistuksen toteuttamiseksi.&nbsp;</p><p>Toivottavasti tulevat kansanedustajat ovat yhtä vahvoja teoissaan kuin nyt ennen vaaleja puheissaan ja&nbsp;poistavat eläkeläisköyhyyden Suomesta.&nbsp;</p><p>Mikäli tulen valituksi eduskuntaan, niin tulen ajamaan 1000 euron takuueläkettä yhdessä kaikkien niiden puolueiden edustajien kanssa, joille tämä asia on tärkeä.</p><p>Juha Malmi</p><p>Varakansanedustaja</p><p>Kaupunginvaltuutettu</p><p>Eduskuntavaaliehdokas</p><p>Julkaistu alunperin hieman eri muodossa Vantaan Sanomissa 6.4.2019.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja heistä yli 300 000 (20,7%) saa eläkettä alle 1000 euroa kuukaudessa. Vantaalla asuu 37 000 eläkeläistä, joten pelkästään Vantaalla eläkeläisköyhyydessä elää 8000 ihmistä. 

Monilla eläkeläisillä ei ole enää varaa perusturvallisuuteen, johon kuuluu asunto, ruoka ja lääkkeet, koska eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty ja ruoan hinta sekä asunnon vuokrat ovat nousseet. Nämä köyhyydessä elävät eläkeläiset voivat vain unelmoida matkustamisesta tai harrastuksista. 

Takuueläke tulisi nostaa 1000 euroon. Tämä ei ole vain oma esitykseni ja mielipiteeni. Asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Taloustieteilijä Olli Kärkkäinen ja Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki ovat todenneet tämän saman asian. 

Heidän mielestä paras ja tehokkain keino vähentää eläkeläisköyhyyttä olisi nostaa takuueläke 1000 euroon sen sijaan, että nostetaan 100 eurolla kaikkien alle 1400 euroa tienaavien eläkeläisten eläkettä. 

Tämän uudistuksen hintalappu on 360 miljoonaa euroa ja se voitaisiin rahoittaa lisäämällä haittaveroja. Sokeriveron ja limuveron vuosittainen tuotto kattaisi tämän kustannuksen. Paljon ei siis vaadita tämän uudistuksen toteuttamiseksi. 

Toivottavasti tulevat kansanedustajat ovat yhtä vahvoja teoissaan kuin nyt ennen vaaleja puheissaan ja poistavat eläkeläisköyhyyden Suomesta. 

Mikäli tulen valituksi eduskuntaan, niin tulen ajamaan 1000 euron takuueläkettä yhdessä kaikkien niiden puolueiden edustajien kanssa, joille tämä asia on tärkeä.

Juha Malmi

Varakansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu

Eduskuntavaaliehdokas

Julkaistu alunperin hieman eri muodossa Vantaan Sanomissa 6.4.2019.

 

 

 

]]>
2 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273703-takuuelakkeen-korotus-1000-euroon-vahentaisi-tehokkaasti-elakelaiskoyhyytta#comments Eläke Eläkeläiset Eläkeläisköyhyys Takuueläke Vanhukset Sun, 07 Apr 2019 15:50:34 +0000 Juha Malmi Kansanedustaja... http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273703-takuuelakkeen-korotus-1000-euroon-vahentaisi-tehokkaasti-elakelaiskoyhyytta
Vanhuksen kuulumiset vaaliteltalla http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272646-vanhuksen-kuulumiset-vaaliteltalla <p>&nbsp;</p><p>Keskustelin tänään eläkeläisrouvan kanssa perussuomalaisten vaaliteltalla vanhustenhoidosta. Tämä eläkeläisrouva kertoi minulle, että hän olisi tarvinnut neuvontaa terveyskeskuksesta. Hänelle oli vastattu terveyskeskuksesta, että täältä on turha kysellä mitään, kun &rdquo;teitä vanhuksia on täällä jo liikaa&rdquo;. Tässäkö on se palvelulupaus, jonka suomalainen yhteiskunta takaa ikääntyvälle väestölleen? Ensin teet pitkää päivää vuosikymmeniä ja maksat veroja teet oman osuutesi tämän yhteiskunnan eteen. Kasvatat lapsia ja pidät huolta läheisistäsi. Sitten kun vanhenet sinulla ei olekaan enää mitään arvoa, vaan olet yhteiskunnan silmissä vanhusjätettä, josta halutaan hankkiutua eroon. Tästä tapauksesta jäi todella paha mieli. Helsingin kaupunki on jättänyt tämän eläkeläisrouvan heitteille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskustelin tänään eläkeläisrouvan kanssa perussuomalaisten vaaliteltalla vanhustenhoidosta. Tämä eläkeläisrouva kertoi minulle, että hän olisi tarvinnut neuvontaa terveyskeskuksesta. Hänelle oli vastattu terveyskeskuksesta, että täältä on turha kysellä mitään, kun ”teitä vanhuksia on täällä jo liikaa”. Tässäkö on se palvelulupaus, jonka suomalainen yhteiskunta takaa ikääntyvälle väestölleen? Ensin teet pitkää päivää vuosikymmeniä ja maksat veroja teet oman osuutesi tämän yhteiskunnan eteen. Kasvatat lapsia ja pidät huolta läheisistäsi. Sitten kun vanhenet sinulla ei olekaan enää mitään arvoa, vaan olet yhteiskunnan silmissä vanhusjätettä, josta halutaan hankkiutua eroon. Tästä tapauksesta jäi todella paha mieli. Helsingin kaupunki on jättänyt tämän eläkeläisrouvan heitteille.

]]>
0 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272646-vanhuksen-kuulumiset-vaaliteltalla#comments Eduskuntavaalit2019 Eläkeläiset Sote Terveys Vanhukset Tue, 26 Mar 2019 18:45:23 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272646-vanhuksen-kuulumiset-vaaliteltalla
Seniorikansalaisten asema on turvattava http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272520-seniorikansalaisten-asema-on-turvattava <p>Me nuoremmat saamme parhaillaan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kasvatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen.&nbsp;<br /><br />Virkeitä ja hyväkuntoisia seniorikansalaisia on enemmän kuin koskaan. He käyttävät varallisuuttaan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrittäjiä merkittävästi. Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu.
&nbsp;<br /><br />Eläkkeiden ostovoimaa ajan myötä syövä taitettu indeksi ei ole oikein, kuten ei sekään, että samansuuruisesta eläkkeestä maksetaan enemmän veroja kuin palkkatulosta.<br /><br />Seniorikansalaisten liikkuminen on kansantaloudellisestikin järkevää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolella yli 65-vuotiaille. Tyhjiä tuoleja on turha kuljettaa.<br />Ihmiselle on turvattava arvokas elämä lapsuudesta vanhuuteen. Jokainen meistä ansaitsee huolenpitoa ja turvaa. Tästä länsimaisesta ihmisoikeusperinteestä ei tule tinkiä, ei millin vertaa.<br /><br />Me kaikki vanhenemme ja tarvitsemme jossain vaiheessa huolenpitoa. Sen, että vanhustenhoito on laadukasta ja hoidettavan tarpeet huomioivaa, pitäisi olla itsestään selvää. Viime kädessä kyse on ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.<br /><br />Kotihoidon toimivuus ja laatu pitää varmistaa. Ennen kuin ihminen on laitoshoidon tarpeessa, hänelle pitää tarjota riittävät virikepalvelut. Tämä on selvää säästöä, koska näin toimimalla ihminen pysyy pidempään kunnossa. Nyt kotihoito ei ehdi tehdä huonokuntoisten vanhusten tilanteen kartoitusta, vaikka se kuuluisi heidän tehtäviinsä.&nbsp;<br /><br />Seniorikansalaisille on tarjottava mahdollisuus vuosittaiseen terveystarkastukseen.
 Varttuneempia ikäluokkia ei terveydenhuollossa saa syrjiä. Asiakkaat pitää hoitaa samalta viivalta iästä riippumatta. Ikäihmisten terveydenhuollon hoito-ohjeistus pitää saada julkiseksi. Myös senioreita on hoidettava hyvin.
<br /><br />Kun jaksaminen hiipuu ja omat voimat ehtyvät, olennaista on se, millaista apua on saatavilla. Tämän asian, jos minkä, hoitaminen kunnialla mittaa yhteiskuntamme inhimillisen sivistystason.<br />Sotavuosina rintamamiehet pyrkivät tilanteesta riippumatta auttamaan taistelutovereitaan loppuun saakka. Ei liene kohtuutonta vaatia nykyisiltä sukupolvilta tämän kunniakkaan periaatteen noudattamista vanhempia sukupolvia kohtaan.&nbsp;<br /><br />Kaveria ei jätetä.<br /><br />Atte Kaleva<br />www.attekaleva.fi<br />Kokoomus Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me nuoremmat saamme parhaillaan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kasvatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen. 

Virkeitä ja hyväkuntoisia seniorikansalaisia on enemmän kuin koskaan. He käyttävät varallisuuttaan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrittäjiä merkittävästi. Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu.
 

Eläkkeiden ostovoimaa ajan myötä syövä taitettu indeksi ei ole oikein, kuten ei sekään, että samansuuruisesta eläkkeestä maksetaan enemmän veroja kuin palkkatulosta.

Seniorikansalaisten liikkuminen on kansantaloudellisestikin järkevää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolella yli 65-vuotiaille. Tyhjiä tuoleja on turha kuljettaa.
Ihmiselle on turvattava arvokas elämä lapsuudesta vanhuuteen. Jokainen meistä ansaitsee huolenpitoa ja turvaa. Tästä länsimaisesta ihmisoikeusperinteestä ei tule tinkiä, ei millin vertaa.

Me kaikki vanhenemme ja tarvitsemme jossain vaiheessa huolenpitoa. Sen, että vanhustenhoito on laadukasta ja hoidettavan tarpeet huomioivaa, pitäisi olla itsestään selvää. Viime kädessä kyse on ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.

Kotihoidon toimivuus ja laatu pitää varmistaa. Ennen kuin ihminen on laitoshoidon tarpeessa, hänelle pitää tarjota riittävät virikepalvelut. Tämä on selvää säästöä, koska näin toimimalla ihminen pysyy pidempään kunnossa. Nyt kotihoito ei ehdi tehdä huonokuntoisten vanhusten tilanteen kartoitusta, vaikka se kuuluisi heidän tehtäviinsä. 

Seniorikansalaisille on tarjottava mahdollisuus vuosittaiseen terveystarkastukseen.
 Varttuneempia ikäluokkia ei terveydenhuollossa saa syrjiä. Asiakkaat pitää hoitaa samalta viivalta iästä riippumatta. Ikäihmisten terveydenhuollon hoito-ohjeistus pitää saada julkiseksi. Myös senioreita on hoidettava hyvin.


Kun jaksaminen hiipuu ja omat voimat ehtyvät, olennaista on se, millaista apua on saatavilla. Tämän asian, jos minkä, hoitaminen kunnialla mittaa yhteiskuntamme inhimillisen sivistystason.
Sotavuosina rintamamiehet pyrkivät tilanteesta riippumatta auttamaan taistelutovereitaan loppuun saakka. Ei liene kohtuutonta vaatia nykyisiltä sukupolvilta tämän kunniakkaan periaatteen noudattamista vanhempia sukupolvia kohtaan. 

Kaveria ei jätetä.

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi
Kokoomus Helsinki

]]>
4 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272520-seniorikansalaisten-asema-on-turvattava#comments Arvokas vanhuus Eläkeläiset Ikääntyminen Seniorikansalaiset Turvallisuus Mon, 25 Mar 2019 11:30:30 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272520-seniorikansalaisten-asema-on-turvattava
Oikeus syödä kokonainen sydänlääke? http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272385-oikeus-syoda-kokonainen-sydanlaake <p><em>&ldquo;Ei minulla ole tässä kuussa varaa sydänlääkkeisiin, joten otan vain puolikkaan annoksen. Rahat menivät siihen, kun piti käydä tapaamassa lääkäriä, jotta saisin todistuksen taksimatkoja varten. Olen 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa, joten minulle ei myönnetty kuin 5 taksimatkaa/kk. Sillä minun pitäisi hoitaa kauppa-asiat, lääkärikäynnit ja joskus olisi mukava päästä tapaamaan myös ystäviä seurakunnan kerhoon.&rdquo;- Marjatta&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Ikääntyneiden köyhyys on yleisempää, kun huomioidaan terveyteen liittyvät tekijät köyhyyden määrittelyssä. Köyhyydestä puhuttaessa pelkät tuloihin perustuvat mittarit eivät kerro koko totuutta tilanteesta, sillä tulojen riittävyyteen vaikuttavat myös terveysmenot, kuten terveydenhuollon maksut ja lääkekustannukset.</p><p>Kun terveys reistailee pitää käydä useammin lääkärissä, kulkea lääkäriin ja käyttää joskus kalliitakin lääkkeitä. Toisinaan on tarve palveluille, kuten kotihoidolle, ruokapalvelulle tai siivousavulle. Tämä kaikki tietenkin maksaa ikäihmiselle. Yhä suurempi osa vähävaraisten iäkkäiden varoista kuluu lääkkeiden, terveyspalveluiden ja kotona asumisen mahdollistavien palveluiden hankintaan. Näin ollen ikäihmisten köyhyys saattaa jäädä näkymättömiin, jos seurataan vain pelkkiä tuloja.</p><p>THL on tutkinut terveysmenojen vaikutuksia köyhyyteen. Yli 65-vuotiaat pienituloiset käyttävät eniten julkista terveydenhuoltoa ja siten maksavat eniten myös palvelumaksuja. Työssä käyvällä väestöllä on työterveyshuolto ja alle 18-vuotiaat ovat vapautettuja useista maksuista. THL:n tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden kohdalla köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9%, kun terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan.</p><p>Minimi yksinasuvan eläke on 785&euro;/kk. Vuoden vaihteessa nollautuvat lääkkeiden omavastuut, terveydenhuolto ja matkustuskulut tekevät monille toimeentulosta äärimmäisen tiukkaa. Eläkeläiset voivat hakea useita eri tukia paikkaamaan menojaan, mutta tukiviidakko on haasteellinen. Toimeentulotuki on sosiaalietuuksista viimesijaisin taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Moni eläkeläinen saattaa jättää tuen hakematta, vaikka olisikin siihen oikeutettu, sillä tukien hakeminen on usein haastavaa. Tukien hakemiseen liittyy paljon epätietoisuutta ja aina siihen ei tarjota riittävästi apua esimerkiksi kunnan puolelta.&nbsp; Osa tuen tarvitsijoista ei välttämättä edes tiedä olevansa oikeutettuja tukeen ja toiset taas saattavat kokea tilanteen sosiaalisesti häpeällisenä.</p><p>Vaikka ikäihmisten köyhyydestä on käyty viime aikoina paljon keskustelua, teot köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ovat jääneet tekemättä.&nbsp; Eläkkeisiin tehty indeksien jäädyttäminen ja elämisen kustannusten nousu saa eläkeläisten tilanteen näyttämään tulevaisuudessakin köyhältä. Siksi ikäihmisten köyhyyden vähentäminen tulisikin nostaa yhä vahvemmin poliittisen keskustelun kohteeksi. Mielestäni ikäihmisten köyhyyttä ei nujerreta pelkästään pieniä eläkkeitä nostamalla. Tilanteen korjaamisessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös ikäihmisiin kohdentuvat muut välittömät menot, kuten terveydenhuollon palvelumaksut tai lääkekorvaukset. <strong>Jokaisella ikäihmisellä tulisi aina olla oikeus syödä kokonainen sydänlääke ja tavata ystäviään silloin tällöin.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> “Ei minulla ole tässä kuussa varaa sydänlääkkeisiin, joten otan vain puolikkaan annoksen. Rahat menivät siihen, kun piti käydä tapaamassa lääkäriä, jotta saisin todistuksen taksimatkoja varten. Olen 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa, joten minulle ei myönnetty kuin 5 taksimatkaa/kk. Sillä minun pitäisi hoitaa kauppa-asiat, lääkärikäynnit ja joskus olisi mukava päästä tapaamaan myös ystäviä seurakunnan kerhoon.”- Marjatta 

 

Ikääntyneiden köyhyys on yleisempää, kun huomioidaan terveyteen liittyvät tekijät köyhyyden määrittelyssä. Köyhyydestä puhuttaessa pelkät tuloihin perustuvat mittarit eivät kerro koko totuutta tilanteesta, sillä tulojen riittävyyteen vaikuttavat myös terveysmenot, kuten terveydenhuollon maksut ja lääkekustannukset.

Kun terveys reistailee pitää käydä useammin lääkärissä, kulkea lääkäriin ja käyttää joskus kalliitakin lääkkeitä. Toisinaan on tarve palveluille, kuten kotihoidolle, ruokapalvelulle tai siivousavulle. Tämä kaikki tietenkin maksaa ikäihmiselle. Yhä suurempi osa vähävaraisten iäkkäiden varoista kuluu lääkkeiden, terveyspalveluiden ja kotona asumisen mahdollistavien palveluiden hankintaan. Näin ollen ikäihmisten köyhyys saattaa jäädä näkymättömiin, jos seurataan vain pelkkiä tuloja.

THL on tutkinut terveysmenojen vaikutuksia köyhyyteen. Yli 65-vuotiaat pienituloiset käyttävät eniten julkista terveydenhuoltoa ja siten maksavat eniten myös palvelumaksuja. Työssä käyvällä väestöllä on työterveyshuolto ja alle 18-vuotiaat ovat vapautettuja useista maksuista. THL:n tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden kohdalla köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9%, kun terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan.

Minimi yksinasuvan eläke on 785€/kk. Vuoden vaihteessa nollautuvat lääkkeiden omavastuut, terveydenhuolto ja matkustuskulut tekevät monille toimeentulosta äärimmäisen tiukkaa. Eläkeläiset voivat hakea useita eri tukia paikkaamaan menojaan, mutta tukiviidakko on haasteellinen. Toimeentulotuki on sosiaalietuuksista viimesijaisin taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Moni eläkeläinen saattaa jättää tuen hakematta, vaikka olisikin siihen oikeutettu, sillä tukien hakeminen on usein haastavaa. Tukien hakemiseen liittyy paljon epätietoisuutta ja aina siihen ei tarjota riittävästi apua esimerkiksi kunnan puolelta.  Osa tuen tarvitsijoista ei välttämättä edes tiedä olevansa oikeutettuja tukeen ja toiset taas saattavat kokea tilanteen sosiaalisesti häpeällisenä.

Vaikka ikäihmisten köyhyydestä on käyty viime aikoina paljon keskustelua, teot köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ovat jääneet tekemättä.  Eläkkeisiin tehty indeksien jäädyttäminen ja elämisen kustannusten nousu saa eläkeläisten tilanteen näyttämään tulevaisuudessakin köyhältä. Siksi ikäihmisten köyhyyden vähentäminen tulisikin nostaa yhä vahvemmin poliittisen keskustelun kohteeksi. Mielestäni ikäihmisten köyhyyttä ei nujerreta pelkästään pieniä eläkkeitä nostamalla. Tilanteen korjaamisessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös ikäihmisiin kohdentuvat muut välittömät menot, kuten terveydenhuollon palvelumaksut tai lääkekorvaukset. Jokaisella ikäihmisellä tulisi aina olla oikeus syödä kokonainen sydänlääke ja tavata ystäviään silloin tällöin.                   

]]>
0 http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272385-oikeus-syoda-kokonainen-sydanlaake#comments Eläke Eläkeläiset köyhyys Lääkkeet Terveysmenot Sat, 23 Mar 2019 14:25:36 +0000 Niina Alho http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272385-oikeus-syoda-kokonainen-sydanlaake
Pysyisit kotona! Kuuluuko tasa-arvo myös eläkeläiselle? http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272031-pysyisit-kotona-kuuluuko-tasa-arvo-myos-elakelaiselle <p>Tänään vietetään Minna Canthin päivää, joka on samalla tasa-arvon päivä. Kukin meistä voi löytää ympäriltään useita elämänalueita, joissa tasa-arvo ei vielä toteudu. Otan tässä esiin yhden ryhmän - eläkeläiset.</p><p>Kyse on enemmänkin asenteesta eläkeläisiä kohtaan, mutta otan esimerkiksi verotuksen.</p><p>Eläketulon verotus on nykyisellään palkansaajia keveämpää noin 1300 euron kuukausittaiseen tuloon saakka, mutta sen jälkeen verotus kiristyy. Välillä 1300-3600 euroa kuukaudessa eläkkeestä maksetaan enemmän veroa kuin saman suuruisesta palkasta. Kireimmillään eläkettä verotetaan 1700 euron kuukausituloilla, jolloin keskimääräinen veroaste on noin 2,9 prosenttiyksikköä palkansaajaa kireämpää. Ero on lähes 50 euroa kuukaudessa. Myös eläketulon lisävero &ndash; raippavero &ndash; on korkeampi kuin palkansaajan solidaarisuusvero. Ja sitä maksetaan jo pienemmistä vuosiansioista.</p><p>Onko oikein, että eläkeläinen maksaa useilla tulotasoilla enemmän veroa kuin palkansaaja? Minusta ei. Jostain syystä eläkeläisten verotus ei silti oikein tunnu kiinnostavan ketään. Puhutaan vain palkansaajien verotuksen alentamisesta. Kuitenkin myös eläkeläisen verotusta kannattaisi alentaa, koska aika monella eläkeläisellä lähes jokainen lisää tilille tullut eläke-euro menisi suoraan kulutukseen. Siis esimerkiksi kotimaisten palveluiden hankintaan. Se parantaisi työllisyyttä, joka taas synnyttäisi lisää verotuloja ja yhteistä jaettavaa. Tuntuu omituiselta, että tämä niin kutsuttu dynaaminen vaikutus sivuutetaan kokonaan.</p><p>Johtuukohan nuiva asenne nimenomaan eläkeläisiin siitä, että eläkeläinen ei voi mennä lakkoon? Tai siitä, etteivät he välttämättä enää tuota &rdquo;mitään&rdquo;? Jos miettii julkista keskustelua, niin usein eläkeläisistä puhutaan taakkana. He aiheuttavat vain kustannuksia yhteiskunnalle. Emme näe ikäihmisiä samanarvoisesti kuin muita ikäryhmiä. Saati, että heidät nähtäisiin voimavarana.</p><p><br />Jos oikein pysähdyt miettimään, niin mitä itse asiassa näet, kun katsot eläkeläistä tai ikäihmistä? Hitaita, harmaita ja kaikkialla tiellä ja tukkeena olevia hahmoja vai jotain muuta? Voikin kysyä, mikä on se hetki, jolloin ihmisestä tulee muiden silmissä suorastaan ei-haluttu henkilö eli sellaista &rdquo;pysyisit mieluummin kotona&rdquo; &ndash;osastoa.</p><p>Kaikki tämä &rdquo;pysy kotona&rdquo; &ndash;tyyppinen sanaton ja elekielinen kokemus voi olla totta ja onkin jo totta monelle ihmiselle, joka alkaa näyttää yli 75-vuotiaalta. Kassajonoissa, kaduilla, terveyskeskuksissa. Käsi sydämelle: näemmekö ikäihmisiä tasavertaisina edes silloin, kun he ovat näkyvissä?</p><p>Tänä keväänä meitä on järkyttänyt vanhusten arki hoivakodeissa. On hyvä, että nämä epäkohdat ovat nousseet esiin, jotta ne voidaan korjata. Samalla voisimme nostaa esiin myös oman asenteemme epäkohdat - ja korjata ne. Eläkeläinen, vanhus tai seniori. Missä mahtaa olla hänen tasa-arvonsa? Miten minä ajattelen ja miten minun ajatteluni näkyy ulospäin? Näkyykö vaikka siten, että &rdquo;pysy kotona&rdquo; &ndash;ikäinen seniori alkaakin todella pysyä siellä kotona? Tilaakin ruoat kotiin netin kautta, ettei olisi kenenkään tukkeena liikenteessä tai lihatiskillä.</p><p>Eliniän ennuste on noussut vuosi toisensa jälkeen. Eli jos olemme onnekkaita, elämme hyvin vanhoiksi. Ikääntyviä ihmisiä koskevia asenteita seuratessa ja vierellä kulkiessa pieni epäilys on noussut kuitenkin mieleen. Jos asenteet eivät muutu, niin onko vanhaksi eläminen sittenkään kaikilta osin niin onnekasta?</p><p>Tosiaan &ndash; eläkeläisten verotus on vain yksi esimerkki. Minnan Canthin viitoittamalla tasa-arvon polulla on vielä kuljettavaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään vietetään Minna Canthin päivää, joka on samalla tasa-arvon päivä. Kukin meistä voi löytää ympäriltään useita elämänalueita, joissa tasa-arvo ei vielä toteudu. Otan tässä esiin yhden ryhmän - eläkeläiset.

Kyse on enemmänkin asenteesta eläkeläisiä kohtaan, mutta otan esimerkiksi verotuksen.

Eläketulon verotus on nykyisellään palkansaajia keveämpää noin 1300 euron kuukausittaiseen tuloon saakka, mutta sen jälkeen verotus kiristyy. Välillä 1300-3600 euroa kuukaudessa eläkkeestä maksetaan enemmän veroa kuin saman suuruisesta palkasta. Kireimmillään eläkettä verotetaan 1700 euron kuukausituloilla, jolloin keskimääräinen veroaste on noin 2,9 prosenttiyksikköä palkansaajaa kireämpää. Ero on lähes 50 euroa kuukaudessa. Myös eläketulon lisävero – raippavero – on korkeampi kuin palkansaajan solidaarisuusvero. Ja sitä maksetaan jo pienemmistä vuosiansioista.

Onko oikein, että eläkeläinen maksaa useilla tulotasoilla enemmän veroa kuin palkansaaja? Minusta ei. Jostain syystä eläkeläisten verotus ei silti oikein tunnu kiinnostavan ketään. Puhutaan vain palkansaajien verotuksen alentamisesta. Kuitenkin myös eläkeläisen verotusta kannattaisi alentaa, koska aika monella eläkeläisellä lähes jokainen lisää tilille tullut eläke-euro menisi suoraan kulutukseen. Siis esimerkiksi kotimaisten palveluiden hankintaan. Se parantaisi työllisyyttä, joka taas synnyttäisi lisää verotuloja ja yhteistä jaettavaa. Tuntuu omituiselta, että tämä niin kutsuttu dynaaminen vaikutus sivuutetaan kokonaan.

Johtuukohan nuiva asenne nimenomaan eläkeläisiin siitä, että eläkeläinen ei voi mennä lakkoon? Tai siitä, etteivät he välttämättä enää tuota ”mitään”? Jos miettii julkista keskustelua, niin usein eläkeläisistä puhutaan taakkana. He aiheuttavat vain kustannuksia yhteiskunnalle. Emme näe ikäihmisiä samanarvoisesti kuin muita ikäryhmiä. Saati, että heidät nähtäisiin voimavarana.


Jos oikein pysähdyt miettimään, niin mitä itse asiassa näet, kun katsot eläkeläistä tai ikäihmistä? Hitaita, harmaita ja kaikkialla tiellä ja tukkeena olevia hahmoja vai jotain muuta? Voikin kysyä, mikä on se hetki, jolloin ihmisestä tulee muiden silmissä suorastaan ei-haluttu henkilö eli sellaista ”pysyisit mieluummin kotona” –osastoa.

Kaikki tämä ”pysy kotona” –tyyppinen sanaton ja elekielinen kokemus voi olla totta ja onkin jo totta monelle ihmiselle, joka alkaa näyttää yli 75-vuotiaalta. Kassajonoissa, kaduilla, terveyskeskuksissa. Käsi sydämelle: näemmekö ikäihmisiä tasavertaisina edes silloin, kun he ovat näkyvissä?

Tänä keväänä meitä on järkyttänyt vanhusten arki hoivakodeissa. On hyvä, että nämä epäkohdat ovat nousseet esiin, jotta ne voidaan korjata. Samalla voisimme nostaa esiin myös oman asenteemme epäkohdat - ja korjata ne. Eläkeläinen, vanhus tai seniori. Missä mahtaa olla hänen tasa-arvonsa? Miten minä ajattelen ja miten minun ajatteluni näkyy ulospäin? Näkyykö vaikka siten, että ”pysy kotona” –ikäinen seniori alkaakin todella pysyä siellä kotona? Tilaakin ruoat kotiin netin kautta, ettei olisi kenenkään tukkeena liikenteessä tai lihatiskillä.

Eliniän ennuste on noussut vuosi toisensa jälkeen. Eli jos olemme onnekkaita, elämme hyvin vanhoiksi. Ikääntyviä ihmisiä koskevia asenteita seuratessa ja vierellä kulkiessa pieni epäilys on noussut kuitenkin mieleen. Jos asenteet eivät muutu, niin onko vanhaksi eläminen sittenkään kaikilta osin niin onnekasta?

Tosiaan – eläkeläisten verotus on vain yksi esimerkki. Minnan Canthin viitoittamalla tasa-arvon polulla on vielä kuljettavaa.

 

]]>
0 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272031-pysyisit-kotona-kuuluuko-tasa-arvo-myos-elakelaiselle#comments Eläkeläiset Tue, 19 Mar 2019 14:13:34 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272031-pysyisit-kotona-kuuluuko-tasa-arvo-myos-elakelaiselle
Seniorit voimavarana http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270082-seniorit-voimavarana <p>Jostain kumman syystä julkisuudesta saa varsin helposti käsityksen, että eläkeläisiä pidetään meillä suomessa rasitteena ja kustannuseränä. Itse koen senioreiden olevan voimavara yhteiskunnallemme.</p><p>Senioreistamme merkittävä osa on hyväkuntoisia, maksavat veroja ja kuluttavat. Kulutus vielä merkittävissä osin tapahtuu Suomessa. Suomalainen yhteiskunta myös yhä enemmissä määrin luottaa senioreiden vapaaehtoistoiminnan varaan esimerkiksi järjestöissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Uskon, että tulevaisuuden työelämässä senioreilla on merkittävä rooli myös ansiotyössä. Vaikka nyt työllistymisen esteenä on pitkälti ikäsyrjintä, niin jossain vaiheessa työvoiman vähetessä tilanne muuttunee ja senioreiden panosta työpaikoilla aletaan arvostamaan.</p><p>Merkittävä rooli senioreilla on erityisesti lastenlastensa hoidossa. Viime kesänä seurasin kolmevuotiaan veljenpoikani päiväkodin vuorolistan suunnittelua. Nykyisin lapsilla on tarkkaan määrätyt tuntirajat päiväkodissa ja lisätunneista tulee lisälasku. Pienituloisilla lapsiperheillä ei useinkaan ole varaa lisätunteja maksaa. Veljeni ja hänen avovaimonsa molemmat ovat vuorotöissä. Veljenpoikani ei ole vuorohoidossa, joten käytännössä ainoa hoitoapu ovat vanhempani. Yhden lapsen hoitosuunnitelman teko vaati kolmen aikuisen vuorolistojen yhteensovittamisen ja viime kädessä päivätöissä oleva ukki paikkaa tilanteen. Vierestä seuranneena en voinut muuta kuin ihmetellä, kuinka vaikeaksi yhden pikku miehen hoito on muuttunut. Vanhempani toki nauttivat veljenpoikani hoitamisesta ja ovat onnellisia, kun asuvat lähellä ja pystyvät auttamaan.&nbsp;</p><p>Omaishoidosta ja omaisten auttamisesta on tullut yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja. Nykyisin lainsäädäntö mahdollistaa vapaan saamisen lähiomaisen auttamiseksi. Käytännössä vapaan käyttäminen on mahdotonta ilman ansiomenetysten korvaamista erityisesti pienituloisille työssäkäyville. Olisi hyvä harkita hoivavapaakorvauksen käyttöönottoa korvaamaan tilapäisen palkattoman ajan ansionmenetyksiä. &nbsp;</p><p>Omaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Omaishoidon lisääminen olisi yhteiskunnalle edullinen hoitomuoto. Omaishoitajien määrän lisääminen asettaa kuitenkin ansan naisten työmarkkina-asemalle, samoin kuin pitkät hoitovapaatkin. Onko tulevaisuutemme se, että naiset hoitavat ensin lapset, ovat sitten muutaman vuoden työelämässä ja palaavat jälleen kotiin hoitamaan omia ja puolison vanhempia. Olemmeko siirtymässä kohti keskieurooppalaista sosiaaliturvaa?</p><p>Omaishoidon ja omaisten tilapäisen auttamisen on oltava perheiden itsensä valitsemia keinoja. Omaishoito ja omaisten tilapäinen auttaminen eivät saa olla itsestäänselvyyksiä eivätkä ne saa edellyttää uhrautumista. Toivon, että omat vanhempani saavat vielä monta vuotta nauttia veljenpoikani hoitamisesta eläkevuosinaan. Kun heidän voimansa ehtyvät, toivon että heille löytyy arvostava hoivakoti, jossa viettää viimeiset vuodet.&nbsp; Seniorit kuluttakoon ja nauttikoon elämästä, siitä hyödymme me kaikki.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tarureinikainen.fi" title="www.tarureinikainen.fi">www.tarureinikainen.fi</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jostain kumman syystä julkisuudesta saa varsin helposti käsityksen, että eläkeläisiä pidetään meillä suomessa rasitteena ja kustannuseränä. Itse koen senioreiden olevan voimavara yhteiskunnallemme.

Senioreistamme merkittävä osa on hyväkuntoisia, maksavat veroja ja kuluttavat. Kulutus vielä merkittävissä osin tapahtuu Suomessa. Suomalainen yhteiskunta myös yhä enemmissä määrin luottaa senioreiden vapaaehtoistoiminnan varaan esimerkiksi järjestöissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Uskon, että tulevaisuuden työelämässä senioreilla on merkittävä rooli myös ansiotyössä. Vaikka nyt työllistymisen esteenä on pitkälti ikäsyrjintä, niin jossain vaiheessa työvoiman vähetessä tilanne muuttunee ja senioreiden panosta työpaikoilla aletaan arvostamaan.

Merkittävä rooli senioreilla on erityisesti lastenlastensa hoidossa. Viime kesänä seurasin kolmevuotiaan veljenpoikani päiväkodin vuorolistan suunnittelua. Nykyisin lapsilla on tarkkaan määrätyt tuntirajat päiväkodissa ja lisätunneista tulee lisälasku. Pienituloisilla lapsiperheillä ei useinkaan ole varaa lisätunteja maksaa. Veljeni ja hänen avovaimonsa molemmat ovat vuorotöissä. Veljenpoikani ei ole vuorohoidossa, joten käytännössä ainoa hoitoapu ovat vanhempani. Yhden lapsen hoitosuunnitelman teko vaati kolmen aikuisen vuorolistojen yhteensovittamisen ja viime kädessä päivätöissä oleva ukki paikkaa tilanteen. Vierestä seuranneena en voinut muuta kuin ihmetellä, kuinka vaikeaksi yhden pikku miehen hoito on muuttunut. Vanhempani toki nauttivat veljenpoikani hoitamisesta ja ovat onnellisia, kun asuvat lähellä ja pystyvät auttamaan. 

Omaishoidosta ja omaisten auttamisesta on tullut yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja. Nykyisin lainsäädäntö mahdollistaa vapaan saamisen lähiomaisen auttamiseksi. Käytännössä vapaan käyttäminen on mahdotonta ilman ansiomenetysten korvaamista erityisesti pienituloisille työssäkäyville. Olisi hyvä harkita hoivavapaakorvauksen käyttöönottoa korvaamaan tilapäisen palkattoman ajan ansionmenetyksiä.  

Omaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Omaishoidon lisääminen olisi yhteiskunnalle edullinen hoitomuoto. Omaishoitajien määrän lisääminen asettaa kuitenkin ansan naisten työmarkkina-asemalle, samoin kuin pitkät hoitovapaatkin. Onko tulevaisuutemme se, että naiset hoitavat ensin lapset, ovat sitten muutaman vuoden työelämässä ja palaavat jälleen kotiin hoitamaan omia ja puolison vanhempia. Olemmeko siirtymässä kohti keskieurooppalaista sosiaaliturvaa?

Omaishoidon ja omaisten tilapäisen auttamisen on oltava perheiden itsensä valitsemia keinoja. Omaishoito ja omaisten tilapäinen auttaminen eivät saa olla itsestäänselvyyksiä eivätkä ne saa edellyttää uhrautumista. Toivon, että omat vanhempani saavat vielä monta vuotta nauttia veljenpoikani hoitamisesta eläkevuosinaan. Kun heidän voimansa ehtyvät, toivon että heille löytyy arvostava hoivakoti, jossa viettää viimeiset vuodet.  Seniorit kuluttakoon ja nauttikoon elämästä, siitä hyödymme me kaikki.

 

www.tarureinikainen.fi

 

]]>
0 http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270082-seniorit-voimavarana#comments Eläkeläiset Kustannuserä Omaishoito Omaisten tilapäinen auttaminen Seniorit Fri, 22 Feb 2019 06:24:34 +0000 Taru Reinikainen http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270082-seniorit-voimavarana
Vaalien alla perussuomalaisuus tarttuu muihinkin puolueisiin http://timokarstu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268160-vaalien-alla-perussuomalaisuus-tarttuu-muihinkin-puolueisiin <p>Edellisessä kirjoituksessa (Uusi Suomi puheenvuoro) esitin tukun kysymyksiä mitä voi esittää eduskuntavaaliehdokkaalle. Tässä kirjoituksessa kerron omia mielipiteitäni. Kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin ei tietenkään ole yksiselitteistä vastausta. Moni asia voitaisiin pienellä muutoksella korjata.</p><p><br />Nykymittakaavassa ison lapsiperheen isänä moni asia saa sappeni kiehumaan. Nykyisen hallituksen aikana on tehty valitettava ennätys lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten määrässä. Lapsilisiä on helppo leikata, kun lasten vanhemmat useimmiten joutuvat tekemään paljon töitä eikä suurempaan vastalausemyrskyn kehittämiseen jää aikaa. Tuoreessa muistissa on omalle kohdalle sattunut yli 50 euron leikkaus kuukaudessa - ei ole iso raha mutta vuoden aikana jo melko paljon. Toinen asia mikä lapsiperheauton omistajana aiheuttaa kiukkua on dieselvero - jos olet menossa viiden lapsen kanssa jonnekin, niin täytyy olla 7-paikkainen auto ja siitäkös valtio tykkää: vero lähes 1000 euroa (nykyään kulkee nimellä ajoneuvovero= perusvero + käyttövoimavero) vuodessa. Ei kait olisi kauheasti vaadittu, jos jokaisesta lapsesta 18 vuoden ikään saakka saisi 200 euroa vähennystä vuotuisesta ajoneuvoverosta. Kolmas todella huolestuttava asia on koulujen ryhmäkokojen suurentaminen. Ei tarvitse olla mikään kristallipallon keksijä, jos ymmärtää mitä ongelmia tulee 10 oppilaan ryhmässä verrattuna 30 oppilaan ryhmään. Isossa ryhmässä nykyisillä kurinpitomenetelmillä opiskelu ei ole läheskään niin tehokasta kuin pienemmässä ryhmässä. Isoissa kouluissa lieveilmiöt kuten kiusaaminen on vaikea havaita ja vaarana on jopa huumeiden leviäminen kouluihin. Koulujen pitäisi olla luonnon keskellä eikä keskellä kaupunkia. Vaikka nämä asiat ovat tiedossa, niin silti tehdään suunnitelmia suurkouluista: järjetöntä. Videokoulutuksien ja nettiopetuksen tuomaa lisämahdollisuutta pitäisi enemmän hyödyntää.</p><p><br />Onneksi valtion kannalta on toinenkin ryhmä, jota voi kurjistaa ilman suuria vastaväitteitä: nimittäin eläkeläiset. Heiltä voi leikata, yleensä he ovat puolustuskyvyttömiä ja työikäisiä ei kiinnosta vielä niin kaukaiset asiat. Ei ole löytynyt edustajiltamme hyviä esityksiä miten vanhusten elämää saataisiin oikeasti helpotettua. Eläkeläisillä voisi mielestäni olla ilmainen terveydenhuolto lääkkeineen. Onko helpotettu eläkkeellä olevien työllistymistä? No ei. Mielestäni ihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus työn tekemiseen eläkkeelläkin nykyistä paremmin: aivan liian monta kovaa ammattilaista on eläkkeellä vaikka haluaisivatkin tehdä edes osa-aikaisesti entistä työtään.</p><p><br />Meidän yhteiskuntamme on rakentunut siten, että naisia on hivenen enemmän kuin miehiä. Nyt kuitenkin päättäjämme ovat keksineet, että miehiä pitää saada enemmän yhteiskuntaan ja veruke tähän on ollut tulevien eläkkeiden maksajien vähäisyys. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on vain täysin epäonnistunut. Ei voi tuoda maahan kouluttamattomia ihmisiä sellaisille aloille, joissa meillä muutenkin on suuri työttömyys. Työllistymisprosentti nykyisillä maahanmuuttajilla on luonnollisesti vaatimaton. Lisäksi järjettömintä on tuoda sellaisia ihmisiä tänne, joiden perheessä naisilla ei ole oikeuksia. On turha kuvitella, että he ikinä sopeutuisivat meidän oloihin. Mielenkiintoinen ja ymmärrettävästi paljon vihastusta herättävä tapahtumasarja on käynnissä yhteiskunnassa, nimittäin raiskauksien ja nimenomaan lapsiraiskauksien lisääntyminen sekä näiden erityispiirteenä lapsiraiskausrinkien ilmaantuminen. Näissä maahanmuuttajat ovat yliedustettuina ja määrä tietenkin vähenee sen mukaan mitä useampi maassa oleva saa Suomen kansalaisuuden: moni lisäksi ihmettelee, miksi ruotsalaisia raiskaajia on niin paljon Suomessa, kun ei niitä ennen ollut? No tietenkin sen takia, että Ruotsissakin maahanmuuttajille jaetaan Ruotsin passi avokätisesti ja ulkomaalaistaustaiset raiskaajat näkyvät &quot;ruotsalaisina&quot;. Suositan Tanskan suunnitelmaa, jossa raiskauksiin syyllistyneet maahanmuuttajat eristetään rangaistuksen ajaksi ja sitten saavat odottaa vaikka maailman tappiin siellä karkotusta, jos eivät vapaaehtoisesti suostu lähtemään. Olisin valmis myös laajentamaan tämän karkotusrangaistuksen koskemaan Israelin malliin koko kyseisen henkilön sukua. En yleensä etsi negatiivisia asioita toisten puolueiden ohjelmista, nyt kuitenkin silmiinpistävää on vaalien alla yhdenmukaisuus perussuomalaisten näkemysten kanssa - aika läpinäkyvää ja vaalien jälkeen sitten voidaan tämäkin unohtaa.</p><p><br />Yrittäjät ovat tärkeä osa meidän yhteiskuntaamme. Kevytyrittäjyyden tukeminen ja siihen kannustaminen on välttämätöntä, jotta saamme yhteiskunnan rattaat pidettyä liikkeellä. Monille on vaikea kynnys lähteä varsinaiseksi yrittäjäksi: ennakkoverot, kirjanpito, lisäennakot, lisäverot jne voi pelottaa. Jos kevytyrittäjyys tuntuu toimivan ja haluja riittää niin voi perustaa varsinaisen yrityksen. Jos sitten asiat menee huonosti ja joutuu vaikeuksiin velkojen kanssa niin yrittäjän toimintaedellytyksiä pitäisi yrittää turvata velkasaneerauksen kautta kuten on tehtykin.</p><p><br />Nykyinen suuntaus julkishallinnossa on ollut palvelujen yksityistäminen. Muistan vielä ajan, kun talonmiehiä oli enemmän: he hoitivat kaikenlaiset kiinteistön ylläpitoon liittyvät tehtävät. Mutta miten on nykyään, jos kyseinen asia ei kuulukaan yrityksen toimialueeseen? Ei taida kuulua sitten kenellekään. Tämä yksityistämisen suuntaus on terveydenhuollossakin. Monien terveyskeskusten ja sairaaloiden poliklinikoidenkin työt hoitaa ulkopuolinen yritys. Kansalaisen kannalta on sama kenen töissä lääkärit tai hoitajat on: enemmänkin merkitsee, paljonko palvelusta joutuu maksamaan ja onko henkilökunta koulutettua.&nbsp;</p><p><br />Mielestäni meillä pitää olla riittävän vahva armeija, olemme sitten Natossa tai ei. Tähän kuuluu osana niin meri-, maa- kuin ilmavoimatkin unohtamatta hybridisodankäyntiä ja terrorismin vastaista valmiutta. Ilman kunnollisia hävittäjiä meillä ei ole mahdollisuutta puolustaa ilmatilaamme. Kotimaisilla biopolttoaineilla (ks erillinen blogi Uusi Suomi puheenvuoro) ja omavaraisella maataloudella voimme lisätä huoltovarmuuttamme kriisin kohdatessa. Meidän puolustuspelotteemme pitää olla riittävä, jotta vakuutamme ulkopuoliset vallat siitä, että tänne ei ole tulemista. Puolueettomuus on mielestäni kulmakivemme, muistaen kuitenkin Venäjän läheisyyden.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisessä kirjoituksessa (Uusi Suomi puheenvuoro) esitin tukun kysymyksiä mitä voi esittää eduskuntavaaliehdokkaalle. Tässä kirjoituksessa kerron omia mielipiteitäni. Kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin ei tietenkään ole yksiselitteistä vastausta. Moni asia voitaisiin pienellä muutoksella korjata.


Nykymittakaavassa ison lapsiperheen isänä moni asia saa sappeni kiehumaan. Nykyisen hallituksen aikana on tehty valitettava ennätys lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten määrässä. Lapsilisiä on helppo leikata, kun lasten vanhemmat useimmiten joutuvat tekemään paljon töitä eikä suurempaan vastalausemyrskyn kehittämiseen jää aikaa. Tuoreessa muistissa on omalle kohdalle sattunut yli 50 euron leikkaus kuukaudessa - ei ole iso raha mutta vuoden aikana jo melko paljon. Toinen asia mikä lapsiperheauton omistajana aiheuttaa kiukkua on dieselvero - jos olet menossa viiden lapsen kanssa jonnekin, niin täytyy olla 7-paikkainen auto ja siitäkös valtio tykkää: vero lähes 1000 euroa (nykyään kulkee nimellä ajoneuvovero= perusvero + käyttövoimavero) vuodessa. Ei kait olisi kauheasti vaadittu, jos jokaisesta lapsesta 18 vuoden ikään saakka saisi 200 euroa vähennystä vuotuisesta ajoneuvoverosta. Kolmas todella huolestuttava asia on koulujen ryhmäkokojen suurentaminen. Ei tarvitse olla mikään kristallipallon keksijä, jos ymmärtää mitä ongelmia tulee 10 oppilaan ryhmässä verrattuna 30 oppilaan ryhmään. Isossa ryhmässä nykyisillä kurinpitomenetelmillä opiskelu ei ole läheskään niin tehokasta kuin pienemmässä ryhmässä. Isoissa kouluissa lieveilmiöt kuten kiusaaminen on vaikea havaita ja vaarana on jopa huumeiden leviäminen kouluihin. Koulujen pitäisi olla luonnon keskellä eikä keskellä kaupunkia. Vaikka nämä asiat ovat tiedossa, niin silti tehdään suunnitelmia suurkouluista: järjetöntä. Videokoulutuksien ja nettiopetuksen tuomaa lisämahdollisuutta pitäisi enemmän hyödyntää.


Onneksi valtion kannalta on toinenkin ryhmä, jota voi kurjistaa ilman suuria vastaväitteitä: nimittäin eläkeläiset. Heiltä voi leikata, yleensä he ovat puolustuskyvyttömiä ja työikäisiä ei kiinnosta vielä niin kaukaiset asiat. Ei ole löytynyt edustajiltamme hyviä esityksiä miten vanhusten elämää saataisiin oikeasti helpotettua. Eläkeläisillä voisi mielestäni olla ilmainen terveydenhuolto lääkkeineen. Onko helpotettu eläkkeellä olevien työllistymistä? No ei. Mielestäni ihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus työn tekemiseen eläkkeelläkin nykyistä paremmin: aivan liian monta kovaa ammattilaista on eläkkeellä vaikka haluaisivatkin tehdä edes osa-aikaisesti entistä työtään.


Meidän yhteiskuntamme on rakentunut siten, että naisia on hivenen enemmän kuin miehiä. Nyt kuitenkin päättäjämme ovat keksineet, että miehiä pitää saada enemmän yhteiskuntaan ja veruke tähän on ollut tulevien eläkkeiden maksajien vähäisyys. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on vain täysin epäonnistunut. Ei voi tuoda maahan kouluttamattomia ihmisiä sellaisille aloille, joissa meillä muutenkin on suuri työttömyys. Työllistymisprosentti nykyisillä maahanmuuttajilla on luonnollisesti vaatimaton. Lisäksi järjettömintä on tuoda sellaisia ihmisiä tänne, joiden perheessä naisilla ei ole oikeuksia. On turha kuvitella, että he ikinä sopeutuisivat meidän oloihin. Mielenkiintoinen ja ymmärrettävästi paljon vihastusta herättävä tapahtumasarja on käynnissä yhteiskunnassa, nimittäin raiskauksien ja nimenomaan lapsiraiskauksien lisääntyminen sekä näiden erityispiirteenä lapsiraiskausrinkien ilmaantuminen. Näissä maahanmuuttajat ovat yliedustettuina ja määrä tietenkin vähenee sen mukaan mitä useampi maassa oleva saa Suomen kansalaisuuden: moni lisäksi ihmettelee, miksi ruotsalaisia raiskaajia on niin paljon Suomessa, kun ei niitä ennen ollut? No tietenkin sen takia, että Ruotsissakin maahanmuuttajille jaetaan Ruotsin passi avokätisesti ja ulkomaalaistaustaiset raiskaajat näkyvät "ruotsalaisina". Suositan Tanskan suunnitelmaa, jossa raiskauksiin syyllistyneet maahanmuuttajat eristetään rangaistuksen ajaksi ja sitten saavat odottaa vaikka maailman tappiin siellä karkotusta, jos eivät vapaaehtoisesti suostu lähtemään. Olisin valmis myös laajentamaan tämän karkotusrangaistuksen koskemaan Israelin malliin koko kyseisen henkilön sukua. En yleensä etsi negatiivisia asioita toisten puolueiden ohjelmista, nyt kuitenkin silmiinpistävää on vaalien alla yhdenmukaisuus perussuomalaisten näkemysten kanssa - aika läpinäkyvää ja vaalien jälkeen sitten voidaan tämäkin unohtaa.


Yrittäjät ovat tärkeä osa meidän yhteiskuntaamme. Kevytyrittäjyyden tukeminen ja siihen kannustaminen on välttämätöntä, jotta saamme yhteiskunnan rattaat pidettyä liikkeellä. Monille on vaikea kynnys lähteä varsinaiseksi yrittäjäksi: ennakkoverot, kirjanpito, lisäennakot, lisäverot jne voi pelottaa. Jos kevytyrittäjyys tuntuu toimivan ja haluja riittää niin voi perustaa varsinaisen yrityksen. Jos sitten asiat menee huonosti ja joutuu vaikeuksiin velkojen kanssa niin yrittäjän toimintaedellytyksiä pitäisi yrittää turvata velkasaneerauksen kautta kuten on tehtykin.


Nykyinen suuntaus julkishallinnossa on ollut palvelujen yksityistäminen. Muistan vielä ajan, kun talonmiehiä oli enemmän: he hoitivat kaikenlaiset kiinteistön ylläpitoon liittyvät tehtävät. Mutta miten on nykyään, jos kyseinen asia ei kuulukaan yrityksen toimialueeseen? Ei taida kuulua sitten kenellekään. Tämä yksityistämisen suuntaus on terveydenhuollossakin. Monien terveyskeskusten ja sairaaloiden poliklinikoidenkin työt hoitaa ulkopuolinen yritys. Kansalaisen kannalta on sama kenen töissä lääkärit tai hoitajat on: enemmänkin merkitsee, paljonko palvelusta joutuu maksamaan ja onko henkilökunta koulutettua. 


Mielestäni meillä pitää olla riittävän vahva armeija, olemme sitten Natossa tai ei. Tähän kuuluu osana niin meri-, maa- kuin ilmavoimatkin unohtamatta hybridisodankäyntiä ja terrorismin vastaista valmiutta. Ilman kunnollisia hävittäjiä meillä ei ole mahdollisuutta puolustaa ilmatilaamme. Kotimaisilla biopolttoaineilla (ks erillinen blogi Uusi Suomi puheenvuoro) ja omavaraisella maataloudella voimme lisätä huoltovarmuuttamme kriisin kohdatessa. Meidän puolustuspelotteemme pitää olla riittävä, jotta vakuutamme ulkopuoliset vallat siitä, että tänne ei ole tulemista. Puolueettomuus on mielestäni kulmakivemme, muistaen kuitenkin Venäjän läheisyyden.

 

]]>
0 http://timokarstu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268160-vaalien-alla-perussuomalaisuus-tarttuu-muihinkin-puolueisiin#comments Ajoneuvovero Eläkeläiset Kevytyrittäjyys Lapsiperhe Yrittäjät Mon, 21 Jan 2019 20:34:53 +0000 Timo Karstu http://timokarstu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268160-vaalien-alla-perussuomalaisuus-tarttuu-muihinkin-puolueisiin
Suomeen on palautettava oikeudenmukaisuus ja kohtuus http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266757-suomeen-on-palautettava-oikeudenmukaisuus-ja-kohtuus <p>Joulun ja uuden vuoden aikana on ollut hyvää aika ihastella kuinka kaunis ja upea maa Suomi on. Rauhoittumisen sijaan arjessa painaa kuitenkin useilla eläkeläisillä ja lapsiperheillä sekä viljelijä- ja pienyrittäjäperheillä huoli tulevaisuudesta. Miksi Suomesta on tullut näin kova sekä turvaton paikka meille suomalaisille?</p><p>Moni tavallinen suomalainen eläkeläinen saa eläkettä kuukaudessa alle 1000 euroa ja moni maaseudulla tai kotityötä tehnyt saa eläkettä jopa vain alle 800 euroa. Naisista lähes puolet saa eläkettä alle 1250 euroa kuukaudessa ja miehistä lähes kolmannes. Keskimääräinen vajaan 1800 euron eläke on siis valtaosalle suomalaisista täyttä utopiaa, varsinkin maakunnissa ja maaseudulla. Takana voi olla yli 40 vuotta palkkatyötä, yrittäjyyttä tai lasten hoitotyötä.</p><p>Kotihoidontuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on toinen yhteiskunnan häpeä pilkku. 338 euroa kuukaudessa on käsittämättömän pieni korvaus arvokkaasta hoitotyöstä. Samaan aikaan kaupungit maksavat jopa 1200 euroa kuukaudessa yksityisille päiväkodeille lapsesta. <a href="http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf" title="http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf">http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf</a>. Miksi raharikkaille maksetaan huikeita summia, mutta 8 tunnin sijaan 24 tunnin lapsenhoitotyö on vain neljänneksen arvoinen?</p><p>Julkisten palveluiden alasajo, palvelujen yksityistäminen yksittäisten ihmisten tulonlähteeksi veronmaksajien kustannuksella ja ennen kaikkea palvelujen keskittäminen suuriin kaupunkeihin on tehnyt Suomesta kovan ja epäoikeudenmukaisen maan. Miksi koulutuspaikat viedään maakunnista? Miksi maakuntien ihmisillä maksatetaan kalliit sähkönsiirtomaksut? Miksi kuntaliitoksilla ja sote-malleilla tyhjennetään palvelut vanhoista taajamista ja tehdään aavekaupunkeja?</p><p>Suomen ei pidä kilpailuttaa ihmisiä hengiltä. Jos EU sitä ajaa, sieltä on lähdettävä pois. Tulonjako ja alueellisten työpaikkojen sekä palvelujen tasapuolinen turvaaminen on poliittisten päättäjien tehtävä. Suomi ei tällä menolla kestä yhtään nykyistä eduskunnassa istuvaa puoluetta.</p><p>Pienimpiä eläkkeitä tulisi nostaa vähintään 100 eurolla ja kotihoidontuki pitäisi tuplata. Lapsilisien ostovoima on palautettava.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joulun ja uuden vuoden aikana on ollut hyvää aika ihastella kuinka kaunis ja upea maa Suomi on. Rauhoittumisen sijaan arjessa painaa kuitenkin useilla eläkeläisillä ja lapsiperheillä sekä viljelijä- ja pienyrittäjäperheillä huoli tulevaisuudesta. Miksi Suomesta on tullut näin kova sekä turvaton paikka meille suomalaisille?

Moni tavallinen suomalainen eläkeläinen saa eläkettä kuukaudessa alle 1000 euroa ja moni maaseudulla tai kotityötä tehnyt saa eläkettä jopa vain alle 800 euroa. Naisista lähes puolet saa eläkettä alle 1250 euroa kuukaudessa ja miehistä lähes kolmannes. Keskimääräinen vajaan 1800 euron eläke on siis valtaosalle suomalaisista täyttä utopiaa, varsinkin maakunnissa ja maaseudulla. Takana voi olla yli 40 vuotta palkkatyötä, yrittäjyyttä tai lasten hoitotyötä.

Kotihoidontuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on toinen yhteiskunnan häpeä pilkku. 338 euroa kuukaudessa on käsittämättömän pieni korvaus arvokkaasta hoitotyöstä. Samaan aikaan kaupungit maksavat jopa 1200 euroa kuukaudessa yksityisille päiväkodeille lapsesta. http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf. Miksi raharikkaille maksetaan huikeita summia, mutta 8 tunnin sijaan 24 tunnin lapsenhoitotyö on vain neljänneksen arvoinen?

Julkisten palveluiden alasajo, palvelujen yksityistäminen yksittäisten ihmisten tulonlähteeksi veronmaksajien kustannuksella ja ennen kaikkea palvelujen keskittäminen suuriin kaupunkeihin on tehnyt Suomesta kovan ja epäoikeudenmukaisen maan. Miksi koulutuspaikat viedään maakunnista? Miksi maakuntien ihmisillä maksatetaan kalliit sähkönsiirtomaksut? Miksi kuntaliitoksilla ja sote-malleilla tyhjennetään palvelut vanhoista taajamista ja tehdään aavekaupunkeja?

Suomen ei pidä kilpailuttaa ihmisiä hengiltä. Jos EU sitä ajaa, sieltä on lähdettävä pois. Tulonjako ja alueellisten työpaikkojen sekä palvelujen tasapuolinen turvaaminen on poliittisten päättäjien tehtävä. Suomi ei tällä menolla kestä yhtään nykyistä eduskunnassa istuvaa puoluetta.

Pienimpiä eläkkeitä tulisi nostaa vähintään 100 eurolla ja kotihoidontuki pitäisi tuplata. Lapsilisien ostovoima on palautettava.

]]>
14 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266757-suomeen-on-palautettava-oikeudenmukaisuus-ja-kohtuus#comments Eläkeläiset Lapset maatalous Perhe Yrittäjyys Tue, 01 Jan 2019 14:25:13 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266757-suomeen-on-palautettava-oikeudenmukaisuus-ja-kohtuus
Saako ihmisen elämällä rahastaa? http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263423-saako-ihmisen-elamalla-rahastaa <p>Mitä tekisit, jos sinulle tai jollekin rakkaallesi elintärkeän lääkkeen hinta 30-kertaistuisi? Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tällainen ajatus saattaa tuntua naurettavalta ja suorastaan absurdilta, sillä eihän kukaan viranomainen voisi osoittaa näin merkittävää välinpitämättömyyttä kansalaisia kohtaan. Näin kuitenkin kävi sadoille tuhansille suomalaiselle tyypin 2 diabeteksesta kärsiville, kun lääkkeiden korvattavuutta päätettiin alentaa vuonna 2017. Diabeteslääkkeen hinnannousu iski erityisesti ikääntyneisiin ja pienituloisiin, joista moni joutuu nyt valitsemaan joko ruuan tai lääkkeiden välillä.</p><p>Ongelma ei rajoitu pelkästään diabeteksesta kärsiviin pienituloisiin, vaan se on huomattavasti laajempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaiseman tilaston mukaan joka kymmenes vanhuksista on joutunut jättämään lääkärikäynnin väliin rahan puutteen takia. Terveyspalveluiden tarve keskittyy myös tutkimuksen mukaan erityisesti vähävaraisiin, joten pienimpään tulokymmenykseen kuuluvat eläkeläiset eivät saa rahan puutteen vuoksi sitä apua, jota he tarvitsisivat.</p><p>SoTe-uudistuksen myötä tämä ongelma on vain pahentumassa. Valinnanvapauden myötä ihmisistä ollaan tekemässä kapitaatiokorvausten myötä yksityisille palveluntarjoajille vain kulueriä, joita arvioidaan heidän kustannustehokkuutensa perusteella. Samalla emme voi mitenkään tietää, miten SoTe näkyy kuntalaisen asiakasmaksuissa. Moni vanhus ja pienituloinen ei valitettavasti nykyäänkään pysty selviämään edes matalimmista terveyskeskus- tai hammashoitopalvelumaksuista.</p><p>Apua vähävaraiselle kansalaiselle on tarjolla esimerkiksi toimeentulotuen muodossa, mutta usein sekään ei riitä. Tukien käsittelyajat ovat usein huolestuttavan pitkiä ja tämän vuoden keväällä apua tarvitsevat joutuivat odottamaan pahimmillaan yli kuukauden päätöstä Kelalta. Monelle esimerkiksi diabeteksesta kärsivälle vanhukselle jo muutaman viikon tai kuukauden odotus voi aiheuttaa merkittävää terveydellistä haittaa.</p><p>Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan, saako hän ruokaa pöytään vai käykö sen sijaan lääkärissä. Vastuullinen hallitus olisi jo puhaltanut pelin poikki ja tullut ihmisten ja yritysten väliin. Meidän terveydestämme ei saa tulla tulevaisuuden maailmassa yksi rahastuskeino lisää, jonka avulla meitä käytetään hyväksi. Nyt &ndash; jos koskaan &ndash; olisi viimein aika tajuta, että terve kansa tarkoittaa myös tervettä kansantaloutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä tekisit, jos sinulle tai jollekin rakkaallesi elintärkeän lääkkeen hinta 30-kertaistuisi? Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tällainen ajatus saattaa tuntua naurettavalta ja suorastaan absurdilta, sillä eihän kukaan viranomainen voisi osoittaa näin merkittävää välinpitämättömyyttä kansalaisia kohtaan. Näin kuitenkin kävi sadoille tuhansille suomalaiselle tyypin 2 diabeteksesta kärsiville, kun lääkkeiden korvattavuutta päätettiin alentaa vuonna 2017. Diabeteslääkkeen hinnannousu iski erityisesti ikääntyneisiin ja pienituloisiin, joista moni joutuu nyt valitsemaan joko ruuan tai lääkkeiden välillä.

Ongelma ei rajoitu pelkästään diabeteksesta kärsiviin pienituloisiin, vaan se on huomattavasti laajempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaiseman tilaston mukaan joka kymmenes vanhuksista on joutunut jättämään lääkärikäynnin väliin rahan puutteen takia. Terveyspalveluiden tarve keskittyy myös tutkimuksen mukaan erityisesti vähävaraisiin, joten pienimpään tulokymmenykseen kuuluvat eläkeläiset eivät saa rahan puutteen vuoksi sitä apua, jota he tarvitsisivat.

SoTe-uudistuksen myötä tämä ongelma on vain pahentumassa. Valinnanvapauden myötä ihmisistä ollaan tekemässä kapitaatiokorvausten myötä yksityisille palveluntarjoajille vain kulueriä, joita arvioidaan heidän kustannustehokkuutensa perusteella. Samalla emme voi mitenkään tietää, miten SoTe näkyy kuntalaisen asiakasmaksuissa. Moni vanhus ja pienituloinen ei valitettavasti nykyäänkään pysty selviämään edes matalimmista terveyskeskus- tai hammashoitopalvelumaksuista.

Apua vähävaraiselle kansalaiselle on tarjolla esimerkiksi toimeentulotuen muodossa, mutta usein sekään ei riitä. Tukien käsittelyajat ovat usein huolestuttavan pitkiä ja tämän vuoden keväällä apua tarvitsevat joutuivat odottamaan pahimmillaan yli kuukauden päätöstä Kelalta. Monelle esimerkiksi diabeteksesta kärsivälle vanhukselle jo muutaman viikon tai kuukauden odotus voi aiheuttaa merkittävää terveydellistä haittaa.

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan, saako hän ruokaa pöytään vai käykö sen sijaan lääkärissä. Vastuullinen hallitus olisi jo puhaltanut pelin poikki ja tullut ihmisten ja yritysten väliin. Meidän terveydestämme ei saa tulla tulevaisuuden maailmassa yksi rahastuskeino lisää, jonka avulla meitä käytetään hyväksi. Nyt – jos koskaan – olisi viimein aika tajuta, että terve kansa tarkoittaa myös tervettä kansantaloutta.

]]>
14 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263423-saako-ihmisen-elamalla-rahastaa#comments Eläkeläiset Lääkkeet Pahoinvointiyhteiskunta Pienituloiset Sotesoppa Wed, 31 Oct 2018 09:02:27 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263423-saako-ihmisen-elamalla-rahastaa
Varakkaat eläkeläiset uimaan ilmaiseksi! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263407-varakkaat-elakelaiset-uimaan-ilmaiseksi <p>&quot;Nykyjärjestelmä mahdollistaa sen, että alennettuun uimahallin pääsymaksuun ovat oikeutettuja myös ns. &#39;hyvätuloiset eläkeläiset ja työttömät&#39;. Alennetun pääsymaksun sitominen tulotasoon tuottaisi huomattavasti lisää hallinnollista työtä ja on tämän johdosta poissuljettu vaihtoehto.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Terveisin,</p><p>----------------------------------------------</p><p>Kaisa Harjunpää</p><p>Yksikön päällikkö</p><p>Sivistystoimiala, yhteiset palvelut -yksikkö<br />Porin kaupunki&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Porin kaupunki siis maksaa paljonkin tienaavan eläkeläisen uimahallimaksun, mutta ei maksa sitä sellaiselle minimisairaspäivärahalla olevalle jolle uiminen voisi olla kuntouttavaa toimintaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkillistä toimintaa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Nykyjärjestelmä mahdollistaa sen, että alennettuun uimahallin pääsymaksuun ovat oikeutettuja myös ns. 'hyvätuloiset eläkeläiset ja työttömät'. Alennetun pääsymaksun sitominen tulotasoon tuottaisi huomattavasti lisää hallinnollista työtä ja on tämän johdosta poissuljettu vaihtoehto."

 

Terveisin,

----------------------------------------------

Kaisa Harjunpää

Yksikön päällikkö

Sivistystoimiala, yhteiset palvelut -yksikkö
Porin kaupunki"

 

Porin kaupunki siis maksaa paljonkin tienaavan eläkeläisen uimahallimaksun, mutta ei maksa sitä sellaiselle minimisairaspäivärahalla olevalle jolle uiminen voisi olla kuntouttavaa toimintaa.

 

Esimerkillistä toimintaa!

]]>
9 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263407-varakkaat-elakelaiset-uimaan-ilmaiseksi#comments Ansiotulo Eläkeläiset Sairastaminen Tulotaso Varallisuus Tue, 30 Oct 2018 22:15:11 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263407-varakkaat-elakelaiset-uimaan-ilmaiseksi
Seniorit ovat kuntien harmaata kultaa http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa <p>Moni minulle tuntematon eläkeläinen on ollut tukenani kuluneen viikon aikana, kun olen irtautunut puoluepolitiikasta ja perustanut oman Liike Nyt &ndash;valtuustoryhmän Helsinkiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että päätöksenteossa puhutaan usein &rdquo;eläkeläisistä&rdquo; yhtenä ryhmänä, jolle toimii samanlaiset ratkaisut. Yhden koon sukkahousut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi eri ikäisten kesken, on kiinnitettävä huomiota moneen erilaiseen senioreiden elämänlaatua parantavaan seikkaan.</p><p>Pelkästään Helsingissä asuu yli 108 000 eläkeikäistä ja määrä kasvaa lähivuosien aikana reilulla kymmenellä tuhannella. Osa ikäihmisistä asuu yksin kotona, osa toimii puolison tai lapsen omaishoitajana. Toiset ovat edelleen kokonaan tai osittain mukana työelämässä, kun taas toiset ovat jo varhain jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle.</p><p>Tilastojen valossa asia on niin, että mitä enemmän ikää tulee, sitä köyhemmäksi ihminen muuttuu. Valtaosa helsinkiläisistä eläkeikäisistä saa veronalaista kuukausituloa vain noin 1600 euroa. Toisaalta liki 4 prosenttia 65-70 &ndash;vuotiaista nauttii yli 100 000 euron vuosituloja. Silti noin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eläkeläisten elinolot tulevat heikentymään*. Tämä on osin selitettävissä varmasti sillä, että eläkeindeksin muutosta tarkoittanut senioriliikkeen kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa. Sen oli allekirjoittanut yli 84&nbsp;000 ihmistä.</p><p>Etenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla moni poliitikko lupaa eläkeläisille lisää rahaa. Tämä on selvää äänten kalastelua sen jälkeen, kun käytettävissä olevan eläkkeen määrästä ei juuri ole hiiskuttu kansalaisaloitteen hylkäämisen jälkeen. Taitettu eläkeindeksi, työ- tai yrittäjätoiminnan mahdollistaminen eläkkeellä ollessa, tai omaishoidon tuki ovat kyllä valtakunnan päättäjien käsissä, mutta haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, että kuntatasolla voidaan puuttua kurjuuteen paljon ketterämmin.</p><p><em>&rdquo;Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot&rdquo;,</em> sanovat meidän suvun vanhemmat. Kaupunkien pitäisi tehdä pitkäjänteistä politiikkaa sen eteen, että käytettävissä olevat rahat riittävät hyvään elämiseen. Kuntapolitiikan keinoin asumisen kustannuksia voidaan alentaa, terveydenhoidon hintaa laskea, lisätä kotiin tuotavia palveluja, ja tarjota parempia alennuksia esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnoista.</p><p>Toimeentulon ja terveydenhuollon lisäksi on tärkeää, että työstä eläkkeelle siirtyvien sosiaaliset suhteet toimivat ja verkostot ovat monipuolisia myös iän karttuessa. Ikääntyvien ihmisten hiljainen tietotaito ja aktiivisuus olisi molemminpuolinen voimavara, kun kunnat valjastaisivat sitä paikallisten yritysten ja kuntien tuottamien palveluiden hyödyksi. Tällaisesta työstä tulisi saada verotonta etua eläkkeen päälle, tai saada vaihtokauppana digikonsultointia, tai vaikkapa tietokoneen. Voimme luoda senioreiden, lasten ja nuorten yhteisiä kohtaamispaikkoja lähiöihin, keskustoihin ja nettiin. Seura on parasta lääkettä yksinäisyyteen.</p><p>Sukupolveni on kasvatettu niin, että vanhempia kunnioitetaan ja vanhemmilta opitaan. Niin kauan, kuin minä saan päättää, kuuluu hyvä elämä taata etenkin ikääntyville. Harmaa kulta on mittaamattoman arvokasta. Jokainen seniori tietää varmasti, mitä tarkoitan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>*) Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimus, 2018</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni minulle tuntematon eläkeläinen on ollut tukenani kuluneen viikon aikana, kun olen irtautunut puoluepolitiikasta ja perustanut oman Liike Nyt –valtuustoryhmän Helsinkiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että päätöksenteossa puhutaan usein ”eläkeläisistä” yhtenä ryhmänä, jolle toimii samanlaiset ratkaisut. Yhden koon sukkahousut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi eri ikäisten kesken, on kiinnitettävä huomiota moneen erilaiseen senioreiden elämänlaatua parantavaan seikkaan.

Pelkästään Helsingissä asuu yli 108 000 eläkeikäistä ja määrä kasvaa lähivuosien aikana reilulla kymmenellä tuhannella. Osa ikäihmisistä asuu yksin kotona, osa toimii puolison tai lapsen omaishoitajana. Toiset ovat edelleen kokonaan tai osittain mukana työelämässä, kun taas toiset ovat jo varhain jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tilastojen valossa asia on niin, että mitä enemmän ikää tulee, sitä köyhemmäksi ihminen muuttuu. Valtaosa helsinkiläisistä eläkeikäisistä saa veronalaista kuukausituloa vain noin 1600 euroa. Toisaalta liki 4 prosenttia 65-70 –vuotiaista nauttii yli 100 000 euron vuosituloja. Silti noin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eläkeläisten elinolot tulevat heikentymään*. Tämä on osin selitettävissä varmasti sillä, että eläkeindeksin muutosta tarkoittanut senioriliikkeen kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa. Sen oli allekirjoittanut yli 84 000 ihmistä.

Etenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla moni poliitikko lupaa eläkeläisille lisää rahaa. Tämä on selvää äänten kalastelua sen jälkeen, kun käytettävissä olevan eläkkeen määrästä ei juuri ole hiiskuttu kansalaisaloitteen hylkäämisen jälkeen. Taitettu eläkeindeksi, työ- tai yrittäjätoiminnan mahdollistaminen eläkkeellä ollessa, tai omaishoidon tuki ovat kyllä valtakunnan päättäjien käsissä, mutta haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, että kuntatasolla voidaan puuttua kurjuuteen paljon ketterämmin.

”Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”, sanovat meidän suvun vanhemmat. Kaupunkien pitäisi tehdä pitkäjänteistä politiikkaa sen eteen, että käytettävissä olevat rahat riittävät hyvään elämiseen. Kuntapolitiikan keinoin asumisen kustannuksia voidaan alentaa, terveydenhoidon hintaa laskea, lisätä kotiin tuotavia palveluja, ja tarjota parempia alennuksia esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnoista.

Toimeentulon ja terveydenhuollon lisäksi on tärkeää, että työstä eläkkeelle siirtyvien sosiaaliset suhteet toimivat ja verkostot ovat monipuolisia myös iän karttuessa. Ikääntyvien ihmisten hiljainen tietotaito ja aktiivisuus olisi molemminpuolinen voimavara, kun kunnat valjastaisivat sitä paikallisten yritysten ja kuntien tuottamien palveluiden hyödyksi. Tällaisesta työstä tulisi saada verotonta etua eläkkeen päälle, tai saada vaihtokauppana digikonsultointia, tai vaikkapa tietokoneen. Voimme luoda senioreiden, lasten ja nuorten yhteisiä kohtaamispaikkoja lähiöihin, keskustoihin ja nettiin. Seura on parasta lääkettä yksinäisyyteen.

Sukupolveni on kasvatettu niin, että vanhempia kunnioitetaan ja vanhemmilta opitaan. Niin kauan, kuin minä saan päättää, kuuluu hyvä elämä taata etenkin ikääntyville. Harmaa kulta on mittaamattoman arvokasta. Jokainen seniori tietää varmasti, mitä tarkoitan.

 

*) Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimus, 2018

]]>
0 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa#comments Eläkeindeksi Eläkeläiset Helsinki LiikeNyt Seniorit Fri, 21 Sep 2018 08:45:42 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa